Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Käykö kauppa vai ei? Asuntokaupan sähköistymisestä apua tilastojen tarkkuuteen

23.8.2018
Twitterissä: @ElinaVuorio

Sähköinen varainsiirtoveroilmoituksen raportointi nopeuttaisi asunto­­kauppojen tilastointia ja parantaisi ennakko­tietojen osuvuutta. Kiinteistön­välittäjiä laki velvoittaa sähköisiin ilmoituksiin reilun vuoden kuluttua, omatoimi­kauppoja velvoite ei koske.

Kesän aikana on keskusteltu asuntomarkkinoiden aktiivisuudesta ja vanhojen osakeasuntojen myynnin hiipumisesta. Kesäkuun ennakko­tietoihin Tilastokeskukselle tuli verottajalta 684 vanhan osakeasunnon kauppaa pääkaupunki­seudulla. Viime vuonna vastaavaan aikaan tiedossa oli 1 087 kauppaa.

Kokonaisuudessaan tammi–kesäkuussa on ennakkotietojen valossa tehty 27 281 vanhan osakeasunnon kauppaa, kun viime vuonna vastaavana aikana tiedossa oli 27 673 tehtyä kauppaa. Kauppojen lukumäärä tarkentuu seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosi­neljänneksen julkaisun yhteydessä toukokuussa.  

Vanhojen osakeasuntojen kauppojen tilastointi perustuu Verohallinnon varainsiirto­veroilmoituksiin. Verohallinnon mukaan varainsiirto­veroilmoituksista vain noin 20 prosenttia ilmoitetaan sähköisesti, ja 80 prosenttia edelleen paperi­lomakkeella. Paperilomakkeella raportoitavat varainsiirto­veroilmoitukset käyvät läpi tallennus­prosessin Verohallinnossa.

Tilastokeskus saa Verohallinnolta ensimmäisiin julkaistaviin ennakko­tietoihin tiedot niistä kaupoista, joissa varainsiirto­veroilmoitus on tehty sähköisellä lomakkeella, sekä niistä paperi­lomakkeista, jotka on siihen mennessä tallennettu.

Kiinteistön­välittäjät ilmoittavat varainsiirto­veron maksusta Verohallinnon mukaan edelleen selkeästi useammin paperilla kuin sähköisesti – ilmoituksista ainoastaan noin 10 prosenttia tulee sähköisinä.

Omatoimikaupoissa sähköinen varainsiirtoveroilmoitus annetaan lähes puolessa ilmoituksista.  Jotta kauppojen lukumäärän tilastointia voitaisiin ajantasaistaa ja indeksin ennakkotiedon osuvuutta parantaa, olisi tärkeää, että yhä useampi varainsiirto­veroilmoitus raportoitaisiin sähköisenä.

Kiinteistön­välittäjien raportoimien ilmoitusten osalta tilanne muuttuu reilun vuoden kuluttua: 1.11.2019 jälkeen kiinteistön­välittäjien on annettava varainsiirto­veroilmoitus sähköisesti[1].

Ovatko uudet asunnot käyneet kaupaksi?

Toinen ajankohtainen asuntokauppojen tilastointiin liittyvä asia koskee uusia asuntoja. Rakentamisen tahti kiihtyi voimakkaasti viime vuonna. Uusien rivi- ja kerrostalojen aloituksia oli lähes neljännes enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä yli 37 000. Kuinka suuri osa näistä uusista asunnoista on myyty? Miten paljon kysyntä on siirtynyt uudiskohteisiin?

Tällä hetkellä Suomessa ei ole luotettavaa tietoa uusien asunto­kauppojen lukumääristä. Varainsiirto­veroaineisto ei ole riittävän reaaliaikainen uudisasuntojen kauppojen lukumäärän tai hintakehityksen seurantaan, sillä varainsiirto­vero maksetaan uudiskohteissa kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asunnon omistusoikeus on siirtynyt, eli yleensä silloin kun asunto on valmistunut ja kauppahinta on maksettu kokonaan.

Uudiskohteissa kaupat tehdään usein jo paljon aiemmin ja varainsiirto­veroilmoituksia seuratessa viivettä varsinaiseen kaupanteko­hetkeen saattaa tulla paljonkin.

Tilastokeskuksen julkaisema uusien osakeasuntojen hintatilasto perustuu Kiinteistön­välitysalan Keskusliiton aineistoon, johon suurimmat kiinteistön­välittäjät ja rakennuttajat raportoivat tietoja. Aineiston perusteella voidaan tehdä arvioita kauppojen lukumäärien muutoksista, mutta aineiston kattavuutta on selkeästi parannettava, jotta sen avulla saataisiin parempaa kuvaa myytyjen uusien asuntojen lukumääristä.

Tilastokeskus pyrkii parhaillaan parantamaan aineiston kattavuutta suurimpien asuntojen rakennuttajien osalta. Rakennuttajan on vaihtoehtoisesti mahdollista raportoida tiedot myydyistä asunnoista suoraan Tilastokeskukselle.

Aineiston kattavuuden parantaminen palvelee myös uusien osakeasuntojen hintaindeksin kehittämistä. Tällä hetkellä tietoja uusien asuntojen hintakehityksestä julkaistaan varsin karkealla alue­luokituksella. Aiempaa tarkemman alue­luokituksen lisäksi tilastoa kehitetään niin, että se huomioisi mm. vuokratontin vaikutuksen asunnon hintaan. Kehittämistyön ensimmäisiä tuloksia saadaan ensi keväänä.

Tulevaisuudessa asuntokauppa siirtyy kokonaan sähköiseen muotoon. Sähköinen asunto-osakerekisteri (ASREK)[2] tuo aikanaan ratkaisun moneen asunto­kaupan tilastoinnin haasteeseen ja mahdollistaa myös reaaliaikaisen kauppa­määrien seurannan. Uudet taloyhtiöt perustetaan järjestelmään ensi vuodesta alkaen ja osake­luetteloiden vienti käynnistyy. Mennee kuitenkin useampi vuosi ennen kuin ASREK palvelee täysipainoisesti tilasto­tuotantoa.

Kansallisen kysynnän lisäksi myös Eurostat on esittänyt maille vaatimuksensa aloittaa mahdollisimman pian asuntokauppojen lukumäärän ja arvon raportointi vuosi­neljänneksittäin.

Elina Vuorio on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.

 

[1] Varainsiirtoverolaki 12.1.2018/18 30§:

Yhteisön ja yhteisetuuden, kiinteistönvälittäjän ja arvopaperi­kauppiaan on annettava tiedot sähköisesti. Verohallinto voi erityisestä syystä hyväksyä tietojen antamisen paperisena. (Kiinteistön­välittäjillä on rajapinta Verohallintoon toisin kuin nykytilassa, jossa ilmoittaminen on edellyttänyt erillistä toimenpidettä.)

 

[2] Osakehuoneistorekisteri on uusi rakenteilla oleva rekisteri­järjestelmä, jolla voidaan rekisteröidä osakehuoneistoja koskevat tiedot ja omistaja­merkinnät. Rekisterin avulla asunto-osakkeiden omistuksen siirto ja panttaus voidaan tehdä sähköisesti. Lisäksi rekisteri tarjoaa asuntoihin ja yhtiöihin liittyvät monipuoliset tietopalvelut. Julkisten palvelujen digitalisointi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Osakehuoneisto­rekisteriä tuottaa poikki­hallinnollinen yhteistyö­hanke ASREK ja siitä vastaa maa- ja metsätalous­ministeriö.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
15.6.2023
Ilkka Lehtinen

Asuntomarkkinoiden pohja on saavutettu ja syksyllä alkaa nousu, kertovat kiinteistönvälitystoimistojen ja pankkien esittämät ennusteet. Perustuvatko nämä ennusteet faktatietoon vaiko pikemminkin toiveajatteluun? Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija Ilkka Lehtinen arvioi blogissaan asuntomarkkinoiden kehitysnäkymiä.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Artikkeli
31.1.2022
Anu Rämö, Elina Vuorio

Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.

Blogi
22.11.2021
Johanna Kaila

Vuokratilasto ei kata koko markkinaa, sen päätehtävä on palvella inflaation laskemista. Puutteita on esimerkiksi uusissa vuokrasuhteissa ja sellaisissa yksityisten vuokran­antajien vuokra-asunnoissa, joiden vuokralaiset eivät saa asumis­tukea. Tilastoa kehitetään jatkuvasti.

Blogi
9.9.2021
Anssi Häkkinen

Pääkaupunkiseudulla vapaa­rahoitteisista vuokra-asunnoista reilut 40 prosenttia on kolmen suurimman omistajan omistuksessa. Riihimäellä ja Hämeenlinnassa lähes 70 prosenttia uudis­tuotannosta on mennyt yrityksille, yhteisöille ja yksityis­henkilöinä toimiville sijoittajille viime vuosina. Tiedot käyvät ilmi Anssi Häkkisen rekisteri­aineistojen pohjalta tekemästä selvityksestä.

tk-icons