Puolueiden menestyksen taustat eduskuntavaaleissa 2003

Tietosisältö

Puolueiden menestystä tarkastellaan eri taustamuuttujien avulla luokitelluilla äänestysalueilla ja tulosta verrataan vuoden 1999 eduskuntavaalien tulokseen vastaavilla äänestysalueilla. Äänestysalueiden luokittelu kolmeen ryhmään perustuu oikeusministeriön äänioikeusrekisteristä saatuihin tietoihin äänioikeutetuista ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoihin.

Alueita luokittelevia taustamuuttujia ovat, työllisyys, elinkeinorakenne, eläkeläisten osuus väestöstä, neljän suuren puolueen (SDP, KESK, KOK, VAS) kannatus, kaupungistumisaste, alle 7-v. lasten osuus väestöstä sekä tulotaso.

Analyysi tehdään Koko maasta, vaalipiireistä, maakunnista ja Helsingistä suuralueittain. Mikäli analyysi halutaan jostain muusta alueesta, asiasta on erikseen sovittava Tilastokeskuksen kanssa.

Näissä vaaleissa ensimmäistä kertaa myös ennakkoäänet jaetaan kunnissa äänestysalueille. Vielä viime vaaleissa kunnan ennakkoäänet laskettiin erikseen eli äänestysalueittain laskettiin vain vaalipäivänä annetut äänet. Vaikka eduskuntavaaleissa ennakkoäänestyksen ja lopullisen äänestyksen tulokset ovat olleet suhteellisen lähellä toisiaan, niin analyysissä vertailtavat aineistot eivät ole perusteiltaan täysin vastaavia. Kuitenkin on katsottu, että äänestysalueittaiset tulokset ovat riittävän vertailukelpoisia ja antavat hyvän lähtökohdan analyysille.

Tulosten tulkitseminen

Tulokset selittävät puolueiden vaalimenestystä verrattuna edellisiin eduskuntavaaleihin. Plus-merkkiset luvut tai tolppakuvion tolpat kertovat, että esimerkiksi tarkasteltavan vaalipiirin 'maatalous'-äänestysalueilla puolue voitti edellisiin vaaleihin verrattuna luvun osoittaman prosenttiyksikköosuuden. Vastaavasti miinus-merkkiset luvut osoittavat tappion. On syytä huomata, että taulukoista ei voida laskea vaalitulosta.

Perusaineisto

Analyysi perustuu äänestysalueittaiseen tarkasteluun. Perusaineistoksi valittiin ne äänestysalueet, joiden rajat eivät edellisistä vaaleista muuttuneet tai muuttuivat vain vähän. Kuitenkin pienet äänestysalueet, joilla on alle 1 000 äänioikeutettua yhdistetään siten, että alueen keskikooksi tulee noin 2 000 äänioikeutettua. Näin saadaan analyysin pohjaksi noin 2 000 edellisiin eduskuntavaaleihin vertailukelpoista aluetta. Kunkin muuttujan osalta vaalipiirin äänestysalueet on jaettu niillä asuvan äänioikeutetun väestön ominaisuuksien perusteella kolmeen ryhmään.

Taustamuuttujat

1. Työllisyys

• Suuri työttömyys
• Keskimääräinen työttömyys
• Pieni työttömyys

Työttömyys lasketaan työttömien työnhakijoiden osuutena työvoimasta. Tieto perustuu työvoimaministeriöstä saatavaan rakenneaineistoon. Vaalipiirin äänestysalueet jaetaan kolmeen suunnilleen yhtä suureen ryhmään.

2. Elinkeinorakenne

• Palvelualueet
• Maatalousalueet
• Teollisuusalueet

Aineisto jaetaan kolmeen ryhmään näissä elinkeinoissa työskentelevien mukaan. Taulua tulkittaessa on huomattava, että maatalous on tuskin monellakaan äänestysalueella pääelinkeino, palvelut ovat kaikkialla niin vallitsevia. Maatalousalueiksi valitaan se kolmasosa äänestysalueista, jossa maatalouden harjoittajia on työllisistä eniten. Lopuista 2/3:sta valitaan teollisuusalueiksi se puolisko, jossa teollisuustyössä käyviä on eniten. Jäljelle jäävä kolmannes katsotaan palvelualueiksi.

Huom. Vaalipiirissä 01 Helsinki ei ole maatalousalueita.

3. Eläkeläisten osuus äänioikeutetuista

• Suuri
• Keskitasoa
• Pieni

Vaalipiirin äänestysalueet jaetaan kolmeen samansuuruiseen ryhmään eläkeläisten prosenttiosuuksien mukaan. Eläkeläiset määritellään Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaan. Eläkeläiseksi lasketaan vanhuus- ja työttömyyseläkeläiset.

4. Neljän suuren puolueen (SDP, KESK, KOK, VAS) kannatus

Neljä erillistä analyysiä; eli paras kolmannes on kolmasosa äänestysalueista, joissa puolue sai edellisissä eduskuntavaaleissa prosenteissa eniten ääniä.

5. Kaupungistumisaste

• Kaupunkiasutusta
• Asutuskeskusasutusta
• Haja-asutusta

Jaottelijana käytetään taajama-astetta, ts. taajamissa asuvien osuutta väestöstä. Kaupunkialueiksi katsotaan yli 50 000 asukkaan kaupunkien äänestysalueet. Kuitenkin jos nämä muodostavat yli kolmanneksen vaalipiirin äänestysalueista, kaupunkialueiksi valitaan taajama-asteeltaan korkeimmat äänestysalueet siten, että kolmannes äänestysalueista tulee tähän luokkaan. Alle jäävä osuus katsotaan asutuskeskusalueiksi. Suurten kaupunkien ulkopuolisista äänestysalueista taajama-asteeltaan suurempi puolisko katsotaan asutuskeskusalueiksi ja pienempi haja-asutuksiksi.

Huom. 1. Vaalipiiri 01 Helsinki on kokonaan kaupunkialuetta.

Huom. 2. Vaalipiireissä 09 Etelä-Savo sekä 15 Lappi ei ole yli 50 000 asukkaan kaupunkeja, eikä siten kaupunkialueita.

Huom. 3. Maakunnissa; 05 Kanta-Häme, 10 Etelä-Savo, 14 Etelä-Pohjanmaa, 16 Keski-Pohjanmaa, 18 Kainuu, 19 Lappi ja 20 Itä-Uusimaa ei ole yli 50 000 asukkaan kaupunkeja, eikä siten kaupunkialueita.

6. Alle 7-v. lasten osuus väestöstä

• Alueella alle 7-v. lapsia paljon
• Alueella alle 7-v. lapsia keskimääräisesti
• Alueella alle 7-v. lapsia vähän

Alueet jaetaan kolmeen samansuuruiseen ryhmään lasten prosenttiosuuksien suhteessa. Lapsiperheiden keskimääräisessä koossa on vaalipiireittäisiä eroja. Tätä analyysiä varten lasten määrän oletetaan kuitenkin indikoivan lapsiperheiden osuutta riittävän hyvin.

7. Tulotaso

• Tulotaso korkea
• Tulotaso keskimääräinen
• Tulotaso matala

Äänestysalueet jaetaan kolmeen ryhmään työssäkäyvien asukkaiden ansiotulojen mukaan.

Aineistoa koskevat tiedustelut;

Tilastokeskus

Kehittämispäällikkö Risto Lättilä, puh. (09) 1734 3252

Sähköposti: risto.lattila@tilastokeskus.fi

IT-kehittämispäällikkö Risto Heinonen, puh. (09) 1734 3616

Sähköposti: risto.heinonen@tilastokeskus.fi

Päivitetty 21.1.2003