Europarlamenttivaalit - ehdokkaiden taustatietoja

Tällä kertaa Europarlamenttivaalit eivät kiinnostaneet puolueita yhtä paljon kuin edellisillä kerroilla. Europarlamenttivaaleihin 11 puoluetta asetti yhteensä 140 ehdokasta. Edellisissä vaaleissa 14 puoluetta asetti 207 ehdokasta.

Ehdokkaista 55 (39%) naisia ja 85 (61%) miehiä. Edellisissä vaaleissa vuonna 1996 miehiä oli 79 ja naisia 129, eli 38 ja 62 prosenttia. Vihreillä naisten osuus on 60 prosenttia ja Kokoomuksella 50 prosenttia. Muissa puolueissa naisten osuus on pienempi. Ehdokkaiden keski-ikä on 46,8 vuotta. Naisehdokkailla se on 44,6 vuotta ja miesehdokkailla 48,2 vuotta. Keski-ikä on pudonnut parilla vuodella edellisistä vaaleista.

Ehdokkaista 66 prosenttia on työllisiä eli saman verran kuin eduskuntavaaleissa, mutta huomattavasti suurempi osuus kuin äänioikeutetuista (50%). Europarlamenttivaalien ehdokkaat poikkeavat eduskuntavaaliehdokkaista ainakin suurissa puolueissa siten, että mukana on enemmän eläkeläisiä ja opiskelijoita kuin eduskuntavaaleissa. Työttömiä on vain 8 henkeä kaikista ehdokkaista.

Eduskuntaan valittiin lähes pelkästään työllisiä eli 91 prosenttia. Europarlamenttiin valituista työllisiä oli 75 prosenttia, opiskelijoita 12,5 prosenttia.

Ehdokkaista työllisiä 1997 eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 1999

Ehdokkaista työllisiä 1997 eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 1999

Ehdokkaat ovat erittäin hyvin toimeentulevia. Äänioikeutettujen keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat v.1997 93 000 mk, eduskuntavaalien ehdokkaiden 162 000 mk ja europarlamenttivaalien ehdokkaiden 205 000 mk. Kokoomuksen ja SDP:n ehdokkaiden keskitulot ylittävät 300 000 mk. Muilla puolueilla ehdokkaiden valtionveronalaiset tulot jäävät usein alle 200 000 markan. Tarkastelussa on mukana vain Suomessa verotetut tulot. Eduskuntaan valittiin pääasiassa suurituloisia eli keskimääräiset tulot olivat 323 000 markkaa - yli kolminkertaiset äänioikeutettuihin verrattuna. Europarlamenttiin valittujen keskimääräiset veronalaiset tulot olivat 313 000 markkaa.

Ehdokkaat v. 1997 keskimääräisten tulojen mukaan (mk) eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 1999

Ehdokkaat v. 1997 keskimääräisten tulojen mukaan (mk) eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 1999

Europarlamenttiin pyrkivien koulutustaso on korkea. Kun äänioikeutetuista 14 prosentilla on korkean asteen tutkinto, niin europarlamenttiin pyrkivistä se on 55 prosentilla ja eduskuntaan pyrkineistä se oli 41 prosentilla. Suurimmista puolueista korkean asteen tutkinto runsaalla puolella, europarlamenttivaaleissa korkeasti koulutettujen osuus on selvästi korkeampi. Kokoomuksella, Keskustalla ja Vihreillä se on 65 prosenttia ja RKP:lla ja demareilla jopa 75 prosenttia.

Korkealla koulutuksella on suuri merkitys valinnassa. Eduskuntaan valituista 70 prosentilla oli korkean asteen tutkinto ja europarlamenttiin valituista 87,5 prosentilla.

Korkeasti koulutettujen osuus ehdokkaista eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 1999

Korkeasti koulutettujen osuus ehdokkaista eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 1999

Äänioikeutetuista elää perheiden ulkopuolella neljännes (24,3%), aviopariperheissä runsas puolet (56%) ja avoliitossa eläviä on kymmenisen prosenttia (11,9%). Europarlamenttivaalien ehdokkaista kaksi kolmannesta elää aviosuhteessa ja 37 prosentilla perheessä asuu alaikäisiä lapsiakin. Joka viides ehdokas elää perheiden ulkopuolella. Eniten avioliitossa eläviä on Keskustan ja Kokoomuksen ehdokkaista ja vähiten Vihreiden ja SKP:n ehdokkaista, joilla taas avoliittolaisten osuus on keskimääräistä korkeampi.

Vaaleissa suositaan perheellisiä ehdokkaita. Eduskuntaan valituista oli avioperheissä eläviä 77 prosenttia, europarlamenttiin valituista 62,6 prosenttia. Perheiden ulkopuolella elää joka neljäs valituista.

Ehdokkaat perhetyypin mukaan eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 1999

Ehdokkaat perhetyypin mukaan eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 1999

Ehdokkaissa on enemmän lasten isiä ja äitejä kuin muussa väestössä. Äänioikeutetuista kahdella kolmanneksella (66%) on biologisia lapsia, eduskuntavaalien ehdokkaista 75 prosentilla ja europarlamenttivaalien ehdokkaista lähes yhtä monella. Suurten puolueiden ehdokkaista 75-85 prosentilla on kokemusta omista lapsista, useimmiten lapsia on Keskustan europarlamenttivaalien ehdokkailla, joista 87 prosentilla on omia biologisia lapsia. Vihreillä europarlamenttivaalien ehdokkailla puolella ei ole omia biologisia lapsia.

Valituista kansanedustajista 85 prosentilla on lapsia - europarlamenttivaalien ehdokkaista 62,5 prosentilla on biologisia lapsia.

Ehdokkaat biologisten lasten määrän mukaan eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 1999

Ehdokkaat biologisten lasten määrän mukaan eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa 1999

Päivitetty 2.3.2004