Eduskuntavaalit 1995 - Ehdokkaiksi asettuneiden tausta puolueittain

Kolmen suuren puolueen ja RKP:n eduskuntavaaliehdokkaat ovat selvästi useammin työllisiä, parempituloisia ja paremmin koulutettuja kuin tavallinen äänestäjä. Näiden ominaisuuksien suhteen pienten puolueiden ehdokkaat muistuttavat paljon enemmän äänioikeutettujen joukkoa.

Ehdokkaiden ja äänioikeutettujen tiedot perustuvat Tilastokeskukseen työssäkäyntitilastoon ja kuvaavat ajankohtaa vuoden 1993 lopussa eli runsaan vuoden takaista tilannetta.

Työlliset

Ehdokkaat edustavat voimakkaasti Suomen työllistä väestöä. Heistä oli vuotta aikaisemmin työllisenä 68 prosenttia, kun kaikista äänioikeutetuista oli työllisenä 47 %. Suurin työllisten osuus on RKP:ssä (88 %), Keskustassa (86 %), Kokoomuksessa (84%) ja SDP:ssä 83 (%). Eläkeläispuolueissa työllisiä oli vain neljännes. Valituista kansanedustajista työllisiä oli vuotta aiemmin 90,5 %.

Työttömät

Äänioikeutetuista oli työttömiä 13,4 %. Edustajaehdokkaista on työttömänä ollut 12 %. RKP:n ja liberaalien ehdokkaissa ei ollut yhtään työttömänä ollutta, keskustan ehdokkaista 2 prosenttia oli ollut työttömänä, kokoomuksen 3 ja SDP:n 6 prosenttia.

Eniten työttömyys on koetellut pienpuolueiden ehdokkaita, ekologisessa puolueessa työttömänä olleiden tai olevien osuus on 37 %, Yhteisvastuun puolueella 29 %, Naisten puolueella 23 %, Luonnonlain ja Vapaan Suomen puolueilla 21 %, KTP:lla samoin 21 %. SMP:n työttömyysprosentti oli myös keskimääräistä korkeampi 17. Vihreistä ehdokkaista työttömiä oli 14 %. Valituista oli työttöminä 1,5 % vuoden 1993 lopussa.

Opiskelijat

Äänioikeutetuista on 8,3 % opiskelijoita. Opiskelijat ovat hieman yliedustettuina ehdokkaiden joukossa, eniten heitä on Nuorsuomalaisten ja Vihreiden joukoissa molemmissa 16 prosenttia ja vähiten Eläkeläispuolueissa ja SMP:ssä, jossa ei ole yhtään opiskelijaehdokasta. Vasemmisto ei enää vedä opiskelijoita ehdokkaikseen: Vasemmistoliiton ehdokkaista on 7 % ja KTP:n ehdokkaista 1 % opiskelijoita.

Suurimmissa puolueissa on opiskelijaehdokkaita suunnilleen samassa suhteessa kuin heitä on äänioikeutetuissakin eli Kokoomuksessa 11 %, SDP:ssä 10 % ja RKP:ssä 8 %. Kaikista äänioikeutetuista on opiskelijoita 8 prosenttia. Valituista kansanedustajista opiskelijoina oli vuotta aiemmin 7,5 %.

Eläkeläiset

Äänioikeutetuista eläkeläisiä on 25 prosenttia, mutta ehdokkaista vain 6,9 %. Keskimääräistä enemmän eläkeläisiä on heidän omissa puolueissaan 71 ja 46 prosenttia.

Suurissa puolueissa eläkeläisehdokkaat ovat harvinaisia: Kokoomuksen ehdokkaista vain 0,4 %, Keskustan 1,5 % SDP:n 0,9 % ja Vihreiden 2,6 % on taustaltaan eläkeläisiä. SMP:n ehdokkaista 9,4 % on eläkeläisiä. Uusista kansanedustajista oli eläkeläisiä vuoden 1993 lopussa 0,5 %.

Koulutustaso

Edustajaehdokkailla on erittäin korkea koulustaso. Ehdokkaista korkean asteen tutkinnon on suorittanut 42,2 %, kun kaikista äänioikeutetuista korkean asteen tutkinto on vain 11.7 prosentilla. Keskiasteen tutkintoja ehdokkailla on saman verran kuin äänestäjillä. Parhaiten koulutettuja ovat Kokoomuksen ja Liberaalien ehdokkaat: 66 ja 64 % korkean asteen tutkintoja, Keskustalla vastaavasti 59 % ja vihreällä liitolla 58 %. Nuorsuomalaisista ehdokkaista 40:llä prosentilla on korkean asteen tutkinto. KTP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaista joka toisella on vain perusasteen koulutus. Valituista kansanedustajista 71 %:lla on korkea-asteen, 20,5 %:lla keskiasteen tutkinto ja 8,5 % on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta. Kuvio 1. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 19:llä on tutkijankoulutus (lisensiaatti tai tohtori).

Tulot

Tuloiltaan suurimpien puolueiden ehdokkaat poikkeavat äänioikeutettuista selvimmin. Äänioikeutettujen keskitulot ovat 85 600 markkaa, kun kaikkien ehdokkaiden keskimääräiset veronalaiset tulot ovat 149 100 markkaa. Parhaat tulot ovat RKP:n ehdokkailla, keskimäärin 244 500 markkaa. Seuraavina tulevat Kokoomus 225 300 markkaa, Keskusta 208 300 markkaa ja SDP:n 200 600 markkaa. Nuorsuomalaiset ovat 133 900 markan tuloilla lähempänä Vihreitä, joiden tulot ovat 126 900 markkaa, kuin maan tuloeliittiä. Vain Luonnonlain, Ekologisen ja Yhteisvastuun puolueiden edustajaehdokkaiden tulot jäävät äänioikeutettujen keskimääräisten tulojen alapuolelle.

Äänioikeutettuista 2 % ansaitsee 250 000 markkaa tai enemmän. Kaikista ehdokkaista huipputuloisten luokkaan kuuluu 16,4 %. Kokoomuksen ehdokkaista tähän luokkaan kuuluu 41 %, RKP:n ehdokkaista 33,8, keskustan 33,5 ja SDP:n ehdokkaista 31,4. Keskimääräistä vähemmän huipputuloja on Nuorsuomalaisilla 12,2 %, Vasemmistoliitolla 10,0 % Vihreillä 7,3 % ja SMP:llä 4,7. Valituiksi tulleista 125 eli 62,5 % ansaitsee yli 250 000 mk. Keskitulot ovat 294 000 mk. (Kuvio 2.)

Kuvio 1. Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat vuoden 1993 koulutusasteen mukaan

Kuvio 2. Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat vuoden 1993 valtionveronalaisten tulojen mukaan