Teollisuuden hyödyketilasto 2004, täyttöohjeet

1. Yleistä

Teollisuuden hyödyketiedustelussa kerätään arvo- ja määrätietoja yritysten tuotannosta sekä tuotantoon käytetyistä aineista ja tarvikkeista hyödykenimikkeittäin. Tiedot kerätään yritysten toimipaikoilta. Tilastointiajanjaksona käytetään kalenterivuotta.

Hyödyketilastointi perustuu tilastolakiin (280/2004) ja PRODCOM-asetukseen (Euroopan talousyhteisöjen neuvoston asetus (ETY) N:o 3924/91), jossa yhteisön teollista tuotantoa koskeva tutkimus määritellään. PRODCOM-asetus on Internet-sivuillamme www.tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_hyodykeesittely.html

2. Lomakkeet

Lomakkeita on kolme:
- etusivu, jossa on tunnistetiedot (valkoinen paperi)
- tuotanto-lomake (sininen) ja
- aineet ja tarvikkeet -lomake (keltainen).

Sekä etusivu että tuotantolomake lähetetään kaikille tiedonantajille. Aineet ja tarvikkeet -lomake lähetetään yrityskoon perusteella suppeammalle joukolle toimipaikkoja.

Etusivulle on esitäytetty toimipaikan tai yrityksen tunnistetiedot. Osa tunnistetiedoista on esitäytetty myös muiden lomakkeiden yläreunaan. Jos esitäytetyt tiedot ovat muuttuneet tai tiedot ovat virheellisiä, pyydämme Teitä korjaamaan tai täydentämään ne.

Tuotanto- ja aineet ja tarvikkeet -lomakkeilla ilmoitetaan hyödykkeistä seuraavat tiedot:

- selväkielinen kuvaus
- nimikekoodi
- arvotieto (euroina)
- mittayksikkö
- määrätieto

Tuotantotiedot kerätään EU:n PRODCOM-luokituksen mukaisesti. Luokitusta on täydennetty kansallisten erityistarpeiden perusteella. Tuotantopanostiedot luokitellaan Tilastokeskuksen oman luokituksen mukaan. (Ks. 8. Tavaraluokittelut.)

Lomakkeille on painettu valmiiksi edellisenä vuonna ilmoittamienne tuotantohyödykkeiden sekä aineiden ja tarvikkeiden kuvaukset ja koodit. Uusille tiedonantajille ja toimipaikoille, joilta emme ole saaneet edellisen vuoden vastausta, on esitäytetty toimialalle tyypilliset nimikkeet.

Tuotantonimikkeiden kuvaustekstin jäljessä on yleensä vastaavat ulkomaankaupan nimikkeet (CN). Tilan säästämiseksi niitä ei ole aina voitu esittää tarkimmalla tasolla ja ne onkin tarkoitettu viitteeksi eikä ilmaisemaan suoraa yhteyttä PRODCOM-luokitukseen.

Kunkin esipainetun tuotantohyödykkeen kohdalla on myös ilmaistu, mitä tuotantokäsitettä tai -käsitteitä hyödykkeen osalta tulee käyttää (myyty tuotanto / myytäväksi aiottu tuotanto / kokonaistuotanto). Samoin aineiden ja tarvikkeiden osalta kunkin hyödykkeen kohdalla ilmaistaan, mitä panoskäsitettä tai -käsitteitä on käytettävä (ostot / kokonaiskäyttö). (Ks. 4.1. Tuotantokäsitteet)

Jos olette tuottaneet tai käyttäneet lomakkeilla mainittuja tavaroita tai palveluita vuonna 2004, merkitkää kysyttävät arvo- ja määrätiedot asianomaisiin kohtiin. Eräissä nimikkeissä määrätiedot kysytään kahdessa mittayksikössä.

Jos olette kyselyvuonna tuottaneet tai käyttäneet sellaisia hyödykkeitä, joiden nimikkeitä ei ole valmiiksi painettu lomakkeille, kirjoittakaa niiden kuvaukset omin sanoin lomakkeen loppuun kohtaan 'Muut tuotteet'. Jos tiedätte tuotantohyödykkeen PRODCOM-koodin tai aine- ja tarvikekoodin, ilmoittakaa myös se (tai vastaava CN-koodi). Yksilöikää hyödykkeet mahdollisimman tarkasti. Ilmoittakaa myös aine, josta hyödyke on valmistettu.

Hyödykeluokitukset sekä tyhjät lomakepohjat voi pyytää lomakkeiden etusivulla ilmoitetulta Tilastokeskuksen yhteyshenkilöltä tai hakea Internetsivuilta http://www.tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_hyodyke.html

3. Tilastotietojen käyttö

Taloudellisten analyysien ja päätelmien pohjana tulee olla mahdollisimman pätevät tietoaineistot. Tämä edellyttää, että saatavissa on systemaattiseen tiedonkeruuseen perustuvaa käyttökelpoista, luotettavaa ja ajankohtaista tilastotietoa. Tietotarpeen tyydyttämisessä yritykset ovat avainasemassa, sillä hyödyketilastolle asetetut vaatimukset täyttävä tiedonkeruu ei ole mahdollista hallinnollisista tai muista lähteistä.

Tilastojen nopea valmistuminen riippuu ratkaisevasti perustietojen saamisesta. Sen vuoksi toivommekin, että vuoden 2004 toimintaa koskevat tiedot palautetaan mahdollisimman nopeasti. Yritysten tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004).

Yksittäistä yritystä ja toimipaikkaa koskevat tiedot ovat luottamuksellisia. Tietoja käytetään ainoastaan tilastojen laatimiseen. Tietoja yksittäisestä yrityksestä ei anneta ulkopuolisille, ei myöskään toiselle viranomaiselle.

4. Tuotantotiedot

Tuotannosta kysytään toimipaikkakohtaisia arvo- ja määrätietoja hyödykenimikkeittäin. Tiedustelu koskee vain yrityksen Suomessa tapahtunutta tuotantoa.

4.1. Tuotantokäsitteet

Tiedustelussa käytetään kolmea erilaista tuotannon käsitettä eli tyyppiä: myyty tuotanto (kysytään lähes kaikista tuotantonimikkeistä), kokonaistuotanto ja myytäväksi aiottu tuotanto, joka eräissä nimikkeissä korvaa myydyn tuotannon.

4.1.1. Myyty tuotanto

Myydyllä tuotannolla tarkoitetaan toimipaikan valmistamien tai toisessa yrityksessä alihankintana, yleensä yrityksen omista aineista ja tarvikkeista, valmistuttamien tuotteiden kalenterivuoden aikana tapahtunutta myyntiä yrityksen ulkopuolelle tuotannon valmistusajankohdasta riippumatta.

Myyty tuotanto sisältää myös varastosta myynnin. Myydyn tuotannon arvoon tai määrään ei sisällytetä niiden tavaroiden myyntiä, jotka on sellaisenaan, ilman jatkojalostusta, myyty edelleen toisille yrityksille (kauppatavarat).

4.1.2. Kokonaistuotanto

Kokonaistuotanto tarkoittaa tiedustelun kohteena olevan vuoden aikana valmistettua toimipaikan tuotantoa. Se koostuu myydystä ja myytäväksi aiotusta tuotannosta sekä tuotannosta, jota jatkojalostetaan tai on jo jatkojalostettu omassa yrityksessä. Jatkojalostettavaksi tarkoitettu tuotanto käsittää sekä samassa toimipaikassa edelleen jalostettavan että yrityksen toiselle toimipaikalle toimitettavan tuotannon.

Kalenterivuoden kokonaistuotanto kysytään myydyn tuotannon lisäksi erikseen määritellyistä hyödykkeistä näiden nimikkeiden kohdalla omalla rivillään lomakkeella. Kokonaistuotannosta ilmoitetaan yleensä ainoastaan määrä, ei arvoa.

Isoista aluksista ilmoitetaan tässä kohdassa kalenterivuoden kokonaistuotannon määrän sijasta poikkeuksellisesti arvo.

Graafisessa teollisuudessa kirjapaino ilmoittaa kokonaistuotantona kirjojen ja lehtien painosmäärät (sisältää sekä yrityksen ulkopuolelle myydyt että omalle kustantamolle toimitetut).

4.1.3. Myytäväksi aiottu tuotanto

Myytäväksi aiottu tuotanto sisältää toimipaikan kaiken myyntiä varten valmistetun kalenterivuoden tuotannon siitä riippumatta, onko tuotanto myyty vai varastoitu myöhempää myyntiä varten.

Myytäväksi aiottu tuotanto kysytään myydyn tuotannon sijasta erikseen määritellyistä tuotteista. Näistä tuotteista ilmoitetaan sekä arvo että määrä.

4.2. Tuotannon arvotiedot

Myyty tai myytäväksi aiottu tuotanto tulee arvostaa saatuun / saatavaan myyntihintaan tehtaan portilla kyselyvuoden aikana. Tuotteiden arvotiedot ilmoitetaan euroina (1 euro).

Tuotteiden arvoon sisältyy
- pakkauskustannukset (riippumatta siitä, veloitetaanko
ne erikseen)
- tuotantotukipalkkiot ja
- yrityksen sisäiset siirtokustannukset (esim. kuljetus
varastosta myyntiyksikköön).

Tuotteiden arvoon ei sisällytetä seuraavia eriä
- arvonlisäverot ja muut kulutusverot
- erikseen veloitettavat kuljetuskustannukset yrityksen
ulkopuolelle.

Kokonaistuotannosta ei ilmoiteta arvoa, ainoastaan määrä. (Poikkeus: isot alukset; ks. 4.1.2.)

Graafisessa teollisuudessa kirjapaino ilmoittaa painamiensa tuotteiden myynnin arvon ja määrän oman yrityksen ulkopuolelle. Kustantamo ilmoittaa vastaavasti kustantamiensa tuotteiden yrityksen ulkopuolelle tapahtuneen myynnin arvon ja määrän.

Jos valmiit tuotteet vuokrataan tai liisataan (esim. tietokonelaitteistot, puhelinasennukset, pesukoneet), niiden arvo arvioidaan ko. tuotteesta sillä hetkellä saatavan markkinahinnan perusteella.

4.3. Tuotannon määrätiedot

Määrät on ilmoitettava niissä mittayksiköissä, jotka on lomakkeilla annettu sarakkeessa 'Mittayksikkö'. Jos määrätietoa kysytään kahdessa eri yksikössä, tiedot on annettava molemmissa yksiköissä. Jollei määrätieto ole saatavissa suoraan laskentatoimestanne, se tulee arvioida. Tuotteen painoon ei lueta pakkauksen painoa.

Jos olette kyselyvuonna tuottaneet sellaisia hyödykkeitä, joiden nimikkeitä ei ole valmiiksi painettu hyödykelomakkeelle, voitte katsoa näiden tuotteiden mittayksiköt PRODCOM-luokituksen kohdalta Internet-sivuiltamme http://www.tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_hyodyke.html tai kysyä lomakkeiden etusivulla ilmoitetulta Tilastokeskuksen yhteyshenkilöltä.

5. Tuotantotiedot erityistapauksissa

5.1. Alihankintana suoritettu valmistus

Tilaston piiriin kuuluu myös valmistus alihankintana. Se on toimintaa, jossa valmistuttajayritys tilaa alihankkijayritykseltä tuotteita, joiden (pääasiallisesta) suunnittelusta ja markkinoinnista valmistuttajayritys vastaa ja/tai toimittaa tarvittavat aineet ja tarvikkeet alihankkijalle. Alihankkijayritys valmistaa tuotteita toisille yrityksille tilauksen mukaan. Alihankinnassa valmistuttaja ja alihankkija ovat aina eri yrityksiä.

Alihankinnassa on kaksi erilaista menettelytapaa:

1. Valmistuttajayritys toimittaa aineet ja tarvikkeet veloituksetta alihankkijayritykselle edelleen työstettäväksi tai valmistettavaksi. Alihankkija ilmoittaa asianomaisissa tuotenimikkeissä alihankintatyön arvon (valmistuttajan maksama maksu). Alihankkija ei tässä tapauksessa ilmoita määrää. Valmistuttaja ilmoittaa alihankintatyötä sisältävien tuotteiden myynnin arvot ja määrät samalla tavalla kuin itse valmistamansa tuotannon myynnin arvon ja määrän.

2. Valmistuttajayritys ei toimita aineita ja tarvikkeita alihankkijayritykselle, vaan tämä hankkii ne itselleen työstääkseen niitä tai valmistaakseen tuotteiksi. Sen sijaan valmistuttajayritys määrää tilaamiensa tuotteiden tekniset erikoisominaisuudet ja vastaa kaikista myynnin jälkeisistä velvoitteista (tuotevastuu ja markkinointivastuu). Alihankkija ilmoittaa asianomaisissa tuotenimikkeissä alihankintatyön arvon (valmistuttajan maksama maksu, joka sisältää myös käytettyjen aineiden ja tarvikkeiden arvon). Alihankkija ilmoittaa tässä tapauksessa myös määrän ao. tuotenimikkeissä. Valmistuttaja ilmoittaa alihankintatyötä sisältävien tuotteiden myynnin arvot ja määrät samalla tavalla kuin itse valmistamansa tuotannon myynnistä.

Eräistä nimikkeistä tilastoimme erikseen 28-36-alkuisilla toimialoilla alihankintana suoritettua osien ja lisätarvikkeiden valmistusta. Sen arvo ja määrä kysytään lomakkeella näiden nimikkeiden yhteydessä omalla rivillään.

5.2. Teolliset palvelut

Tuotanto käsittää myös teolliset palvelut, joita ovat muokkaus, käsittely, työstö yms. viimeistely, ylläpito ja korjaukset sekä asennukset. Teollisilla palveluilla on omat PRODCOM-palvelunimikkeensä (ks. Internet-sivumme: http://www.tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_hyodyke.html). Toimipaikka ilmoittaa kyseisissä nimikkeissä arvoksi vain erillisenä palveluna tilaajayritykseltä laskutetun palvelun.

Eräät tällaisista palveluista luokitellaan kuitenkin toimi-alaluokituksessa ei-teollisiksi palveluiksi, esim. moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus sekä konttori- ja tietokoneiden huolto ja korjaus, joten ne eivät kuulu tämän tiedustelun piiriin. Sama koskee myös ohjelmistojen suunnittelua, valmistusta, konsultointia ym. tietojenkäsittelypalveluja.

5.2.1. Muokkaus, käsittely, työstö yms. viimeistely

Viimeistelytyyppiset käsittelyprosessit eivät muuta tuotteiden muotoa. Tällainen käsittely ei siis aiheuta tuotteen muuttumista eri tuotteeksi kuten alihankintana suoritetun valmistuksen ollessa kyseessä. Tässä tarkoitettuja käsittelyprosesseja ovat esim. värjäys, petsaus, viimeistely, painaminen, lakkaaminen, pakkaus, puhdistus, päällystäminen, nikkelöinti jne.

Muokkauksen, käsittelyn, työstön yms. viimeistelyn ollessa kyseessä voidaan erottaa neljä erilaista toimintatapaa:

1. Toimipaikan omien tuotteiden viimeistely: tätä pidetään varsinaisen tuotantotoiminnan osana eikä sitä ilmoiteta erillisissä palvelunimikkeissä.

2. Saman yrityksen toisen toimipaikan tuotteiden viimeistely: tuotteen valmistanut toimipaikka ilmoittaa viimeisteltyjen tuotteiden myynnin määrän ja arvon kokonaisuudessaan. Viimeistelyn suorittanut toimipaikka ei ilmoita viimeistelytoimintaansa. (Jos se kuitenkin harjoittaa omaa itsenäistä viimeistelytoimintaa tai viimeistelyä alihankintasopimuksena toiselle yritykselle, sen täytyy ilmoittaa tällainen viimeistely erikseen tuotantotilastoon, ks. seuraavat kohdat.)

3. Ostettujen tuotteiden käsittely: toimipaikka ilmoittaa tällaisen omaan laskuun tekemänsä viimeistelytyön arvon vain silloin, kun erilliset palvelunimikkeet ovat olemassa (ks. Internet-kotisivumme http://www.tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_hyodyke.html). Tällöin ilmoitetaan laskutuksen mukainen maksu.

Poikkeus: tekstiilien viimeistelystä (pääryhmä 17) ilmoitetaan myös määrätiedot. Jos erillisiä palvelunimikkeitä ei ole, viimeistelytyön arvoa ei ilmoiteta, vaan toimipaikka ilmoittaa tavalliseen tapaan vain myydyn tuotannon arvon ja määrän.

4. Alihankintana suoritettu viimeistelytyö: yrityksen ulkopuolisten tuotteiden viimeistelyn alihankintana suorittanut toimipaikka ilmoittaa työn arvoksi viimeistelyn tilanneen yrityksen maksaman maksun erillisillä palvelunimikkeillä. Jos viimeistelyn tilannut yritys on itse valmistanut viimeistelemättömän tuotteen, se ilmoittaa viimeistellyn tuotteen myydyn tuotannon arvon ja määrän. Jos taas tilaajayritys on ostanut viimeistelemättömän tuotteen, se ei ilmoita viimeistellyn tuotteen arvoa eikä määrää tuotantonaan. Alihankintana suoritetussa viimeistelyssä viimeistelyn tilaajan ja viimeistelyn suorittajan täytyy olla eri yrityksiä.

5.2.2. Ylläpito ja korjaukset

Toimipaikan toiselle yritykselle suorittamista ylläpito- ja korjaustöistä ilmoitetaan pelkästään arvo käyttämällä asiaankuuluvia korjaus- ja huoltonimikkeitä ja arvoksi on ilmoitettava näistä töistä laskutetut kustannukset ilman arvonlisä- ja valmisteveroja. Sellaista työtä, jossa korjattava tuote rakennetaan lähes uudelleen, käsitellään samalla tavalla kuin valmistusta.

Toimipaikan suorittamaa oman tai saman yrityksen toisen toimipaikan tehtaan tai koneiden ja laitteiden ylläpitoa ja korjausta ei tilastoida.

5.2.3. Asennukset

Jos tuote asennettuna (tai osat kokoonpantuina) muodostaa sellaisen kokonaisuuden, jolle ei ole olemassa omaa erillistä tuotenimikettä PRODCOM-luokituksessa, erotetaan toisistaan seuraavat kolme menettelytapaa:

1. Asennuksen suorittanut yritys ei ole valmistanut kokonaan tai valtaosaltaan asennettavia tuotteita. Tällöin asennuksen suorittanut toimipaikka ilmoittaa ainoastaan asennusten arvon erityisissä PRODCOM-asennus-nimikkeissä, jotka kuuluvat palvelunimikkeisiin (ks. http://www.tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_hyodyke.html). Arvolla tarkoitetaan asennustyöstä veloitettavia kustannuksia (sisältää asennuksessa käytetyt aineet ja tarvikkeet), pois lukien arvonlisäverot. Asennuksen arvo ei sisällä asennettavien tuotteiden valmistuksen arvoa.

2. Asennettavat tuotteet on kokonaan tai valtaosaltaan valmistettu saman yrityksen toisessa toimipaikassa kuin missä asennus suoritetaan. Tässä tilanteessa asennuksen suorittanut toimipaikka ilmoittaa asennustyön arvon erikseen vain siinä tapauksessa, että se veloittaa tehdyn työn kustannukset asiakastoimipaikalta. Jos asennuskustannuksia ei laskuteta erikseen, ei myöskään asennuksen arvoa ilmoiteta erikseen.

3. Asennuksen suorittanut toimipaikka on valmistanut asennettavat tuotteet kokonaan tai valtaosaltaan. Tällöin asennuksen arvo (sisältää myös asennuksessa tarvittavat aineet ja tarvikkeet) lisätään asennettavien tuotteiden tuotannon arvoon. Jos tämä ei ole mahdollista (esim. suurimittaisissa asennustöissä), voi tällaiset työt ilmoittaa myös erityisissä PRODCOM-asennusnimikkeissä.

6. Aineet ja tarvikkeet

Aineet ja tarvikkeet -kysely koskee vain niitä tiedonantajia, joille on postitettu keltainen lomake. (Ks. 7. tiedonantoyksiköt.)

Hyödyketietojen 'Aineet ja tarvikkeet' -lomakkeella tiedustellaan tärkeimpien vuoden aikana tuotantoa varten yrityksen ulkopuolelta ostettujen raaka-aineiden, puolivalmisteiden, lisäaineiden ja tarvikkeiden arvot ja määrät nimikkeittäin eriteltyinä. Lisäksi erikseen määritellyistä aineista ja tarvikkeista kysytään niiden kokonaiskäytön määrä (ei arvoa) kalenterivuonna. Se kysytään näiden nimikkeiden kohdalla omalla rivillään.

Kokonaiskäyttöön sisältyy yrityksen ulkopuolelta ostetut tavarat, yrityksen toiselta toimipaikalta hankitut / saadut tavarat ja samassa toimipaikassa jatkojalostettavaksi valmistetut tuotteet.

Graafisessa teollisuudessa yrityksen kirjapaino ilmoittaa aineiden ja tarvikkeiden ostot eikä kustannustoimipaikka.

Arvoksi katsotaan ostoarvo toimipaikalle toimitettuna ilman arvonlisäveroa. Omilla autoilla tapahtuneiden kuljetusten kustannuksia ei kuitenkaan sisällytetä ostoarvoon. Arvotiedot annetaan euroina (1 euro).

Määrät on ilmoitettava niissä mittayksiköissä, jotka on lomakkeilla annettu sarakkeessa 'Mittayksikkö'. Jos määrätietoja ei ole saatavissa suoraan laskentatoimestanne, on määrät arvioitava. Mikäli olette kyselyvuonna ostaneet myös sellaisia aineita ja tarvikkeita, joita vastaavia nimikkeitä ei ole valmiiksi painettu lomakkeelle, voitte katsoa näiden mittayksiköt luokituksen kohdalta Internet-kotisivuiltamme
http://www.tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_hyodyke.html

7. Tiedonantoyksiköt

Hyödyketiedustelu kattaa Toimialaluokituksen 2002 päätoimialaluokat: C Mineraalien kaivu ja D Teollisuus.

Tiedonantoyksikkönä on toimipaikka, jonka pääasiallinen toimiala on teollisuus (C tai D). Täten myös ei-teollisten yritysten toimipaikat, jotka harjoittavat teollista toimintaa, kuuluvat tiedusteluun.

Tiedustelun toimipaikat on valittu siten, että PRODCOM-asetuksen säätämä edustavuusvaatimus täyttyisi eli vähintään 90 % kunkin toimialan tuotannon arvosta on sisällyttävä tilastoon. Täten tiedot kerätään pääsääntöisesti kaikilta vähintään 10 työntekijän yritysten toimipaikoilta. Lisäksi joillakin toimialoilla tiedusteluun kuuluu myös tätä pienempien yritysten toimipaikkoja, jotta EU:n edustavuuskriteeri täyttyisi. Tiedot aineista ja tarvikkeista kysytään kaikilta vähintään 20 työntekijän yritysten toimipaikoilta.

Toimipaikalla tarkoitetaan taloudellista yksikköä, jossa saman omistajuuden tai valvonnan alaisuudessa harjoitetaan mahdollisimman samanlaisten hyödykkeiden tuotantoa tavallisimmin yhdellä sijaintipaikalla. Toimipaikka voi jo sellaisenaan muodostaa yrityksen (yksitoimipaikkainen yritys) tai se voi olla selkeästi rajattava osa yritystä (monitoimipaikkainen / monitoimialainen yritys). Tällainen yksikkö on usein myös yrityksen pienin laskentayksikkö.

Määritelmästä seuraa, että yrityksen eri kunnissa sijaitsevat toimipaikat ovat aina erillisiä tilastoyksiköitä.

Korjaamoista tms. tehdaspalveluosastoista, joilla on yrityksen ulkopuolelle kohdistuvaa toimintaa, ilmoitetaan tiedot samojen periaatteiden mukaan kuin varsinaisista, valmistusta harjoittavista toimipaikoista.

Sivutoimipaikalla (haaraliikkeellä) tarkoitetaan sellaista toimipaikkaa, joka suorittaa pääasiassa palkkatyötä (osan tuotantoprosessista) saman yrityksen eri kunnassa sijaitsevalle toimipaikalle. Käytetyt raaka-aineet voidaan ilmoittaa palkkatyötä teettävän päätoimipaikan lomakkeella.

