Valitut europarlamentaarikot 2004

Suomesta valittiin europarlamenttiin 14 edustajaa, kaksi vähemmän kuin edellisissä europarlamenttivaaleissa. Kaikki valitut, yhtä lukuun ottamatta, ovat kokeneita politiikkoja, joilla on kokemusta joko kansanedustajan tai europarlamentaarikon tehtävistä.

Alla olevissa kuvauksissa valittujen menestystä vaalipiireittäin arvioitaessa ei ole otettu huomioon Ahvenanmaan maakuntaa, jossa ehdokkaiden kannatus olennaisesti poikkesi manner-Suomesta. Europarlamenttiin valitut saivat vain vähän kannatusta Ahvenanmaan maakunnassa, siellä Ahvenanmaalta kotoisin oleva Viveka Eriksson keräsi yli 60 prosenttia annetuista äänistä.

Anneli Jäätteenmäki	Anneli Jäätteenmäki (Keskusta) valittiin uutena ehdokkaana europarlamenttiin suurimmalla äänimäärällä. Hän sai 149 646 ääntä eli 9 prosenttia annetuista äänistä. Anneli Jäätteenmäki menestyi vaalipiireittäin tarkasteltuna hyvin koko maassa. Uudenmaan vaalipiirissä hän sai 17 792 ääntä, Vaasan vaalipiirissä 17 081 ääntä ja Oulun vaalipiirissä 12 856 ääntä. Vaikka Jäätteenmäen äänimäärä jäi muissa vaalipiireissä edellisiä pienemmäksi, nousi hän neljässä vaalipiirissä (Häme, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Oulu) vaalipiirinsä äänikuningattareksi. Vähiten ääniä (5 508) hän sai Lapin vaalipiiristä.
Alexander Stubb	Alexander Stubb (Kokoomus) valittiin toiseksi suurimmalla äänimäärällä europarlamenttiin. Hänen äänimääränsä oli 115 224 eli 6,9 prosenttia annetuista äänistä. Stubb oli näissä vaaleissa selvästi Helsingin seudun ehdokas. Hän sai yli puolet äänistään Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireistä. Hän sai molemmissa niissä ylivoimaisen tuloksen muihin ehdokkaisiin verrattuna. Uudenmaan vaalipiirissä Stubbin äänimäärä oli 34 209 ja Helsingissä 31 169. Vähiten ääniä hän sai Lapin (1 184) ja Pohjois-Karjalan (1 184) vaalipiireistä. Alexander Stubb valittiin uutena ehdokkaana europarlamenttiin. Hän ei ole aikaisemmin osallistunut valtiollisiin vaaleihin.
Satu Hassi	Satu Hassi (Vihreä Liitto) valittiin uutena ehdokkaana kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä. Hän sai 74 714 ääntä eli 4,5 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Satu Hassi sai Helsingissä toiseksi eniten ääniä, 17 819 ääntä. Uudenmaan vaalipiiristä hän sai 15 838 ääntä ja Pirkanmaan vaalipiiristä 11 813 ääntä, muissa vaalipiireissä äänimäärät jäivät selvästi pienemmiksi. Vähiten Hassi sai ääniä Lapin (1 121) ja Pohjois-Karjalan (1 234) vaalipiireistä. Hänet valittiin Vihreästä Liitosta ainoaksi edustajaksi.
Esko Seppänen	Esko Seppänen (Vasemmistoliitto) valittiin jo kolmatta kertaa europarlamenttiin. Hänen äänimääränsä oli neljänneksi suurin 72 401 eli 4,4 prosenttia kaikista äänistä. Seppänen keräsi Uudenmaan vaalipiiristä 11 456 ääntä, Helsingin vaalipiiristä 8 344 ääntä ja Pirkanmaan vaalipiiristä 8 104 ääntä. Myös Varsinais-Suomen ja Oulun vaalipiireissä hän menestyi varsin hyvin saaden niissä 7 077 ja 6 723 ääntä. Vähäisintä Seppäsen kannatus oli Pohjois-Karjalan vaalipiirissä (1 205 ääntä). Hänet valittiin Vasemmistoliiton ainoana edustajana europarlamenttiin.
Ville Itälä	Ville Itälä (Kokoomus) valittiin uutena ehdokkaana viidenneksi suurimmalla äänimäärällä. Hän sai 65 439 ääntä eli 4,0 prosenttia annetuista äänistä ja sai KOK:n ehdokkaista toisiksi suurimman äänimäärän. Itälän kannatus keskittyi Varsinais-Suomen vaalipiiriin, josta hän keräsi kolmasosan äänistään (22 348 ääntä) ja jossa hän myös oli ehdoton äänikuningas. Varsinais-Suomen lisäksi hän sai seuraavaksi eniten äänistään Uudenmaan vaalipiiristä (8 985), Helsingistä (5 726) ja Pirkanmaan vaalipiiristä, 5 659 ääntä. Vähäisintä Ville Itälän kannatus oli Lapin vaalipiirissä (733).
Reino Paasilinna	Reino Paasilinna (Sosialidemokraattinen puolue) valittiin kolmatta kertaa europarlamenttiin kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä. Hän sai 64 305 ääntä eli 3,9 prosenttia kaikista äänistä ja sai SDP:n ehdokkaista suurimman äänimäärän. Paasilinnan kannatus tuli erityisesti Etelä- Suomesta. Uudenmaan vaalipiiristä hän sai ääniä 12 603, Helsingistä 10 657 ja Varsinais-Suomesta 7 245 ääntä. Seuraavaksi eniten hän sai ääniä Pirkanmaan vaalipiiristä (7 797) ja Hämeen vaalipiiristä (6 885). Vähäisintä Paasilinnan kannatus oli Pohjois-Karjalan vaalipiirissä (429).
Piia-Noora Kauppi	Piia-Noora Kauppi (Kokoomus) valittiin uudelleen europarlamenttiin seitsemänneksi suurimmalla äänimäärällä. Hän sai 62 995 ääntä eli 3,8 prosenttia kaikista äänistä. Kauppi sai äänensä toisaalta Oulun vaalipiiristä ja toisaalta pääkaupunkiseudulta. Oulun vaalipiirissä vain kaksi ehdokasta ylsi yli kymmeneen tuhanteen ääneen. Toinen näistä oli Piia-Noora Kauppi, joka keräsi sieltä 12 133 ääntä ( A.Jäätteenmäki, 12 856). Uudenmaan vaalipiirissä Kauppi sai 10 940 ääntä ja Helsingissä 8 446 ääntä.
Riitta Myller	Riitta Myller (Sosialidemokraattinen puolue) valittiin kolmatta kertaa europarlamenttiin kahdeksanneksi suurimmalla äänimäärällä. Hän sai 55 133 ääntä eli 3,3 prosenttia annetuista äänistä. Kuten edellisissäkin europarlamenttivaaleissa hän tuli valituksi lähinnä Pohjois-Karjalan vaalipiiristä saaduilla äänillä. Myller oli edellä mainitun vaalipiirin ehdoton äänikuningatar. Hän sai siellä 13 413 ääntä, mikä oli 31 prosenttia koko vaalipiirin äänistä. Seuraavaksi eniten Myller sai ääniä Etelä-Savon vaalipiiristä, 6 324 ääntä, mikä oli ko. vaalipiirin toiseksi paras tulos.
Kyösti Virrankoski	Kyösti Virrankoski (Keskusta) valittiin kolmatta kertaa europarlamenttiin yhdeksänneksi suurimmalla äänimäärällä. Hän sai 51 415 ääntä eli 3,1 prosenttia annetuista äänistä. Keskustan ehdokkaista hän sai toiseksi eniten ääniä. Kuten edeltävissäkin vaaleissa Kyösti Virrankoski oli kaikista valituista selkeimmin yhden vaalipiirin ehdokas. Hän oli Vaasan vaalipiirin äänikuningas saaden sieltä 30 533 ääntä, mikä oli lähes 60 prosenttia hänen kokonaisäänimäärästään. Seuraavaksi eniten Virrankoskella oli kannatusta Keski-Suomen vaalipiirissä, jossa hän sai 4 967 ääntä, muissa vaalipiireissä hänen kannatuksensa jäi paljon pienemmäksi.
Lasse Lehtinen	Lasse Lehtinen (Sosialidemokraattinen puolue) valittiin uutena ehdokkaana kymmenenneksi suurimmalla äänimäärällä europarlamenttiin. Hän sai 47 186 ääntä eli 2,8 prosenttia annetuista äänistä. Lasse Lehtinen sai kannatusta laajalti kautta Suomen. Eniten ääniä hän sai Uudenmaan vaalipiiristä, 9 183 ääntä, toiseksi eniten Pohjois-Savon vaalipiiristä, 6 864 ääntä ja kolmanneksi eniten Helsingistä 5 603 ääntä. Muissakin vaalipiireissä Lehtinen menestyi suhteellisen hyvin, ainoastaan Lapin ja Pohjois-Karjalan vaalipiireissä hänen äänensä jäivät alle 500.
Paavo Väyrynen	Paavo Väyrynen (Keskusta) valittiin kolmatta kertaa europarlamenttiin yhdenneksitoista suurimmalla äänimäärällä. Hän sai 44 123 ääntä eli 2,7 prosenttia annetuista äänistä. Väyrynen oli selkeästi Pohjois-Suomen ehdokas. Hän sai Lapin vaalipiiristä ylivoimaisesti eniten ääniä, 12 174 ääntä, mikä oli 22 prosenttia vaalipiirin kokonaismäärästä. Oulun vaalipiirissä Väyrynen sijoittui neljänneksi 7 192 äänellä, muissa vaalipiireissä hänen kannatuksensa vaihteli tasaisesti 1 413 - 3 819 äänen välillä.
Eija-Riitta Korhola	Eija-Riitta Korhola (Kokoomus) valittiin uudelleen neljänneksitoista suurimmalla äänimäärällä. Hän sai 35 285 ääntä eli 2,1 prosenttia annetuista äänistä. Korhola keräsi ääniä eniten pääkaupunkiseudulta ja Hämeestä. Uudenmaan vaalipiiristä hän sai parhaan tuloksensa 9 727 ääntä ja toiseksi parhaan Helsingistä, 7 676 ääntä. Hämeen vaalipiirissä hänen äänimääränsä oli 4 045 ja Pirkanmaan vaalipirissä 3 822. Lappi oli Korholan huonointa aluetta (259).
Hannu Takkula	Hannu Takkula (Keskusta) valittiin uutena ehdokkaana viidenneksitoista suurimmalla äänimäärällä. Hän sai 32 739 ääntä eli 2,0 prosenttia annetuista äänistä. Myös Takkula, Väyrysen tavoin, oli Pohjois-Suomen ehdokas. Hän sai Lapin vaalipiiristä parhaan tuloksensa, 8 540 ääntä ja Oulun vaalipiiristä 7 578 ääntä. Muissa vaalipireissä hänen äänimääränsä vaihtelivat 681 - 2 172 välillä.
Henrik Lax	Henrik Lax (Ruotsalainen Kansanpuolue) valittiin uutena ehdokkaana kuudenneksitoista suurimmalla äänimäärällä. Hän sai 32 707 ääntä eli 2,0 prosenttia annetuista äänistä. Hänet valittiin ainoaksi Ruotsalaisen Kansanpuolueen edustajaksi. Puolueensa edustajana Lax sai eniten kannatusta maan ruotsinkielisiltä alueilta. Uudenmaan vaalipiirissä Lax sai eniten ääniä, 17 860, mikä samalla oli koko vaalipiirin toiseksi paras tulos. Seuraavaksi eniten hän keräsi ääniä Helsingistä, 7 418 ääntä. Varsinais-Suomen vaalipiiristä Lax sai 3 157 ja Vaasan vaalipiiristä 2 777 ääntä. Muissa vaalipiireissä hänen äänimääränsä jäivät vaatimattomiksi.

Päivitetty 18.6.2004