tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Uusimaa maksaa viulut

27.2.2018
Pekka Lith
Kuva: Pixhill

Yritysten generoimat verotulot ja veron­luonteiset maksut olivat Uudella­maalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista vero­tuloista koko maassa, vaikka Uuden­maan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.

Uudellamaalla toimivien yritys­toimi­paikkojen synnyttämä yhteisö­veron tuotto oli vero­hallinnon mukaan 2,3 miljardia euroa vuonna 2015. Summa oli yli puolet kaikkien yritysten maksamista yhteisö­veroista. (Kuvio 1)

Kuvio 1: Yritysten maksamat laskennalliset yhteisö­verot 2012–15, miljoonaa euroa

Kuvio 1: Yritysten maksamat laskennalliset yhteisö¬verot 2012–15, miljoonaa euroa     Lähde: Verohallinnon tilastot

Lähde: Verohallinnon tilastot

Vuosina 2013–16 yritysverojen tuotto on pysynyt Uudella­maalla melko tasaisena.

Yhteisöverot jaetaan kunnille ja valtiolle. Vuonna 2015 myös seura­kunnat saivat vielä osansa yhteisö­veron tuotoista, jotka sisältävät lisäksi metsä­erän.

Yhteensä Uudenmaan kunnille jäänyt lopullinen yhteisö­vero oli 702 miljoonaa euroa. Siitä yritys­toimintaerä muodosti 99 prosenttia ja metsäerä prosentin. Loppu­osa Uudella­maalla tuotetuista yhteisö­veroista kilahti valtion kassaan.

Yhteisöverojen merkitys on Uudella­maalla tärkeämpi kuin koko maassa keski­määrin, mikä voi lisätä suhdanne­vaihtelujen vaikutuksia kuntien talouteen. Uuden­maan kuntien vero­tuloista yhteisö­verot olivat keski­määrin 9,1 prosenttia vuonna 2015.

Rahallisesti yhteisö­verot keskittyvät pääkaupunki­seudulle. Yksin Helsingin osuus Uuden­maan kunnille maksetuista yhteisö­veroista on yli 50 prosenttia.

Välillisiä veroja lähes 12 miljardia, josta…

Yritykset maksavat myynnistään arvonlisä­veroa tai tilittävät monia asiakkaittensa suorittamia muita välillisiä tuote­veroja. Esimerkkejä tuote­veroista ovat energia­verot, tupakka­vero, vakuutus­maksuvero, virvoitus­juoma- ja juoma­pakkaus­vero sekä apteekki­vero.

Kansantalouden tilinpidon mukaan arvonlisä­verot ja muut tuote­verot olivat Suomessa 29,6 miljardia euroa vuonna 2015.

Uudellamaalla kertyneiden arvonlisä­verojen ja muiden tuote­verojen kokonais­arvo oli 11,6 miljardia euroa eli 39 prosenttia koko maassa kertyneistä tuote­veroista.

Kansantalouden tilinpidon mukaan vero­kertymä on kasvanut 2000-luvulla koko maassa 28 prosenttia mutta Uudella­maalla 36 prosenttia. (Kuvio 2)

Kuvio 2: Yritysten maksamat arvonlisä­verot ja muut tuote­verot 2012–15, ind. (2000=100)

Kuvio 2: Yritysten maksamat arvonlisä­verot ja muut tuote­verot 2012–15, ind. (2000=100)    Lähde: Kansantalouden alue­tilinpito, Tilasto­keskus

Lähde: Kansantalouden alue­tilinpito, Tilasto­keskus

… arvonlisäveroa noin 8 miljardia

Kansantalouden tilinpidosta ei saa eriteltyjä tietoja arvonlisä­veroista ja muista tuote­veroista Uudella­maalla.

Keskuskauppakamarin tekemien selvitysten ja Tilasto­keskuksen alueellisten yritystoimi­paikkoja koskevien jalostusarvo­tietojen pohjalta laskettuna Uudella­maalla toimivien yritystoimi­paikkojen generoimat arvonlisä­verot olivat arviolta 7,9 miljardia euroa vuonna 2015.              

Kauppa muodosti Uudella­maalla arvonlisä­vero­kertymästä 42 prosenttia ja osaamis­intensiiviset liike-elämän palvelut 23 prosenttia. Maahan­tuonnin arvonlisä­veron osuus oli 12 prosenttia ja rakentamisen kymmenen prosenttia.

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan koko Suomen arvonlisä­vero­kertymästä Uuden­maan osuus oli 48 prosenttia ilman rahoitus- ja vakuutus­toimintaa.

Palkkaveroja ja sivu­kuluja 13 miljardia

Yksityisen alan työn­tekijöiden palkka­summa oli Uudella­maalla Tilasto­keskuksen työssäkäynti­tilaston mukaan arviolta 22 miljardia euroa vuonna 2015.

Keskimääräisellä vero­prosentilla laskettuna yksityisen alan työn­tekijöille maksetuista palkoista suoritettiin tulo­veroja yhteensä 6,8 miljardia euroa. Summa jakaantui kunnallis­veroon, valtion­veroon, kirkollis­veroon ja yleisradio­veroon.

Kunnallisveroja yksityisten työn­antajien työn­tekijät maksoivat Uudella­maalla 4,2 miljardia euroa, kun asiaa arvioidaan vero­velvollisten efektiivisellä kunnallisvero­prosentilla. Summa oli 74 prosenttia kaikkien palkan­saajien suorittamista kunnallis­veroista maa­kunnassa.

Yksityisten työnantajien tuottamilla vero­tuloilla oli suuri merkitys etenkin Espoossa, Nurmi­järvellä ja Kauniaisissa.

Palkkatuloverojen lisäksi Uuden­maan yksityiset työn­antajat generoivat veron­luonteisia eläkevakuutus­maksuja arviolta 5,2 miljardilla ja muita sosiaaliturva­maksuja 1,0 miljardilla eurolla vuonna 2015. (Kuvio 3)

Kuvio 3: Yksityisten työn­antajien tuottamat palkka­verot ja laki­sääteiset sosiaali­turva- ja vakuutus­maksut Uudella­maalla 2015

Kuvio 3: Yksityisten työn­antajien tuottamat palkka­verot ja laki­sääteiset sosiaali­turva- ja vakuutus­maksut Uudella­maalla 2015  Lähde: Työssäkäynti­tilasto, Tilasto­keskus; Lith Consulting Group

Lähde: Työssäkäynti­tilasto, Tilasto­keskus; Lith Consulting Group

Uudellamaalla kerätyt palkkatulo­verot ja muut niihin liittyvät veron­luonteiset maksut olivat yhteensä 38 prosenttia yksityisten työn­antajien tuottamista veroista ja maksuista koko Suomessa.

Yritykset maksavat myös kiinteistö­veroa 

Yritystoimintaan liittyvä kiinteistö­verojen tuotto oli Uuden­maan kunnissa arviolta 224 miljoonaa euroa vuonna 2015, mikä oli 36 prosenttia yritysten suorittamista kiinteistö­veroista Suomessa ja 42 prosenttia kunnille maksetuista kaikista kiinteistö­veroista Uudella­maalla. Lukuun lasketaan osake- ja kiinteistö­yhtiöiden sekä keskinäisten kiinteistö­yhtiöiden suorittamat verot.

Yhteenlaskettuna yritykset synnyttivät Uudella­maalla ainakin 21 miljardin vero­tulot ja maksoivat veron­luonteisia sosiaali­turva- ja vakuutus­maksuja suoraan tai työn­tekijöittensä kautta arviolta kuudella miljardilla eurolla (Kuvio 4). Summa on lähes 40 prosenttia kaikkien yritysten tuottamista veroista ja veron­luonteisista maksuista Suomessa. Uuden­maan osuus on suuri etenkin yhteisö­verojen tuotoista ja arvonlisä­veroista.

Kuvio 4: Yksityisen alan (yritysten) generoimat vero­tulot ja veron­luonteiset maksut Uudella­maalla 2015

Kuvio 4: Yksityisen alan (yritysten) generoimat vero­tulot ja veron­luonteiset maksut Uudella­maalla 2015   Lähde: Verohallinnon ja Tilastokeskuksen tilastot; Lith Consulting Group. (Kuviossa mainittujen verojen lisäksi yritysten omistajat maksavat saamistaan osingoista pääoma­veroa. Yritykset maksavat myös varainsiirto­veroja ja monia maksuja, joita ovat esimerkiksi ympäristö­lupa- ja muut hallinnolliset maksut.)

