Kunnallisvaalit - millaisia ehdokkaita - millaisia valittuja?

Enemmistö miehiä ja suurten ikäluokkien edustajia

Kunnallisvaaleihin asetettiin 39 744 ehdokasta, eli 3 360 ehdokasta vähemmän kuin 1996. Ehdokkaista on naisia 15 200 eli 38 prosenttia . Naisten osuus on kasvanut 2 prosenttiyksiköllä . Eniten ehdokkaita on Keskustalla (11 355), SDP:llä (8 875), Kokoomuksella (7 356) ja Vasemmistoliitolla (4 478). Vihreillä, RKP:llä ja Kristillisillä on reilut 1500 ehdokasta kullakin, Perussuomalaisilla 737 ehdokasta ja SKP:llä 292. Pienten puolueiden ehdokkaita ei tietosuojan vuoksi tarkastella erikseen.

Äänioikeutetuista on enemmistö 51,8 prosenttia naisia, ehdokkaista naisia on 38,2 prosenttia. Vain virheillä on ehdokkaissaan naisenemmistö (50,7 %) seuraavaksi lähimpänä tasapainoa ovat kristilliset, joilla naisten osuus on 46,9 %. Kokoomuksella, Keskustalla ja SDP:llä kaikilla on naisten osuus hieman alle 40 prosenttia. Eniten naisehdokkaita on Uudenmaan maakunnassa, 40,5 % ja vähiten Lapissa 35,7 %. Valituista naisia on hieman yli kolmannes.

Äänioikeutettujen keski-ikä 47,4 vuotta ja ehdokkaiden keski-ikä 45,9 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin 4,6 vuotta nuorempia kuin naisäänestäjät, miesehdokkaat taas 1,2 vuotta vanhempia kuin miesäänestäjät. Miesehdokkaita on eniten ikä-ryhmässä on 50-59-vuotiaat, naisehdokkaita 40-49-vuotiaiden ryhmässä. Ehdokkaiden joukossa suurten ikäluokkien edustajia on selvästi heidän väestöosuuttaan enemmän kun taas väestösuuttaan vähemmän ehdokkaita on yli 70-vuotiaiden ja alle 40 vuotiaiden ikäryhmissä.

Puolueittain erot ovat melko pieniä: naisehdokkaiden keski-ikä on vihreitä lukuun ottamatta 2-3 vuotta alempi kuin miehillä. SDP:llä ja Kristillisillä ehdokkaiden keski-ikä on korkein eli ja miehillä painopiste ikäluokassa 50-59 ja naisilla 40-49. Kokoomus ja RKP ovat liikkeellä hieman nuoremmilla ehdokkailla. Nuorimmat ehdokkaat ovat vihreillä: miesten keski-ikä 41,5 ja naisten 41,0. Keskustapuolueella on myös hieman nuorempia ehdokkaita kuin kokoomuksella ja SDP:llä. Alueittaiset ikäerot vaihtelevat puolueittain: SDP: vanhimmat ehdokkaat ovat Lapissa ja nuorimmat Satakunnassa, Keskustalla nuorimmat ehdokkaat ovat Itä-Uudellamaalla. Vihreillä vanhimmat ehdokkaat Etelä-Karjalassa ja nuorimmat Keski-Pohjanmaalla, ikäeroa miehillä on 11,7 ja naisilla 13,1 vuotta.

Vihreillä suhteellisesti eniten 30-39 ja 20-29 vuotiaita ehdokkaita ja vähien 60 vuotta täyttäneitä ehdokkaita.

Valittujen miesten keski-ikä on 48,5 vuotta ja naisten 45,5. Valinnassa suurten ikäluokkien paino korostui. Selvästi väestöosuuttaan vähemmän tuli valituksi alle 30 vuotiaita.

Ehdokkaiden koulutustaso korkea

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Perusastetta korkeampi koulutus on 76 prosentilla, kun äänioikeutetuista 59,4 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen koulutus. Eniten korkeasti koulutettuja on kokoomuksella, RKP:llä, Vihreillä ja Kristillisillä. SDP poikkeaa näistä siinä, että varsinkin korkean asteen koulutuksen saaneita ehdokkaita on vähemmän 27,5 %. Kokoomuksella heitä korkean asteen koulutuksen saaneita on ehdokkaista kaksinkertainen määrä eli 57,9 prosenttia. Akateemisen loppututkinnon suorittaneita on eniten vihreillä, 26,9 prosenttia. Kunnallisvaaleissa ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Kaikilla suurilla puolueilla parhaiten koulutetut ehdokkaat ovat Uudellamaalla, heikoimmin koulutetut hieman vaihdellen maan itä tai keskiosista. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen osuus on yleensä kaksinkertainen matalimmin koulutettuihin alueisiin verrattuna.

Valittujen koulutustaso on selvästi parempi kuin ehdokkailla: yliopistotutkinto 23 prosentilla ja vailla mitään ammatillista koulutusta on vain 21 prosenttia valoituista.

Perheasiat kunnossa

Kun äänioikeutetuista vain kolmannes elää samassa taloudessa vihityn aviopuolison ja lasten kanssa niin ehdokkaista tällaisessa perheessä elää enemmistö eli 52,2 prosenttia. Tämän lisäksi 17,9 prosenttia elää kahden aviopuolisonsa kanssa. Avopareina elää 10 prosenttia, naispuolisia yksinhuoltajia on 6 ja miespuolisia yksinhuoltajia 2 prosenttia. Yksineläjiä eli perheisiin kuulumattomia on 13 prosenttia.

Vaikka ehdokkaiden keski-ikä lähentelee 50 vuoden rajaa niin yllättävän monella on vielä lapset kotona. Keskustan ehdokkaista 63, Kristillisten 60, RKP:n 57, Kokoomuksen 55 ja SDP:n 45 prosenttia elää avioliitossa, yhdessä puolison ja lasten kanssa. Avoliitot ovat tavallisimpia Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SKP:n ehdokkailla, joista noin 15 prosenttia elää avopuolison kanssa. Eniten perheisiin kuulumattomia eläkeläisiä on SKP:n ehdokkaista.

Valituista 61 prosenttia asuu perheessä, jossa on molemmat puolisot ja alaikäisiä lapsia ja vain 8 prosenttia on perheisiin kuulumattomia. Avoliitossa eläviä on 12 prosenttia.

Perhetyyppi ei kerro sitä kuinka monella ehdokkaalla on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa perheissä, avioerotapauksissa jne. lapset voivat asua muualla kuin ehdokas. Biologisten lasten määrä kertoo kuinka monella ehdokkaalla on kokemusta omista lapsista. äänioikeutetuista 35 prosentilla ei ole omia lapsia, ehdokkaista 19,7 prosentilla ei ole lapsia. Lapsettomienluku vaihtelee SDP:n 16,9 prosentista Vihreiden 32,5 prosenttiin. Vihreillä on runsaasti nuoria ehdokkaita, jotka ehkä vielä eivät ole hankkineet lapsia. Suuria perheitä on eniten Perussuomalaisilla ja Kristillisillä, joiden ehdokkaista 10 prosentilla on vähintään viisi lasta. Myös keskustan ehdokkailla perhekoko on suurempi kuin SDP:n ja Kokoomuksen ehdokkailla. Ehdokkaiden lapsiluku heijastaa alueen syntyvyyskäyttäytymistä eli suuria perheitä on eniten Pohjanmaalla ja pienimmillään perheet ovat Uudellamaalla.

Ehdokkaista 87 prosentilla on biologisia lapsia, äänioikeutetuista lapsia on vain 65 prosentilla.

Työllisyys-ongelmat harvinaisia

Äänioikeutetuista puolet on työssä (52,3 %), työttöminä 10 prosenttia, neljännes eläkkeellä ja 13 prosenttia opiskelee tai tekee kotitaloustyötä. Ehdokkaista työllisiä on selvästi enemmän 75 %, työttömiä hieman vähemmän ja eläkeläisiä selvästi vähemmän eli vain 9 %.

 Työllisiä on eniten RKP:n. Keskustan ja Kokoomuksen ehdokkaista ja työttömyys on keskimääräistä harvinaisempaa. SDP:tä, Vihreitä, Kristillisiä ja Vasemmistoliittolaisten ehdokkaita työttömyys on vaivannut yhtä usein kuin äänioikeutettujakin. Vihreillä on suhteellisesti eniten opiskelijaehdokkaita (11,9 %). Eläkeläisten osuus on suurin SKP:ssä, mutta korkea muissakin pienpuolueissa, joista osa onkin erityisiä eläkeläispuolueita.Valituista työelämässä on 84 prosenttia, työttömiä on vain 3,7, eläkeläisiä 2,4 ja opiskelijoita 8,2 prosenttia. Äänestäjistä työttömiä on kolminkertainen ja eläkeläisiä kymmenkertainen määrä.

Uudenmaan maakunnassa ehdokkaat poikkeavat työllisyysasteeltaan vähiten äänestäjäkunnasta., eroa työllisyysasteessa vain 15 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan ehdokkaiden ja äänestäjäkunnan välinen ero on Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, joissa työllisyysaste-ero on noin 45 prosenttiyksikköä. Ehdokkaiden työllisyysaste on jopa parempi kuin Uudellamaalla.

Tulot paremmat kuin äänestäjillä

Ehdokkaat ovat paremmin koulutettuja ja useammin töissä olevia kuin alueen äänestäjäkunta. Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän keskimääräiset verotettavat tulonsa ovat yleensä selvästi parempia kuin äänioikeutetuilla. Äänioikeutettujen keskitulot olivat
103 000 markkaa, ehdokkaiden 136 000 markkaa vuoden 1998 verotuksessa. Puolueittain tulot vaihtelevat Kokoomuksen 180 000:sta SKP:n 91 000 markkaan. Keskustan ja SDP:n ehdokkaiden keski-tulot ovat 50 000 markkaa alemmat kuin kokoomuksen ehdokkailla. Virheiden nuoremmat ja usein opiskelijaehdokkaat saavat keskimäärin vain hieman enemmän tuloja kuin äänioikeutetut.

Valituista eniten ansaitsivat kokoomuksen valtuutetut eli keskimäärin 255 000 markkaa, seuraavana tulevat RKP:n valtuutetut, 184 000 mk, SDP:n Keskustan , Vihreiden ja Kristillisten keskimääräiset vuositulot ovat 140 000 ja 160 000 markan välillä. Kaikissa puolueissa valituksi tulleiden keskiansiot ovat selvästi paremmat kuin ehdokkaaksi asettuneiden.

Myös alueittain läpimenneet ovat keskituloiltaan kärkijoukkoa: Kymenlaaksossa erot ovat suurimmat: äänestäjien keskitulot ovat 110 000, ehdokkaiden miltei 160 000 ja valittujen 210 000 markkaa. Myös Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla valittujen vuosiansiot ovat kaksinkertaiset äänestäjäkuntaan verrattuna.

Ehdokkaiden ja äänestäjien keskimääräiset vuositulot ovat lähimpänä toisiaan Uudellamaalla, jossa eroa vain 23 prosenttia ja kauimpana toisistaan ne ovat Kymenlaaksossa, jossa ehdokkaiden keskitulot ovat 58 prosenttia korkeammat kuin maakunnan äänestäjillä. Myös Pohjanmaalla ero on melkein 50 prosenttia. Muissa maakunnissa ero vaihtelee 30 ka 45 prosentin välillä.

Kokoomuksen ehdokkaat poikkeavat eniten alueensa äänestäjäkunnasta: suurimmillaan ero on Kymenlaaksossa, jossa ehdokkaiden keskimääräiset vuositulot ovat 2,3-kertaiset äänestäjiin verrattuna, myös Savossa, Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kokoomuksen ehdokkailla on kaksinkertaiset vuositulot äänestäjiin verrattuna. Pienimmillään ehdokkaiden ero on Uudellamaalla, 57 prosenttia. SDP erottuu selkeimmin äänestäjäkunnasta Lapissa, eroa 47 prosenttia ja vähiten Uudellamaalla, jossa ero 20 %. Keskustan ehdokkailla suuri ero on Pohjois-Karjalassa 57 % ja pienin ero Uudellamaalla 16 %. Myös Vasemmistoliiton ja Vihreiden ehdokkaiden vuosiansiot ylittävät parhaimmillaan 35-50 prosentilla äänestäjäkunnan tulot: Muutamissa maakunnissa ehdokkaiden tulot ovat jopa alemmat kuin maakunnassa keskimäärin. Vasemmistoliitolla näin on Etelä-Savossa ja Vihreillä Keski-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla.