tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kilpailu on kuluttajan paras ystävä

3.4.2018
Ilkka Lehtinen
Kuva: pixhill

Palveluiden ja tuonti­tavaroiden reaal­ihinnat ovat muuttuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana eri lailla. Näiden hintojen kehitykseen kilpailun näkö­kulmasta perehdytään Ilkka Lehtisen kolmannessa suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa.

Palveluiden ja tuonti­tavaroiden reaal­ihinnat ovat muuttuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana eri lailla. Näiden hintojen kehitykseen kilpailun näkö­kulmasta perehdytään Ilkka Lehtisen kolmannessa suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa*.

Tuontitavaroiden osuus kuluttaja­hintaindeksin painosta on noin 18 prosenttia. Vaatteet, jalkineet, kodin­koneet, kännykät ja viihde-elektroniikka tuodaan pääosin Kiinasta tai muualta Aasiasta.

Muita kilpailtuja tuonti­tavaroita ovat henkilö­autot vara­osineen, silmä­lasit sekä lääkkeet.

Tuontitavaroiden reaalihinnat ovat laskeneet EU-jäsenyyden aikana keski­määrin 30 prosenttia (Kuvio 1). ”Kiina-ilmiö” on jatkunut pitkään ja jatkuu edelleen.

Kuvio 1. Tuontitavaroiden ja palvelujen reaali­hintojen sekä reaali­palkkojen kehitys 1994-2017, 1994=100

Kuvio 1. Tuontitavaroiden ja palvelujen reaali­hintojen sekä reaali­palkkojen kehitys 1994-2017, 1994=100   Lähde: Tilastokeskuksen kuluttaja­hintaindeksit 1994-2017 sekä ansiotaso­indeksi 1964=100

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttaja­hintaindeksit 1994-2017 sekä ansiotaso­indeksi 1964=100

Eniten ovat laskeneet kännyköiden hinnat. Pudotusta on vaikea pukea prosentti­asuun. Jos kännykän reaali­hinta oli 100 euroa vuonna 1994, on hinta tänään 1,2 euroa. Viihde-elektroniikan vastaava luku on 15.

Henkilöautojen ja muiden kulku­neuvojen reaali­hinnat ovat puolittuneet. Tänä päivänä uuden auton hinta on euro­määräisenäkin alempi kuin vuonna 1994. Käytettyjen autojen nimellis­hinnat ovat laskeneet jopa 30 prosenttia.

Globaali kilpailu on johtanut siihen, ettei kulutus­tavaroita juurikaan Suomessa enää valmisteta, vain pienessä määrin kokoon­panoa.

Globaalikilpailussa olevat palvelut ovat halventuneet

Palveluiden osuus kuluttajahinta­indeksin painosta on 42 prosenttia.

Palvelujen hintakehitys on paljolti sidottu kotimaiseen palkka­kehitykseen. Palvelujen ongelmana on ollut kilpailun puute ja huono tuottavuus­kehitys. Globaalin hinta­kilpailun alaisten palveluiden hinnat ovat laskeneet tavaroiden tapaan (Kuvio 2).

Kuvio 2. Palvelujen ja palkkojen reaalihinta­kehitys 1994-2017, 1994=100

Kuvio 2. Palvelujen ja palkkojen reaalihinta­kehitys 1994-2017, 1994=100   Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahinta­indeksit 1994-2017

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahinta­indeksit 1994-2017

Kilpailtujen palveluiden paino-osuus koko indeksistä on noin seitsemän prosenttia. Näitä ovat ulkomaan lennot, tele­palvelut, valmis­matkat sekä kotimaiset matka­palvelut, joiden hinta­kilpailua on vapautettu ja markkinoille on tullut ulkomaisia toimijoita. Tästä ovat esimerkkinä bussi- ja juna­lippujen hintojen lasku viime vuosina.

Nähtäväksi jää, tuoko uusi, ensi kesänä voimaan tuleva taks­ilaki kuluttajaa hyödyttävää hinta­kilpailua myös taksi­matkoihin.

Tekniikan kehitys ja kilpailu ovat laskeneet kännykkä­puheluiden ja netti­yhteyksien hintoja, kun taas yksityisten kuluttajien posti­palvelujen reaali­hinnat ovat nousseet.

Kotimaisen palkkakehitykseen sidottuja tyypillisiä kotimarkkina­palveluita ovat olleet kuluttaja-, virkistys-, koulutus- ja ravintola­palvelut. Näiden hinta­kehitys on seurannut reaali­palkkojen kehitystä. Tuottavuus­kehitys on ollut huono, eikä hinta­kilpailua ole.

Terveydenhoidossa palvelut kallistuneet ja tavarat halventuneet

Terveydenhoidossa tapahtui vuonna 2006 muutos. Tavaroiden hinnat lähtivät laskuun rinnakkais­lääkkeiden markkinoille tulon ansiosta ja silmä­lasien koventuneen hinta­kilpailun vuoksi. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Terveydenhoidon palvelujen ja tavaroiden reaalihinta­kehitys 1994-2017, 1994=100

Kuvio 3. Terveydenhoidon palvelujen ja tavaroiden reaalihinta­kehitys 1994-2017, 1994=100   Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahinta­indeksit 1994-2017

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahinta­indeksit 1994-2017

Terveydenhoidon palveluiden hinnat sen sijaan kääntyivät nousuun SOTEa ja valinnan­vapautta odoteltaessa. Kun palvelu­maksuja nostetaan, yhteis­kunnan tuki­tarve vähenee.