Lähde: Verohallinnon ja Tilastokeskuksen tilastot; Lith Consulting Group. (Kuviossa mainittujen verojen lisäksi yritysten omistajat maksavat saamistaan osingoista pääoma­veroa. Yritykset maksavat myös varainsiirto­veroja ja monia maksuja, joita ovat esimerkiksi ympäristö­lupa- ja muut hallinnolliset maksut.)

Uudenmaan tärkeä asema on linjassa sen kanssa, että yritysten työllisyydestä vajaat 40 prosenttia ja liike­vaihdosta miltei 50 prosenttia kertyy Uudelta­maalta. Yritysten maksamien palkka­verojen osuutta nostaa se, että maa­kunnan työpaikka­omavaraisuus on yli 100 prosenttia. Lisäksi yksityisen alan työ­paikkojen osuus on Uudella­maalla muutoinkin suurempi kuin maassa keski­määrin.

Yritysten maksamien yhteisö­verojen osuutta kasvattaa Uudella­maalla se, että toimi­paikat ja niiden taustalla olevat yritykset ovat maa­kunnassa suurempia ja niiden joukossa on keski­määräistä enemmän osake­yhtiöitä. Yritykset toimivat myös toimi­aloilla, joiden kannattavuus on keski­tasoa parempaa ja joissa omistajien oman pääoman tuotto­vaatimukset ovat korkeampia.

Arvonlisävero­kertymän osuutta Uudella­maalla puolestaan nostaa se, että maa­kunnassa on suuria kaupan yrityksiä ja palvelu­yrityksiä, jotka toimivat informaation ja viestinnän toimi­alalla sekä liike-elämän palveluissa.

Arvonlisävero­kertymää voi lisätä myös se, että negatiivista arvonlisä­veroa kerryttävän vienti­teollisuuden merkitys on maa­kunnassa pienempi kuin muualla Suomessa.

Negatiivinen arvonlisä­vero syntyy siitä, että tavara- ja palvelu­vienti on arvonlisä­verotonta, mutta yritys voi vähentää omassa verotuksessaan koti­maisiin tavara- ja palvelu­ostoihin sisältyvän arvonlisä­veron.

Toisaalta teollisuudessa käytetään yleisesti ulko­maisia tuonti­panoksia. Ne lisäävät arvonlisä­kertymää, sillä maahan­tuonti toisesta maasta on Suomessa ostajalle arvonlisä­verollista.    

Verotuotoilla rahoitetaan muuta Suomea

Uudellamaalla yrityksiltä kerättyjen vero­tulojen osuus oli vuonna 2015 kymmenen prosentti­yksikköä suurempi kuin maa­kunnan väestö­osuus (30 %).

Samaan lopputulokseen päästää, kun vero­tuloja verrataan koulutuksen, sosiaali- ja terveyden­huollon palveluista vastaavien kuntien käyttö­kustannuksiin. Niistä maa­kunnan osuus on Tilasto­keskuksen kuntatalous­tilastojen mukaan myös 30 prosenttia.

Valtion menoista ei ole saatavilla tuoreita tilasto­tietoja, mutta Tilasto­keskuksen tilastojen mukaan Uuden­maan osuus valtion menoista jäi jo kymmenen vuotta sitten alle 30 prosenttiin.

Kokonaisuudessaan voidaankin todeta, että Uuden­maan ja sen alueella toimivien yritysten generoimilla vero­tuloilla elätetään valtion tulon­jako- ja tasaus­järjestelmien kautta myös muuta Suomea.

 

Kirjoittaja työskentelee yrittäjänä omistamassaan yrityksessä Suunnittelu- ja tutkimus­palvelut Pekka Lith.

 

Lähes 100 000 yritystä, yli 100 000 toimi­paikkaa

Uudellamaalla oli 98 400 yritystä ja 104 900 yritysten toimi­paikkaa vuonna 2016, jos alku­tuotantoa ei oteta huomioon. Vuodesta 2013 lukien toimi­paikkojen määrä on lisääntynyt 1 360 toimi­paikalla.

