Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Eläköitymisikä ylittänyt reilusti tavoitetason

24.10.2013

Suomessa siirrytään eläkkeelle entistä myöhemmin. Pääasiallinen syy tähän on vuoden 2005 eläkeuudistus, jonka nojalla eläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68 vuoden iässä. Eläkeikää lähestyvien työllisyysaste on parempi mittari työurien todellisen pidentymisen tarkasteluun kuin 25-vuotiaalle laskettu eläkkeellesiirtymisiän odote.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen onnistumista työurien pidentämisessä arvioitiin vuonna 2009. Tavoitteeksi asetettiin, että 25-vuotiaalle lasketun eläkkeelle­siirtymisiän odotteen pitäisi olla vähintään 62,4 vuotta vuonna 2025. Tuolloin puhuttiin paljon kestävyysvajeesta, josta puhutaan paljon edelleenkin. Työ­markkina­osa­puolten kesken katsottiin, millainen kasvu-uran eläkkeelle siirtymisessä tulisi olla, jotta kestävyysvaje olisi kohtuullinen.

Nyt julkistetut tiedot eläkkeelle siirtymisestä yllättävät (Kuvio 1). Odote 25-vuotiaalle on jo 60,9 vuotta eli vain 1,5 vuoden päässä vuodelle 2025 asetetusta tavoitteesta.

Kuvio 1. Eläkkeellesiirtymisiän odote 1996–2012

Eläkkeellesiirtymisiän odote

Lähde: Eläketurvakeskus

Eläke­turva­keskuksen nettisivuilla on julkaistu varsin havainnollinen kuvio toteutuneesta kehityksestä (Kuvio 2). Sekä vuonna 2004 arvioitu kehitysura että 2009 asetettu tavoiteura ovat viimeisten kolmen vuoden aikana ylittyneet reilusti. Nämä pitkän aikavälin tavoitteet ja toteutunut kehitys löytyvät Jari Kanniston (2013) yhteenvedosta ”Eläkkeelle siirtymisikä vuonna 2012”.

Kuvio 2. Eläkkeellesiirtymisiän odotteen tavoite ja kehitys

Eläkkeellesiirtymisiän odotteen tavoite ja kehitys

Lähde: Kannisto, Eläketurvakeskus(2013)

Pääasiallinen syy, miksi eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt, löytyy toden­näköisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksesta: siitä että eläkkeelle voidaan siirtyä joustavasti 63–68 vuoden iässä.

Työkyvyttömyyseläkkeet vähenemässä

Juuri 25-vuotiaalle laskettu eläkkeelle­siirtymis­iän odote on myös paljolti riippuvainen työ­kyvyttömyys­eläkkeiden määristä. Ne ovatkin vähentyneet selvästi viime vuosina (Kuvio 3).

Kuvio 3. Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet 1996–2012 (Kuvio suurenee klikkaamalla)

Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet

Lähde: Eläketurvakeskus

Työkyvyttömyyseläkkeellä on nyt 192 000 henkeä, noin 50 000 vähemmän kuin vuonna 1996. Jopa mielen­terveys­syistä eläkkeellä olo on harvinaistunut, vaikka suurimmat vähennykset koskevatkin tuki- ja liikunta­elin­sairauksia ja veren­kierto­elinten sairauksia.

Ikääntyneiden työllisyys selvässä kasvussa

25-vuotiaalle laskettu odote on oikeastaan aika huono mittari, kun halutaan selvittää eläkkeelle siirtymisessä tapahtuneita muutoksia. Kun työuria pyritään pidentämään, on usein tähdennetty työolojen parantamisen merkitystä. Työoloilla ei kuitenkaan ole välttämättä mitään tekemistä hyvin nuorena alkaneissa työ­kyvyttömyys­tapauksissa, jotka 25-vuotiaalle lasketussa odotteessa ovat mukana.

