Pientaloasuntoja valmistuu eniten kaupunki­seuduille, kun tarkastellaan absoluuttisia asuntomääriä. Jos valmistuneiden pientalo­asuntojen määrä suhteutetaan alueella asuvaan väestöön, saadaan hiukan toisenlainen kuva.

Länsirannikolle on valmistunut väestöön suhteutettuna paljon pientalo­asuntoja 2010-luvulla. Samoin keskus­kaupunkien ympärys­kuntiin on noussut runsaasti pientalo­asuntoja, erityisesti Oulun ja Jyväskylän seudulle.

Myös Ahvenanmaalla ja Pohjois-Lapissa pientalo­asuntoja suhteessa väestöön on valmistunut hyvin. Ahvenanmaan Jomalan kunnassa on valmistunut eniten, 10,7 asuntoa tuhatta asukasta kohti vuosittain 2010-luvulla (kartta 1.).

Miltä näyttää tyypillinen viime vuosina rakennettu pientalo?

Tyypillisin pientalo on luonnollisesti omakotitalo. Vuonna 2017 omakotitalo­asuntojen osuus valmistuneista pientalo­asunnoista oli noin 78 prosenttia. Paritaloasuntoja oli lähes 22 prosenttia. Muutama pientalo luokiteltiin erityisluokkaan muut erilliset pientalot.

Viime vuonna valmistuneista pientalo­asunnoista useimmat eli 35 prosenttia olivat 4 huoneen asuntoja. 5 huonetta käsittäviä oli 26 prosenttia ja 3 huoneen asuntoja oli 18 prosenttia kaikista pientaloasunnoista.

Valtaosa uusista pientaloista on yksikerroksisia – lähes 69 prosenttia kaikista viime vuonna valmistuneista pientaloista. Kaksi­kerroksisia pientaloja valmistui liki 31 prosenttia. Vuonna 2017 valmistuneen pientalo­asunnon keskipinta-ala oli 128 neliötä[1].


Uusien pientaloasuntojen keskikoko on pienentynyt keskimäärin 8,5 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2017 (kuvio 1.). Vuodesta 2014 lähtien asuntojen keskikoko on supistunut huomattavasti.

Pientalojen suosituin julkisivumateriaali puu on kasvattanut entisestään suosiotaan 2000-luvulla (kuvio 2.). Aikaisemmin myös tiilellä oli vakiintunut asema julkisivu­materiaaleissa.

Kun vielä vuonna 1995 valmistuneissa pientaloissa 29 prosentissa käytettiin ulkoverhoiluun tiiltä, oli vastaava luku enää 5 prosenttia vuonna 2017. Myös muiden julkisivu­materiaalien kuten betonin ja kiven suosio on kasvanut ja osuus noussut 5 prosentista 10 prosenttiin vuodesta 1995 vuoteen 2017.

Valmistuneiden pientalojen lämmitys oli valtaosin sähkö­lämmityksen varassa vielä 2000-luvun alussa (kuvio 3.). Muut lämmön­lähteet ovat kuitenkin kasvattaneet suosiotaan koko 2000-luvun. Erityisesti maa­lämmön käyttö pääasiallisena lämmönlähteenä on yleistynyt nopeasti. Sen osuus valmistuneissa pientalo­hankkeissa oli vuonna 2017 jo 38 prosenttia.

Maalämmön osuuden kasvu näkyy myös vesi­keskus­lämmityksen yleistymisenä (kuvio 4). Vesikeskus­lämmitys on kasvanut 31 prosentista 73 prosenttiin vuosina 2000–2017.

Jose Lahtinen on tuotantovastaava rakennus- ja asuntotuotantotilastossa Tilastokeskuksen yritystilastot –yksikössä.

[1] Keskipinta-ala on laskettu jakamalla vuotuinen huoneistoalasumma vuotuisella asuntojen lukumäärällä.