tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Menestyvätkö ulkomaalais­taustaiset yritykset Suomessa?

19.2.2018
Henri Luomaranta, Jarkko Niemistö

Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimi­aloista. Niistä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilastotietoa.

Maahanmuutto puhuttaa moni­muotoistuvassa Suomessa. Ei ihme, sillä ulkomaalais­taustaisten määrä on kolmin­kertaistunut vuosi­tuhannen vaihteesta vuoteen 2016 noin 365 000 henkeen.

Sosiaalisten näkökulmien lisäksi voidaan tarkastella vaikutuksia elinkeino­elämään. Uudet suomalaiset ovat potentiaalisia palkan­saajia yrityksissä tai parhaimmillaan yrittäjinä luovat kokonaan uusia työ­paikkoja.

Päättäjät ymmärtävät tämän hyvin, ja esi­merkiksi tammi­kuussa julkaistu Sipilän hallituksen maahanmuutto­poliittinen ohjelma tähtää työ­voiman maahan­muuton vahvistamiseen toivoen sieltä löytyvän Suomen kasvua tukevaa osaamis­potentiaalia.

Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien yrityksistä ei ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilasto­tietoa, vaikka yhteis­kunnallista tarvetta tälle tiedolle on ollut jo pitkään. Tämä artikkeli esittelee uusia yritys­tilastoja, keskittyen työllisyyden kannalta kiintoisiin ulkomaalais­taustaisiin kasvu­yrityksiin.

Aineiston perusteella ulkomaalais­taustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimialoista. Lisäksi niiden merkitys näyttää yrityskentässä vain kasvavan.

Suomessa toimi vuonna 2016 yhteensä 9 736 ulkomaalais­taustaista yrittäjä­vetoista yritystä. Yritykset työllistivät liki 29 000 henkilöä ja tuottivat liike­vaihtoa 3,5 miljardia euroa.

Vuodesta 2013 ulkomaalais­taustaisten yritysten määrä on kasvanut miltei 700 yrityksellä. Liike­vaihtoon on tullut lisäystä reilu miljardi euroa, ja henkilöstö­määrä on kasvanut 9 000 hengellä.

Kasvuyrityksiä yhtä paljon

Kun etsitään keinoja uusien työ­paikkojen luomiseen, niin sanotut kasvu­yritykset nousevat esiin kiinnostavana joukkona. Tässä kasvu­yritykseksi määritellään yritys, jossa työskentelee kasvu­kauden alussa vähintään kolme henkilöä ja henkilöstö­määrä kasvaa seuraavana kolmena vuotena vähintään 10 prosenttia vuosittain.

Tällaiset yritykset ovat onnistuneet luomaan yritys­toimintaa, joka mahdollistaa työllisyyden kasvattamisen ja ovat siksi politiikan suunnittelun keskiössä. Tällaiset menestys­tarinat ovat harvinaisia: kaikista yrityksistä niitä oli vain 2,6 prosenttia kasvu­kaudella 2013–2016.

Ulkomaalais­taustainen yrittäjä saattaa olla kilpailussa eri­arvoisessa asemassa, sillä yritys­toimintaan liittyvien haasteiden lisäksi vastaan voi tulla myös kieleen tai kulttuuriin liittyviä ongelmia ratkaistavaksi. Aineistosta kuitenkin paljastui, että ulkomaalais­taustaisten yritysten joukosta löytyi yhtä toden­näköisesti kasvu­yrityksiä kuin muistakin yrityksistä.

Kaikista ulkomaalais­taustaisista yrityksistä kasvu­yrityksiä oli siis 2,6 prosenttia, joka on täsmälleen sama osuus kuin koko yritys­kentässä. Tätä voitaneen pitää positiivisena havaintona, sillä yritysten kasvu vaatii otollisen toiminta­ympäristön.

Olisikin tärkeää ymmärtää näiden onnistumisten taustoja ja lisäksi kysyä, tarvitaanko erityisiä toimen­piteitä ulkomaalais­taustaisten yritysten tukemiselle niiden määrän kasvaessa.

Eniten rakennus- ja ravintola-alalla

Eniten ulkomaalais­taustaisia kasvu­yrityksiä oli rakentamisen toimi­alalla (kuvio 1). Kaikista rakentamisen kasvu­yrityksistä ne kattavat 5 prosenttia.

Kuvio 1. Ulkomaalais­taustaiset kasvu­yritykset toimi­aloittain

Kuvio 1. Ulkomaalais¬taustaiset kasvu¬yritykset toimi¬aloittain  Lähde: Tilasto¬keskus, toimi¬aloittainen yritystieto¬palvelu.

Lähde: Tilasto­keskus, toimi­aloittainen yritystieto­palvelu.

Ravitsemistoiminnasta, eli käytännössä ravintoloista, kasvu­yrityksiä löytyi toiseksi eniten. Ulkomaalais­taustaiset muodostavat jo huomattavan osan, noin 15 prosenttia, kaikista alan kasvu­yrityksistä. Tämä ei yllätä, sillä ylipäätään ulkomaalais­taustaisten osuus kaikista ravintoloista on merkittävä.

Kolmas toimiala, joka nousee esiin aineistosta, on kiinteistö- ja maiseman­hoito. Tällä toimi­alalla ulkomaalais­taustaisten osuus on noin 8 prosenttia kaikista kasvu­yrityksistä.

Kasvua on totuttu odottamaan innovatiivisilta palvelu­aloilta, kuten informaatio- ja viestintä. Vielä toistaiseksi ulkomaalais­taustaisia kasvu­yrityksiä ei näillä aloilla juuri ollut, vaan ne keskittyivät perinteisemmille matalamman koulutus­tason aloille. Syynä tähän saattaa olla se, että yritys­toiminnan käynnistäminen sekä siinä menestyminen saattaa olla näillä aloilla helpompaa.

Katukuvastakin tutuista etnisistä ravintoloista osa on onnistunut kasvamaan vauhdilla. Muun muassa turkkilais­taustaisista kasvu­yrityksistä puolet ja kiinalais­taustaisista lähes kaikki harjoittivat ravintola­toimintaa. Nämä kattoivat kuitenkin vain alle puolet kaikista ulkomaalais­taustaisista ravintola-alan kasvu­yrityksistä, joten kasvajien joukossa oli paljon muitakin kansallisuuksia.

Yleisesti ottaen ulkomaalais­taustaisten kasvu­yritysten yrittäjien tausta­maat olivat Suomen lähi­alueilta. Eniten kasvu­yrityksissä oli virolais­taustaisia, toiseksi suurin ryhmä oli entisen Neuvosto­liiton alueelta (kuvio 2).

Kuvio 2. Ulkomaalais­taustaiset kasvu­yritykset tausta­maittain

Kuvio 2. Ulkomaalais­taustaiset kasvu­yritykset tausta­maittain   Lähde: Tilasto­keskus, toimi­aloittainen yritystieto­palvelu

Lähde: Tilasto­keskus, toimi­aloittainen yritystieto­palvelu. Ent Neuvosto­liitto: Armenia, Azerbaidžan, Gruusia, Kazakhstan, Kirgistan, Latvia, Liettua, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko­venäjä, Venäjä ja Viro. Vuoden 1991 jälkeen syntyneet kirjattu jo esim. Venäjältä tai Virosta tulleiksi.

Toimialoittain tarkasteltuna virolais­taustaisista kasvu­yrityksistä valtaosa toimi rakentamisessa. Entisestä Neuvosto­liitosta tulleet yrittäjät taas toimivat muiden palveluiden aloilla.

Ulkomaalaistaustaisia kasvu­yrityksiä löytyy Suomesta samassa suhteessa kuin koko yritys­kentässäkin. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että ulkomaalais­taustaiset kasvu­yritykset ovat keskittyneet enemmän perinteisemmille toimi­aloille, kuten ravintola­toimintaan ja rakentamiseen. On mielen­kiintoista nähdä, muuttuuko tämä kuva tulevaisuudessa maahan­muuton lisääntymisen sekä koulutus­taustojen moni­puolistumisen myötä.

Henri Luomaranta työskentelee yli­aktuaarina yritys­tilastot-yksikössä ja Jarkko Niemistö yli­aktuaarina tiedon­hankinta-yksikössä.

 

Ulkomaalaistaustaisten yrittäjä­vetoisten yritysten tilastot

Ulkomaalaistaustaiseksi yritykseksi luetaan sellaiset yritykset, joissa löytyy yrittäjä­työpanosta ulkomaalais­taustaiselta henkilöltä.

Yrittäjän ulkomaalais­taustaisuus päätellään Tilasto­keskuksen vuonna 2012 käyttöön ottaman syntyperä­luokituksen perusteella. Synty­perä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymä­valtioiden perusteella.

Ulkomaista synty­perää ovat myös ulko­mailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötieto­järjestelmässä.

Mikäli yrityksessä on useampi yrittäjäeläke­vakuutusta maksava yrittäjä, taustamaa määräytyy suurimman työ­panoksen antavan yrittäjän mukaan.

Ulkomaalaistaustaisista yrityksistä sekä kasvu­yrityksistä saa tietoa Tilasto­keskuksen toimi­­aloittaisesta yritys­tieto­palvelusta. Ulkomaalais­taustaiset kasvu­yritykset on tunnistettu erikseen artikkelia varten.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
22.5.2018
Pirkko Nurmela, Mervi Winberg

Yritysten konsernirakenteiden jatkuvat muutokset aiheuttavat haasteita yritysten tietojen toimialoittaiselle, oikeudelliseen yksikköön (y-tunnukseen) perustuvalle tilastoinnille. Yritysyksikön käyttöönotolla varmistetaan, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan ilman hallinnollisten yritysjärjestelyjen aiheuttamia vinoutumia.

Blogi
12.4.2018
Mervi Niemi

Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansain­välisen talouden veto­avusta ja koti­maisista kilpailu­kyvyn kohentamis­toimista – näkemyksestä riippuen.

Artikkeli
27.2.2018
Pekka Lith

Yritysten generoimat verotulot ja veron­luonteiset maksut olivat Uudella­maalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista vero­tuloista koko maassa, vaikka Uuden­maan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.

Blogi
24.1.2018
Sami Fredriksson T&T-juttutuokiossa

Konkurssien määrän väheneminen jatkui viime vuonna. Taloustilanteen paranemisen lisäksi luvuissa on tällä kertaa jonkin verran satunnaistekijän eli Verohallinnon järjestelmäuudistuksen vaikutusta, kertoo konkurssitilaston tjä Sami Fredriksson Tieto&trendit-toimituksen juttutuokiossa.

Artikkeli
18.12.2017
R. Moilanen, M. Niemi, P. Nurmela, A-M. Paakki, K. Rautio, A. Rouvinen, R. Viita

Yhdeksänkymmentävuotiaan Suomen yrityksillä meni vielä kovaa, kunnes vuosien 2008 ja 2009 taitteessa maailmantalous romahti. Satavuotiaan Suomen talous näyttää taas valoisalta: kasvua syntyy laajalla toimialarintamalla, luottamus talouden tilaan on vahvaa ja mediat suoltavat positiivisia talousuutisia toisensa jälkeen.

Blogi
29.6.2017
Jarkko Niemistö

Kasvuyritykset ovat mielenkiintoinen pieni, mutta tärkeä yritysryhmä. Nämä yritykset ovat löytäneet markkinan, joka mahdollistaa voimakkaan kasvun. Kasvu taas tuo tullessaan lisää työpaikkoja.