Toimipaikkojen määrän kasvu kuvastaa yritys­toiminnan vireyttä. Etenkin Porvoon seutu, pääkaupunki­seutu ja Helsingin kehys­alue sijoittuvat korkealle yritys­toiminnan alueellisessa vilkkaudessa.

Suomen yritystoimipaikkojen määrästä Uuden­maan osuus oli kolmannes, mutta työllisyydestä ne muodostivat 38 prosenttia ja liike­vaihdosta 47 prosenttia. Toimipaikat työllistivät yhteensä 523 200 henkilöä, ja niiden liike­vaihto oli 182 miljardia euroa. (Taulukko 1)

Taulukko 1: Yritystoimipaikat Uudellamaalla päätoimi­aloittain 2016

Taulukko 1: Yritystoimipaikat Uudellamaalla päätoimi­aloittain 2016   Lähde: Alueellinen yritystoiminta­tilasto, Tilasto­keskus

Lähde: Alueellinen yritystoiminta­tilasto, Tilasto­keskus

Suurta liikevaihto-osuutta selittää esimerkiksi tukku- ja vähittäis­­kaupan alalla toimivien yritysten kauppa­­tavaroiden läpikulku­laskutus.

Vuosina 2013–16 toimi­paikkojen työllisyys heikkeni Uudellamaalla 1 500 henkilöllä ja liike­vaihto aleni 6,2 prosenttia. Työllisyys heikkeni vähemmän, mutta liike­vaihto enemmän kuin Suomessa keski­määrin.

Uudellamaalla negatiivista kehitystä selittävät esi­merkiksi elektroniikka­teollisuuden romahdus ja kemian teollisuuden sekä tukku­kaupan suhdanne­vaihtelut.

Sen sijaan rakennusalalla ja monilla palvelu­aloilla työllisyyden ja liike­vaihdon kasvu oli nopeaa vuosina 2013–16. Ripeintä liike­vaihdon kasvu oli informaation ja viestinnän toimi­alalla ja henkilö­kohtaisia palveluja tuottavilla toimi­aloilla, kuten vapaa-ajan virkistys- ja liikunta­palveluissa.

Työllisyys kasvoi eniten hallinto- ja tuki­palveluissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveys­palveluissa.

 

Lähteitä:

Keskuskauppakamari: Suuri veroselvitys –yritykset hyvinvointi­yhteiskunnan rakentajina (toim. Ann-Mari Kemell ja Emmiliina Kujanpää), Helsinki 2017. (www.kauppakamari.fi);

Pekka Lith: Yritysten vero­jalanjälki, Muistio yritys­toiminnasta, yritysten generoimista veroista ja muista veron­luonteisista maksuista Uudella­maalla, Lith Consulting Group, Helsinki 2018;

Savolainen, Leena: Kuntien verot 2017 – missä maksat eniten, Laskelmia kunnallisista veroista maa­kunnissa, niiden keskus­kaupungeissa ja Helsingin seudulla, Veron­maksajain Keskus­liitto, Helsinki 2017. (www.veronmaksajat.fi);

Tilastokeskus: Alueellisen yritystoiminta­tilaston, kansan­talouden tilin­pidon, työssäkäynti­tilaston ja yritysten rakenne- ja tilinpäätös­tilaston tietoja 1990-2000 –luvuilta. (www.stat.fi);

Verohallinto: Verohallinnon tilastotieto­kanta, Tilasto­tietoja tulo- ja kiinteistö­verotuksesta. (www.vero.fi)

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
22.5.2018
Pirkko Nurmela, Mervi Winberg

Yritysten konsernirakenteiden jatkuvat muutokset aiheuttavat haasteita yritysten tietojen toimialoittaiselle, oikeudelliseen yksikköön (y-tunnukseen) perustuvalle tilastoinnille. Yritysyksikön käyttöönotolla varmistetaan, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan ilman hallinnollisten yritysjärjestelyjen aiheuttamia vinoutumia.

Blogi
12.4.2018
Mervi Niemi

Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansain­välisen talouden veto­avusta ja koti­maisista kilpailu­kyvyn kohentamis­toimista – näkemyksestä riippuen.

Artikkeli
19.2.2018
Henri Luomaranta, Jarkko Niemistö

Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimi­aloista. Niistä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilastotietoa.