Suomessa tilastot väestön koulutusrakenteesta perustuvat Tilastokeskuksen ylläpitämään tilastolliseen tutkinto­rekisteriin. Rekisteri pohjautuu vuoden 1970 väestölaskennassa lomakkeella kerättyihin tietoihin väestön koulutus­rakenteesta. Sen jälkeen tiedot on saatu vuosittain oppilaitoksilta henkilö­tasoisina.

Tutkintorekisterien laatu on pääosin korkeatasoinen, sillä oppilaitokset on velvoitettu toimittamaan tiedot tutkinto­rekisteriä varten vuosittain. Myös muissa Pohjoismaissa on vastaavan­tyyppiset tutkinto­rekisterit ja niiden tiedonkeruu on hyvin saman­kaltainen kuin Suomessa.

Ulkomailla suoritettujen tutkintotietojen puuttuminen on kuitenkin iso ongelma. Sen enempää maahan muuttaneiden henkilöiden muualla suorittamista tutkinnoista kuin suomalaisten ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei kattavaa rekisteritieto­lähdettä ole olemassa (Witting 2017).

Tilastokeskuksen tutkintorekisterin mukaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä noin 29 prosenttia on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa: Suomessa syntyneistä 27 prosenttia ja ulkomailla syntyneistä 54. Osalla näistä ei oikeastikaan ole suoritettu mitään tutkintoa perusasteen jälkeen, mutta osan tutkintotieto puuttuu rekisteristä. Näin on etenkin ulkomailla syntyneiden osalta.

Tilastokeskuksessa mietitään parhaillaan, millä keinoilla tutkinto­rekisterin laatua ja kattavuutta ulkomaisten tutkintojen osalta voitaisiin parantaa. Tarkoituksena on tehdä kysely ulkomailla syntyneelle väestölle vuoden 2019 aikana yhteistyössä opetus- ja kulttuuri­ministeriön ja työ- ja elinkeino­ministeriön kanssa. Tämä tiedonkeruu ei kuitenkaan kata suomalaisten ulkomailla suoritettuja tutkintoja.

Muiden Pohjoismaiden rekistereistä noin 200 000 toisen asteen tutkintoa

Osana Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa hanketta, jossa tuotetaan tilastoja Pohjoismaiden välisestä liikkuvuudesta, on maiden tutkinto­rekisterien kattavuutta pyritty parantamaan vaihtamalla yksilötason tietoja henkilöiden suorittamista tutkinnoista Pohjoismaiden tilasto­virastojen välillä.

Kaiken kaikkiaan muiden Pohjoismaiden tutkinto­rekistereistä löytyi vähintään toisen asteen tutkinto lähes 200 000 suomalaiselle tai Suomessa vuoden 1970 jälkeen asuneelle henkilölle. Valtaosa eli noin 177 000 näistä tiedoista saatiin Ruotsin tilasto­viraston tutkinto­rekisteristä.

Tällä hetkellä viimeisin väestön koulutusrakenne­tilasto on vuodelta 2016. Kaikkiaan muiden Pohjoismaiden tutkinto­rekisteristä löytyi perusasteen jälkeinen tutkintotieto lähes 32 000:lle vuoden 2016 lopussa Suomessa asuneille henkilöille. Näistä noin 40 prosenttia määritettiin henkilön korkeimmaksi suoritetuksi tutkinnoksi (Taulukko 1).

Noin 13 100 henkilölle saatiin tiedonvaihdossa tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkinto­rekisterissä oleva tieto. Naisia tästä joukosta on hieman yli puolet eli noin 51 prosenttia. Valtaosa on myös syntynyt Suomessa, miehistä 67 ja naisista 81 prosenttia. Ruotsissa syntyneitä on noin 15 prosenttia ja muissa Pohjoismaissa syntyneitä noin yksi prosentti kussakin. Pohjoismaiden ulkopuolella syntyneitä tästä joukosta oli vajaa yhdeksän prosenttia (Taulukko 2).

Eniten muista Pohjoismaista saatiin toisen asteen tutkintoja. Niitä oli noin 32 prosenttia saaduista tutkinnoista: miesten 40 ja naisten tutkinnoista 25 prosenttia. Naisilla suoritetut tutkinnot painottuivat korkeakouluaste­tutkintoihin: niitä oli yli 60 prosenttia saaduista tutkinnoista. Miehillä vastaava osuus oli noin 46 prosenttia (Taulukko 3).

Tavallisimmat koulutusalat olivat tekniikka, kauppa, hallinto ja oikeustieteet sekä terveys ja hyvinvointi. Näiden alojen tutkintoja oli hieman yli puolet (51 %). Eniten tiedon­vaihdossa muista Pohjoismaista saaduista tutkinnoista oli tekniikan alan tutkintoja, joita oli lähes 2 700 eli reilu viidennes kaikista saaduista tutkinnoista.

Tekniikan alan tutkinnot korostuivat etenkin toisen asteen tutkinnoissa ja erikois­ammatti­tutkinnoissa. Näistä jopa kolmasosa oli tekniikan alan tutkintoja. Kuitenkin toisen asteen tutkinnoista lähes 40 prosenttia oli yleissivistävää koulutusta eli lähinnä ylioppilas­tutkintoja. Palvelualojen tutkintoja oli noin 10 prosenttia ja kaupan, hallinnon ja oikeus­tieteiden tutkintoja noin yhdeksän prosenttia (Taulukko 4).

Korkea-asteen tutkinnoissa nousi esille selkeämmin kaksi koulutusalaa. Eniten oli terveyden- ja hyvinvointi­alan tutkintoja (23 %) ja toiseksi eniten kaupan, hallinnon ja oikeus­tieteiden tutkintoja (18 %).

Tiedonvaihdolla suurin vaikutus Ahvenanmaan tilastoihin

Tutkintorekisterin alipeitto vaikuttaa tarkasteluihin, joissa keskitytään ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oleviin. Eniten tämä näkyy maakunnissa, joissa asuu paljon maahan­muuttajia tai joista on yleistä lähteä opiskelemaan ulkomaille. Siten on todennäköistä että koulutustaso on oikeaa tasoa alhaisempi Uudellamaalla maahan­muuton seurauksena ja Ahvenanmaalla siksi, että ahvenan­maalaiset nuoret suorittavat usein tutkinnon Ruotsissa tai muualla ulkomailla. (Witting 2017) Lähtö­oletuksena olikin, että tiedonvaihdon kautta koulutus­tason nousu näkyisi etenkin Ahvenan­maalla.

Vuoden 2016 lopussa Tilastokeskuksen tutkinto­rekisterin mukaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli koko maassa 71 prosenttia. Koulutustaso oli korkein Pirkanmaalla, jossa tutkinnon suorittaneiden osuus oli noin 74 prosenttia.

Tutkintorekisterin mukaan matalin koulutustaso oli juuri Ahvenan­maalla, jonka 15 vuotta täyttäneestä väestöstä toisen tai korkeamman asteen tutkinto oli 63 prosentilla. Tämä on noin kahdeksan prosentti­yksikköä alempi verrattuna koko maan arvoon ja ero toiseksi matalimman koulutustason maakuntaankin tutkinnon suorittaneiden osuudessa oli yli viisi prosentti­yksikköä. Korkea-asteen tutkinnon oli ahvenanmaalaisista suorittanut tutkinto­rekisterin mukaan 23 prosenttia.

Koko maan tasolla muiden Pohjoismaiden tutkinto­rekistereistä saaduista tutkinnoista noin 13 100 hyväksyttiin henkilön korkeimmaksi tutkinnoksi. Noin puolella heistä oli jo jokin alempi tutkinto Tilastokeskuksen tutkinto­rekisterissä. Siten noin 6 600 henkilölle, joilla ei ollut merkintää tutkinnosta tutkinto­rekisterissä, saatiin tieto suoritetusta koulutuksesta. Tämä nosti vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta 0,1 prosenttiyksikköä.

Suurin muutos tutkinnon suorittaneiden osuudessa oli oletusten mukaisesti Ahvenanmaalla eli 4,1 prosentti­yksikköä. Tiedonvaihdon jälkeen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli hieman yli 67 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi myös lähes viisi prosentti­yksikköä.

Myös Lapissa ja Pohjanmaalla tiedonvaihdolla oli keskimääräistä enemmän vaikutusta tutkinnon suorittaneiden osuuteen. Niissä tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä nousi 0,3 prosentti­yksikköä (Taulukko 5, Kuvio 1).

Kaija Ruotsalainen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Lähteet:

Taulukoiden ja kuvion lähde: Pohjoismainen rajojen yli liikkuvuutta ja etuuksia koskeva tilastoselvitys.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009

Tilastolaki 280/2004

Witting, Mika (2017). Nuoret vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa – eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla? Tieto&trendit 20.11.2017.