Päivitetty 19.6.2000

Kunnallisvaalit 1918-1996

Vuonna 1917 säädettiin maalaiskuntien ja kaupunkien kunnallislait. Niiden mukaan kunnan asioista päätti kaupungeissa, kauppaloissa ja maalaiskunnissa sekä erillisin ehdoin taajaväkisissä yhdyskunnissa valtuusto ja kunnan talouden hoitoa tarkastivat yleisillä vaaleilla valitut tilintarkastajat. Samana vuonna saatettiin voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Aluksi kunnallisvaalit toimitettiin vuosittain, sillä valtuutetuista erosi joka vuosi kolmasosa ja tilintarkastajista maalaiskunnissa puolet. Näin vapautuneet paikat täytettiin joka vuosi joulukuun 4. toimitetuin vaalein. Vuonna 1926 kuitenkin määrättiin vaalikaudeksi kolme vuotta. Samalla säädettiin, että tilintarkastajia ei valittaisi vaalein, vaan heidät valitsisi kunnallisvaltuusto. Kunnallisvaltuustojen toimikausi pidennettiin kolmesta vuodesta neljään vuoteen vuonna 1955.

Ensimmäiset kunnallisen vaalilain mukaiset kunnallisvaalit pidettiin vasta joulu-tammikuussa 1918-1919 marraskuun lakon (1917) ja seuraavan vuoden alussa alkaneen kapinan vuoksi. Tämän jälkeiset vaalit toimitettiin säännöllisesti lain määräämänä aikana.

Äänestysaktiivisuus

Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa on ollut kautta aikojen matalampi kuin eduskuntavaaleissa vaihdellen vuoden 1918 vaalien 24,5 prosentin ja vuoden 1964 vaalien 79,4 prosentin välillä. Äänestysvilkkaus kasvoi tasaisesti vuoteen 1964 saakka, jolloin se oli 79,4 prosenttia. Tästä aktiivisuus alkoi laskea. Verrattuna eduskuntavaalien äänestysvilkkauteen ero kunnallisvaalien ja eduskuntavaalien välillä on itsenäisyyden ajan alussa ollut yli 30 prosenttiyksikköä, mutta kutistunut 1990-luvulle tultaessa kymmenen prosenttiyksikön tietämille.

Ahvenanmaan kunnallisvaalit on laskettu mukaan tähän taulukkoon, vaikka ne pidetään maakuntalainsäädännön pohjalta eri aikaan.
Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

Äänioikeutetut

Voimassa olevan Kuntalain (1995/365) mukaan valtuutettujen luku vaihtelee kunnan asukasluvun mukaan. Valtuuston jäsenmäärä enintään 2 000 asukasta käsittävissä kunnissa on 17 ja yli 400 000 asukkaan kunnissa suurimmillaan 85. Poikkeusluvalla pienin jäsenmäärä voi olla 13. Valtuusto valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla, jotka toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun kolmantena sunnuntaina.

Äänioikeutettuja kunnallisvaalissa ovat 18 vuotta täyttäneiden Suomen kansalaisten lisäksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla 51. päivänä ennen vaaleja on ollut kotikunta Suomessa. Kunnallisvaaleissa voivat äänestää myös muut ulkomaalaiset, mikäli heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan.

Kunnanvaltuustojen voimasuhteet

Ensisijaisena tarkastelukohteena vaalituloksia eriteltäessä pidettiin aikaisemmin (ennen vuotta 1968) kunnallisvaltuustoihin tulevaa porvarillisten ja sosialistien puolueiden välistä voimasuhdetta, sillä tämän tarkempaan puoluelinjojen mukaiseen erotteluun ei päästy ehdokaslistojen ja vaaliliittojen sekalaisuuden vuoksi. Puoluelain säätämisen myötä vuonna 1969 pääosin puolueille siirtynyt ehdokkaiden asettelu edisti vaalikentän selkeytymistä. Täyttä puoluejakautumaa alettiin käyttää ei-sosialistiset ja sosialistiset puolueet - ryhmittelyn sijasta vuoden 1968 virallisessa vaalitilastossa. Ryhmittelyn merkitys on ohentunut vuosien saatossa, kun oikeisto-vasemmisto (luokkajakoinen) erottelu puoluekentän jakajana on muutenkin heikentynyt.

Oikeistopuolueet ovat kaikissa kunnallisvaaleissa saaneet äänienemmistön ja täten myös enemmistön valtuustopaikoista, sillä suhteellisuuden periaatteen mukaan valtuustopaikat jakaantuvat äänimääräosuuksien mukaisesti. Vasemmisto on jäänyt aliedustetuksi muun muassa vasemmistosiiven vaaliliittoutumattomuuden vuoksi. Oikeistopuolueiden äänienemmistö ei ole ollut kovin suuri, mutta se on jakaantunut maan eri osiin hyvin tasaisesti.

Kuva 2. Porvarienemmistöisten ja sosialistienemmistöisten kunnanvaltuustojen lukumäärä ja kuntien lukumäärä yhteensä 1918-1992

Kunnallisvaalit 1996 eivät ole mukana, sillä tieto puuttuu
Lähde: Tilastokeskus, Vaalitilastot

Lähteet:

Nousiainen Jaakko, Suomen poliittinen järjestelmä, 1992, WSOY, Juva
Suomen Historian Pikkujättiläinen, 4. painos, 1990, WSOY, Porvoo
Suomen Tilastollinen Vuosikirja vuosilta 1931, 1946-1947, 1948 ja 1998
Tarasti, Lauri: Suomen vaalilainsäädäntö, 1987, Edita, Helsinki
Tilastokatsauksia I-II, 1924-1925, Tilastollinen päätoimisto, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki
Suomen Virallinen Tilasto, XXIX, Vaalitilasto, Kunnallisvaalit vuodet 1921-1928, 1964, 1968, 1972, 1976, 1980, 1984, 1988, 1992 ja 1996