Auton hankintahinta laskenut

Autoilun reaalihinta on kokonaisuudessaan noussut, mutta hyvin eri tavoin. Henkilö­autojen hankinta­hinnat ovat laskeneet, poltto­aineiden ja yllä­pidon hinnat taas nousseet. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Autoilun reaali­hintojen kehitys 1994-2017, 1994=100

Kuvio 4. Autoilun reaali­hintojen kehitys 1994-2017, 1994=100  Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahinta­indeksit 1994-2017

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahinta­indeksit 1994-2017

Uusien autojen hankinta­verosta on siirrytty vähitellen vuotuiseen ajoneuvo­veroon. Autoilun palveluista vain katsastus on saatu kilpailun piiriin, ja hinnat ovat laskeneet.

Posti- ja puhelin­palveluiden hinta­kehitys eri maailmoista

Yksityisten kuluttajien posti­palvelut ovat hyvä esi­merkki siitä, kuinka monopoli­asemassa oleva yritys yrittää paikata volyymin romahduksen hintojen nostolla (Kuvio 5). Pidemmällä tähtäimellä tämä ei onnistu, lain­säädäntöä on muutettava ja kilpailua avattava myös tavallisille kuluttajien posti­palveluille.

Kuvio 5. Posti- ja puhelinpalvelujen reaali­­hintojen kehitys 1994-2017, 1994=100

Kuvio 5. Posti- ja puhelinpalvelujen reaali­­hintojen kehitys 1994-2017, 1994=100   Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintai­ndeksit 1994-2017

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintai­ndeksit 1994-2017

Alueellinen eriarvoisuus pitää ratkaista muulla tavalla kuin yleisellä hintojen nostolla. Kuluttajan kirje- ja kortti­palvelujen ostot ovat toki vähentyneet radikaalisesti. Netti­kauppa on toisaalta räjäyttänyt paketti­postin käyttöä. Sillä alueella kilpailu pelaa, ainakin osittain.

Suomessa matkapuhelin­palvelujen hinnat ovat kansain­välisestikin edulliset. Operaattoreita on hinta­kilpailun kannalta ihanteellinen määrä. Kolme melko tasa­vahvaa toimijaa pitää markkinat hereillä ja kuluttaja hyötyy.

Globalisaatio tuo kilpailua ja halvempia kuluttaja­hintoja

Globalisaatiosta tuodaan usein esiin suomalaisten työ­paikkojen pako halvemman työ­voiman maihin. Samalla kysytään, miten tavallinen ihminen on hyötynyt globalisaatiosta.

Tavaroiden ja palvelujen vapaa kauppa ja avoin kilpailu ovat olleet avain halvempiin kuluttaja­hintoihin.

 

Ilkka Lehtinen on Tilasto­keskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija.

Laajemmat taulukot eri hyödykkeiden hintakehityksestä täällä.
 

*Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käsitellään kuluttajahinta­indeksin pää­ryhmien hinta­kehitystä, toisessa osassa ns. lautas­mallin eri ruokien reaali­hintojen kehitystä ja niiden vaikutuksia kulutuksen määriin. Kaikissa artikkeleissa tarkastellaan EU-jäsenyyden, kotimaisen verotuksen sekä kotimaisen ja globaalin kilpailun vaikutuksia hinta­kehitykseen. Artikkelit ovat itsenäisiä, punainen lanka on hinta­suhteen muutokset ja niiden vaikutukset kulutukseen.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Vieraskynä
7.9.2018
Ilari Aula

Tavaratuotannon arvoketjuja analysoidaan usein valtiontalouden tai yrityksen tulevaisuudennäkymiä ajatellen. Arvoketjujen kartoittamisella on kuitenkin kriittiset juuret ja monenlaisia sovelluksia.

Artikkeli
15.6.2018
Juha Martikainen

Aineettomiin varallisuus­eriin perustuva tehtaaton tuotanto on sisältänyt tulkintaa palvelu­kaupan ja tavara­kaupan välillä. Viimeisin tilinpidon laskenta­järjestelmän uudistus pyrkii huomioimaan paremmin yritysten globaalien toimintojen vaikutuksia.

Artikkeli
3.5.2018
Olli Savela

Pienellä budjetilla elävän kulutus kohdistuu asioihin, jotka ovat 2000-luvulla kallistuneet virallista inflaatiota enemmän, analysoi Olli Savela. Raskaimmin köyhien kukkaroa on kurittanut vuokralla asuminen.   

Blogi
21.3.2018
Ilkka Lehtinen

Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos painui miinukselle huhtikuussa 2014 paljon mainostetun halpuutuksen myötä. Kampanjan markkinoinnissa unohdettiin kertoa, että vuosina 2011–13 elintarvikkeiden hinnat nousivat vuositasolla 5–6 prosenttia.