Tilaston piiriin kuuluvat myös alihankintayritykset, jotka suorittavat sopimukseen perustuvaa valmistusta toisen yrityksen tilauksesta.

8. Tavaraluokittelut

Käytetty tuotantonimikkeistö perustuu vuodesta 1997 lähtien Euroopan unionin vuosittain päivitettävään PRODCOM-luokitukseen, jonka tuotenimikkeet ovat 8-numeroisia. PRODCOM-luokitus ei sisällä kaikkia tuoteryhmiä, joten sitä on täydennetty kansallisilla lisänimikkeillä. Osa PRODCOM-luokituksen nimikkeistä on lisäksi jaettu kansallisiin alanimikkeisiin. Kansalliset nimikkeet ovat 10-numeroisia. Koodin 4 ensimmäistä numeroa vastaavat Euroopan yhteisön tilastollisen toimialaluokituksen (NACE Rev. 1.1) koodia ja siten Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL2002:n neljää ensimmäistä numeroa. Koodin 6 ensimmäistä numeroa vastaavat Euroopan yhteisön tilastollista toimialoittaista tuoteluokitusta (CPA).

Aineet ja tarvikkeet -nimikkeistö on laadittu edellä mainitun Euroopan yhteisön CPA-tuoteluokituksen pohjalta soveltaen sitä kansallisten tarpeiden täyttämiseksi. Neljä ensimmäistä numeroa kuvaa valmistavaa toimialaa. Koodin pituus vaihtelee 6 - 8 numeroon.

9. Lisätietoja

Lisätietoja saa kyselylomakkeen etusivulla mainitulta yhteyshenkilöltä tai Internet-sivuiltamme:

www.tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_hyodykeesittely.html

- PRODCOM-asetus

http://www.tilastokeskus.fi/tk/yr/rake_hyodyke.html

- Tyhjät lomakepohjat (Excel),
- PRODCOM-luokitus (ml. mittayksiköt) (Html),
- palvelunimikkeet (Excel),
- aineet ja tarvikkeet -nimikkeistö (Html)

http://www.tilastokeskus.fi/til/tti//tau.html

- Hyödyketilaston julkaistut tilastotiedot

10. Käytetyt mittayksiköt

GT aluksen bruttovetoisuus, tonneissa

c/k karaatti (1 (metrinen) karaatti = 0,2 g)

ce/el kennojen/sähköparien lukumäärä

ct/l kantokyky tonneissa

g gramma

kg kilogramma

kg Al2O3 dialumiinitrioksidikilogramma

kg B2O3 dibooritrioksidikilogramma

kg BaCO3 bariumkarbonaattikilogramma

kg Cl kloorikilogramma

kg F fluorikilogramma

kg HCl kloorivetykilogramma

kg HF fluorivetykilogramma

kg H2O2 vetyperoksidikilogramma

kg KOH kaliumhydroksidikilogramma (kaustinen kali)

kg K2O kaliumoksidikilogramma

kg K2CO3 kaliumkarbonaattikilogramma

kg N typpikilogramma

kg NaOH natriumhydroksidikilogramma
(kaustinen sooda)

kg Na2CO3 natriumkarbonaattikilogramma

kg Na2S2O5 natriumpyrosulfidikilogramma

kg PbO lyijyoksidikilogramma

kg P2O5 fosforipentoksidikilogramma (fosforianhydridi)

kg S rikkikilogramma

kg SO2 rikkidioksidikilogramma

kg SiO2 piioksidikilogramma

kg TiO2 titaanidioksidikilogramma

kg akt.aine aktiiviainekilogramma

kg efekt. efektiivinen kilogramma

kg kuiva 90% kilogrammaa 90% kuiva-ainetta

km kilometri

kpl kappale

kW kilowatti

l litra

l alk. 100% litra puhdasta (100%) alkoholia

m metri

m2 neliömetri

m3 kuutiometri (kiintokuutiometri puutavarassa )

pari pari

palstam palstametri

siv sivu

t tonni

t kuiva 90% tonnia 90% kuiva-ainetta

TJ terajoule (bruttolämpöarvo)

- ei mittayksikköä

Päivitetty 24.2.2005