Paljon parempi mittari työurien todellisen pidentymisen tarkasteluun on ikääntyneiden työllisyysaste. Ajantasaista tilastotietoa kootusti tarjoava Findikaattori-palvelu (www.findikaattori.fi) sisältää niin Eläke­turva­keskuksen tietoja kuin myös tuoreita työllisyysasteesta kertovia lukuja. Työmarkkinoita kuvaavissa indikaattoreissa on mukana kuvio, joka kertoo sekä 15–64-vuotiaiden että 55–64-vuotiaiden työllisyysasteen. Kuvion tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työ­voima­tutkimukseen ja viimeisin tieto on elokuulta 2013 (Kuvio 4).

Kuvio 4. Työllisyysaste kuukausittain 1989–2013

Työllisyysaste

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus

Kuviosta 4 nähdään, miten 55–64-vuotiaiden työllisyys on kasvanut voimakkaasti, kun taas koko työikäisen väestön osalta työllisyys on lisääntynyt selvästi maltillisemmin. Ikääntyneiden työllisyysaste on kasvanut 1990-luvun lamasta lähtien lähes 30 prosenttiyksikköä.

Usein kuulee muistutettavan siitä, että eläkeikää laskettiin vuoden 2005 uudistuksessa 65:stä 63 ikävuoteen. Uudistuksen voisi kuvitella johtaneen siihen, että työssäoloasteet yli 60-vuotiailla olisivat pienentyneet.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Sen sijaan 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on lamavuodesta 1994 lähtien koko ajan kasvanut. Silloin 60–64-vuotiaista oli työllisiä 17 prosenttia, tänä vuonna luku on jo 44 prosenttia (Kuvio 5).

Kuvio 5. Työllisyysasteet eri ikäryhmissä 1989–2013, 2. neljännes

Työllisyysasteet eri ikäryhmissä

Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus

Työttömyyseläkkeen poistuminen ei selitä työllisyyden kasvua

Eläkkeellesiirtymisen odotteen nopeaa kasvua on viime aikoina käydyssä eläkekeskustelussa pyritty selittämään myös sillä, että työttömyyseläke on käytännössä poistunut. Ajatuskuvion mukaan aiemmin työttömyyseläkkeelle siirtyneet ovatkin pysyneet työvoimassa (lähinnä työttöminä) muutaman vuoden pidempään, jolloin eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt heidän kohdallaan.

Keväällä 2013 ilmestyneessä tutkimusraportissa tutkijat Roope Uusitalo ja Satu Nivalainen pyrkivät osoittamaan, että vuoden 2005 eläkeuudistuksella ei ole ollut toivottuja vaikutuksia. Heidän mukaansa työttömyyseläkkeen poisto selittää suurelta osin eläkkeelle­siirtymis­iän myöhentymisen.

Työttömyyseläkkeiden poistuminen ei kuitenkaan millään tavoin selitä ikääntyneiden, kuten 60–64-vuotiaiden, työllisyysasteen kasvua. Korkeintaan sillä on ollut vaikutusta työttömyysasteiden hienoiseen kasvuun.

Sen sijaan voidaan sanoa – toisin kuin Uusitalo ja Nivalainen esittävät –, että työllisyysasteiden kasvu on selvä osoitus vuoden 2005 eläkeuudistuksen toimivuudesta.

Myös eläkkeellä halutaan työskennellä

Tilastokeskuksen laajassa työolo­tutkimuksessa on monin tavoin tutkittu palkansaajien eläkkeellesiirtymistä koskevia ajatuksia. Tuloksia on jo kahdelta tutkimuskerralta, vuosilta 2003 ja 2008.

Vuoden 2008 työolotutkimuksessa vähintään 45-vuotiailta kysyttiin sitä, voisivatko he harkita työskentelyä vielä eläkkeellä ollessaan. Vastaus­vaihto­ehdoissa annettiin mahdollisuus täsmentää, koskeeko mahdollinen halukkuus kokoaikaista, osa-aikaista vai tilapäistä työskentelyä. Kuvio 6 kertoo, että sellaisten palkansaajien osuus, jotka voisivat hyvinkin harkita eläkkeellä työskentelyä, on erittäin suuri (53 %). Suurin osa tästä olisi toki tilapäistä silloin tällöin työskentelyä (39 %).

Kuvio 6. "Voisi harkita työnteon jatkamista vanhuuseläkkeellä", osuus palkansaajista

Halukkuus työnteon jatkamiseen vanhuuseläkkeellä

Lähde: Työolotutkimus 2008. Tilastokeskus

Samaa ilmiötä voidaan tutkia myös työllisyystilastojen avulla. Kuviossa 5 on nähtävissä, että eläkeikäisten (65–69-vuotiaiden ja 70–74-vuotiaiden) työssäolo on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvun puolivälistä lähtien, eli viimeisimmän eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen. Tämäkin on osoitus uudistuksen onnistumisesta: työllisyyttä on voitu lisätä mahdollistamalla tulonhankkiminen myös eläkkeen ohessa.

Yli 65-vuotiaiden työllisten määrä on lisääntynyt myös lukumääräisesti. Viimeisimmässä työ­voima­tutkimuksessa tämän vuoden (2013) elokuulta yli 65-vuotiaita työllisiä oli jo 51 000. Heistä hyvin monet työskentelevät eläkkeellä. Eläkeikälaskelmissa tätä joukkoa ei yleensä oteta lainkaan huomioon.

Halukkuus työuran jatkamiseen lisääntynyt

Tilastokeskuksen työolotutkimukset ovat myös osoittaneet, että halukkuus jatkaa työelämässä yli 63 ikävuoden on lisääntynyt, kun sitä on kysytty yli 45-vuotiailta. Vuoden 2003 työolotutkimuksessa 26 prosenttia vastaajista arveli eläke­uudistuksen lisäävän jatkamishalukkuutta. Uudistuksen jälkeen tehdyssä vuoden 2008 työolotutkimuksessa näin arvelevia oli jo 34 prosenttia yli 45-vuotiaista palkansaajista. Parhaillaan käynnissä olevan uuden työ­olo­tutkimuksen tulokset jatkanevat tätä kehitys­suuntaa.

Jatkamishalukkuus on työolotutkimuksesta tehtyjen analyysien mukaan yhteydessä ennen kaikkea mahdollisuuksiin kehittää itseään työssä sekä työajan joustomahdollisuuksiin. Halukkuus jatkaa on toki yhteydessä vastaajan koulutustasoon, mutta mainitut tekijät lisäävät jatkamishalukkuutta kaiken tyyppisissä töissä.

Työolotutkimusten perusteella tiedetään myös, että edelleenkin varsin monien työ on niin raskasta, että terveydentila ei salli jatkamista 63 ikävuoden jälkeen. Siksi on hyvä, että työstä voivat luopua ne, jotka eivät koe jaksavansa.

Raskaassa, vähän koulutusta vaativassa työssä on myös oikeudenmukaista päästä eläkkeelle viimeistään 63-vuotiaana, sillä heillä on työolotutkimuksen mukaan kaikkein pisimmät työurat takanaan. Kun 60–64-vuotiailla palkansaajilla oli takanaan keskimäärin 39,3 vuoden työura, oli samanikäisillä vain perusasteen suorittaneilla mutta edelleen työssä olevilla palkansaajilla 41,8 vuoden työkokemus.

Työurat pidentyneet samassa tahdissa kuin eliniän odote

Tarvetta nostaa eläkkeelle siirtymisen alarajaa 63:sta 65:een on perusteltu myös sillä, että odotettavissa oleva elinikä kasvaa jatkuvasti. Eläkeajan nähdään tulevan liian pitkäksi ja sen rahoituksen perustuvan aiempaa epävakaammalle pohjalle.

Tätäkin asiaa on tutkittu Eläke­turva­keskuksessa työurien pituuden näkö­kulmasta. Tänä vuonna ilmestyneen raportin tulos ei tue eläkeiän nostamista. Tulosten mukaan ”työllisen ajan odote on kasvanut 2000-luvulla samaa tahtia elin­ajan­odotteen kanssa. Naisilla työllinen aika on pidentynyt jopa nopeammin kuin kokonais­elin­aika.”

Eläketurvakeskuksen raportissa on käytetty laskentaperusteena Tilasto­keskuksen työ­voima­tutkimuksesta saatuja pitkiä aikasarjoja työllisyydestä ja työttömyydestä, joita on lisäksi täydennetty kuoleman­syy­tilastoilla. Näiden perusteella 2000-luvun kehitys työurien pidentymisessä on siis pystynyt kompensoimaan eliniän odotteessa havaitun muutoksen. Näin ollen tällä uhalla pelottelulta on ainakin toistaiseksi pudonnut pohja pois.

Vuoden 2005 eläkeuudistus toiminut hyvin

Kaikki edellä esitetty viittaa siihen, että vuoden 2005 eläkeuudistus on toiminut hyvin. On tärkeää nähdä asiaa koskevista eri tilastoista syntyvä kokonaiskuva. Keskusteluissa pitäydytään usein vain 25-vuotiaalle laskettuun eläkkeelle­siirtymis­iän odotteeseen, koska siitä on laskettu yhteisesti sovittu tavoiteura kehitykselle.

Eläkeikää lähestyvien työllisyysaste on kuitenkin parempi mittari, sillä sitä koskevat tiedot ovat tuoreita ja kansainvälisesti vertailukelpoisia. Lisäksi työllisyys­asteeseen ei varhaisilla työ­kyvyttömyys­eläkkeillä tai työttömyys­eläkkeen poistumisella ole mitään vaikutusta.

Muiden Euroopan maiden esimerkistä ei ole Suomelle hyötyä, jos ajatellaan, että 65 vuoden eläkeikä vaikuttaisi työuria pidentävästi. Enemmistössä niin sanottuja vanhoja EU:n jäsenmaita 60–64-vuotiaiden työllisyysasteet ovat paljon alhaisempia kuin Suomessa, vaikka niissä eläkeikä on usein 65 tai sitä ollaan jopa nostamassa.

Joustavasta eläkeiästä on vasta varsin vähän kokemuksia EU-maissa, koska sellainen on vain Suomessa ja Ruotsissa. Kuitenkin Ruotsin esimerkki on rohkaiseva: ikääntyneiden työllisyysasteet ovat ylivoimaisen korkeita.

Työntekijöiden työmotivaatiota ja halukkuutta jatkaa työssä on syytä tutkia entistä tarkemmin. Jo nyt tiedetään, että Suomessa halukkuus jatkaa työuraa yli 63-vuotiaina on varsin yleistä ja edelleen lisääntymässä. Pitäisi kuitenkin selvittää, mitkä toimet – erityisesti työ­organi­saatioiden tasolla – lisäisivät mahdollisuuksia ja halukkuutta jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään.

 

Anna-Maija Lehto työskentelee tutkimus­päällikkönä Tilasto­keskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Hän on tutkinut laajalti työelämää, niin työmarkkinoiden kuin työolojen kannalta.

 

Lähteet:

Järnefelt, Noora – Kautto, Mikko – Nurminen, Markku – Salonen, Janne (2013) Työurien pituuden kehitys 2000-luvulla. Eläketurvakeskuksen raportteja 01/2013.

Kannisto, Jari (2013) Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2012. Eläketurvakeskus, tiedote 26.6.2013.

Lehto, Anna-Maija (2012) Eläkeikätavoite on saavutettavissa. Hyvinvointikatsaus 1/2012.

Lehto, Anna-Maija – Sutela, Hanna (2010) Ikääntyvien työpanos on vahvassa kasvussa. Tieto&trendit huhtikuu 2010, 18 – 22.

Uusitalo, Roope – Nivalainen, Satu (2013) Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeellesiirtymisikään. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 5/2013.

 

Lue myös Anna-Maija Lehdon blogikirjoitus "Korkea eläkeikä ei takaa pitkiä työuria Euroopassa"

 

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Artikkeli
29.6.2023
Anna Pärnänen

Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alusta­työntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan. 

Blogi
30.5.2023
Elina Pelkonen, Meri Raijas

Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.

tk-icons