Perusvuosi vaihtui ensimmäisen vuosi­neljänneksen tietojen julkistuksessa vuoteen 2015 (2015=100). Perusvuoden vaihdossa indeksin vertailu­ajankohtaa muutetaan tuoreempaan ajankohtaan asettamalla uuden perusvuoden indeksipiste­lukujen keskiarvoksi 100. Tyypillisesti tämä tapahtuu viiden vuoden välein. Samassa yhteydessä indeksi­laskennassa käytettävä painorakenne uudistetaan vastaamaan paremmin perusvuoden aikaisia todellisia kustannuksia ja niiden rakennetta.

Indeksin luokituksia muutettiin niin, että jatkossa kiinteistön ylläpidon kustannus­indeksi julkaistaan luokiteltuna kuluerien ja rakennus­tyyppien mukaan. Aiemmin luokittelu oli tehtävä- ja kustannus­lajien mukainen. Kuluerien mukaiseen luokitukseen siirryttiin, koska se on yleisimmin käytetty ja saatavilla oleva aineisto mahdollistaa aiempaa luotettavamman paino­rakenteen määrittämisen.

Päiväkotirakennus on otettu uutena rakennus­tyyppinä mukaan indeksiin. Kiinteistövero ja tontin vuokra poistettiin indeksin sisällöstä, sillä niiden katsotaan kuvaavan kiinteistö­liiketoiminnan kustannuksia eikä kiinteistöjen ylläpito­kustannuksia.

Lähdeaineistojen käyttöön tehtiin muutoksia

Työvoimakustannusindeksi korvaa ansiotasoindeksin ja sähkön hinnassa siirrytään käyttämään kuluttaja­hintaindeksin mukaista sähkön hintaa. Aiemmin käytettiin rakennus­kustannus­indeksin sähkön hintaa.

Työvoimakustannusindeksi sisältää palkkakustannusten lisäksi työnantajan sosiaalivakuutus­maksut, joten se mittaa työvoimasta aiheutuvia kuluja paremmin kuin ansio­tasoindeksi. Ennen uudistusta sosiaalivakuutus­maksut on huomioitu korottamalla ansiotaso­indeksiä erillisellä kertoimella. Lisäksi työvoima­kustannus­indeksin palkkakäsite on sisällöltään kattavampi kuin ansiotaso­indeksin, koska se huomioi myös tehdyn ylityön.

Kiinteistösähkön mittaamiseen käytetyn lähde­aineiston muutos vaikuttaa erityisesti teollisuusrakennusten ylläpitokustannuksissa, joissa sähköllä on suurempi painoarvo kuin muilla rakennustyypeillä.

Kuviossa 1 on esitetty sekä uudistetussa indeksissä käytetyn kiinteistö­sähkön hintakehitys että vanhan perusvuoden indeksissä käytetyn kiinteistö­sähkön hintakehitys vertailukelpoiseen asteikkoon skaalattuna, ja verrattu näitä teollisuus­rakennusten ylläpito­kustannuksiin.

Kuviosta havaitaan, että teollisuusrakennusten ylläpito­kustannukset kehittyvät saman­suuntaisesti uudistetun indeksin laskennassa käytetyn kiinteistö­sähkön hinnan kanssa.

Kuviosta nähdään myös, että sähkön hinnat ovat kehittyneet eri tavalla vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Erilainen kehitys selittyy sillä, että sähköenergian käytön kustannuksista on uudistuksen yhteydessä poistettu kiinteistön ylläpidon näkökulmasta epäolennaiset kustannuserät.

Kiinteistöveron ja tontin vuokran vaikutus kiinteistön ylläpidon kustannus­indeksiin käyvät ilmi kuviosta 2, jossa esitetään uudistettu 2015=100 kokonaisindeksi, sekä kiinteistö­verolla ja tontin vuokralla laajennettu perusvuoden 2015 erikoisindeksi. Vuoden 2017 loppuun mennessä kiinteistö­vero ja tontin vuokra ovat kasvattaneet kustannuksia 0,4 prosenttia.

Painorakenteissa ja lähdeaineistoissa tapahtuneita muutoksia voi tarkastella vertailemalla kiinteistö­verolla ja tontin vuokralla laajennettua 2015=100 indeksiä vanhan perusvuoden 2010=100 indeksiin, joka vastaavasti sisältää myös kiinteistöveron ja tontin vuokran. Vanhan perusvuoden kokonais­indeksi on skaalattu samaan asteikkoon niin, että vuoden 2015 indeksipiste­lukujen keskiarvo on 100.

Näiden indeksien kehityksessä on havaittavissa sähkön mittaamisessa muuttuneen lähdeaineiston vaikutus erityisesti vuoden 2016 toisella neljänneksellä ja vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä.

Kiinteistövero ja tontin vuokra on poistettu uudistetusta kiinteistön ylläpidon kustannus­indeksistä, mutta näillä kuluerillä laajennettu erikoisindeksi on saatavilla Rakennettu ympäristö -palvelusta.

Muita palvelusta saatavia erikoisindeksejä ovat mm. energia­kustannuksista, käyttöaineista tai lämmitys­kustannuksista puhdistetut kiinteistön ylläpidon kustannus­indeksit sekä vanhojen perusvuosien kokonais­indeksit tuoreilla vuosimuutoksilla ketjutettuina.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksissä painorakenteen päivittämisessä käytettiin konsulttina KTI Kiinteistötieto Oy:tä, joka toteutti Tilastokeskuksen toimeksiantona eri rakennustyyppien ja kuluerien painorakenteen tarkistuksen. Painorakenteen laatimisessa käytettiin KTI Kiinteistötieto Oy:n tuottamaa raporttia rakennustyyppien kustannusjakaumasta.   

Liina Arhosalo ja Eetu Toivanen työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikössä.