Ulkomaan matkailun suosio on kasvanut tasaisesti tällä vuosituhannella. Vapaa-aikatutkimuksen mukaan vuonna 2017 suomalaisten tekemien ulkomaan matkojen määrä oli kasvanut reilu 10 prosenttiyksikköä vuosituhannen alusta. Vuonna 2017 noin 55 prosenttia kyselyyn vastanneista matkusti ulkomaille, kun taas vuonna 2002 näin teki 45 prosenttia.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan vuonna 2017 eniten ulkomaanmatkoja tekivät 1970-luvulla syntyneet eli ns. mediasukupolvi ja 2000-luvulla syntyneet, joista 66 prosenttia oli matkustanut ulkomaille.

Ulkomaille matkustaminen oli yleisempää kaupunkimaisissa kunnissa asuvilla (60 prosenttia) kuin taajaan- tai maaseutumaisesti asuttujen kuntien asukkailla (alle 50 prosenttia). 

Kolme neljäsosaa pääkaupunkiseudulla asuvista oli tehnyt ulkomaan matkan vuonna 2017, kun taas itä- ja pohjois­suomalaisista vain noin 40 prosenttia. Ulkomaan matkojen määrät ovat nousseet koko Suomessa tasaisesti vuosituhannen alusta.

Yli 70 prosenttia yrittäjistä ja ylemmistä toimihenkilöistä oli tehnyt ulkomaan matkan vuonna 2017. Myös opiskelijoista ja alemmista toimihenkilöistä ulkomaille matkusti yli 60 prosenttia.

Sekä yrittäjät että opiskelijat lisäsivät eniten – 15 prosenttiyksikköä – ulkomaan matkailuaan 2000-luvun alkuun verrattuna. Vähiten ulkomaille matkustivat työttömät ja eläkeläiset, joista ulkomaan matkan teki 40 prosenttia tai alle.

Tilastokeskuksen matkailututkimuksen (2019) mukaan vuonna 2018 vapaa-ajan matkailu Etelä-Eurooppaan lisääntyi, kun taas matkat Viroon vähenivät. Viro säilytti tästä huolimatta paikkansa suomalaisten ykköskohteena. Eurooppaa etäämmäksi tehtyjen vapaa-ajan matkojen määrä lisääntyi hieman, etenkin matkat Amerikkaan ja Aasiaan. Aasiassa ykköskohteena oli Thaimaa.

Kotimaan matkailun suosion kasvu näkyy vastauksissa 

Myös kotimaan matkailu on lisääntynyt merkittävästi viimeisten viidentoista vuoden aikana. Vuonna 2002 nimittäin vain noin 34 prosenttia vastaajista matkusti kotimaassa, kun taas vuonna 2017 kotimaassa matkusti lähes 75 prosenttia vastaajista.

Tätä voi osaltaan selittää se, että vapaa-aikatutkimuksen vastaus­lomakkeen kysymystapa on muuttunut vuonna 2017. Aiemmin osa kotimaassa matkailleista saattoi merkitä matkailunsa vain esimerkiksi tuttavien luona kyläily -kohtaan, kun taas vuoden 2017 kyselyyn vastanneilla kotimaan matkailuun voi sisältyä myös kyläilyä.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna vuonna 2017 eniten kotimaassa matkustivat 10–44-vuotiaat (yli 80 %). Nuorista 10–14-vuotiaista kotimaassa matkaili 90 prosenttia vuonna 2017, kun taas vuonna 2002 vastaavan ikäisistä vain 27 prosenttia teki näin.

Vähiten (48 %) kotimaan matkoja vuonna 2017 tekivät yli 75-vuotiaat. Vuonna 2002 vastaavan ikäisistä jopa 65 prosenttia oli matkaillut kotimaassa.

Myös Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistyksen Suoman teettämän kyselytutkimuksen mukaan kiinnostus kotimaan matkailua kohtaan on kasvanut, ja sen mukaan varsinkin nuoret ovat kiinnostuneita matkailemaan kotimaassa. Suoman kyselyn mukaan kotimaan matkailun kiinnostuksen kasvuun nuorten ikäryhmässä vaikuttaa sekä kiinnostus paikallisuuteen että kasvanut kiinnostus ilmastoasioita kohtaan.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan vuonna 2017 sekä kaupunkimaisten että taajaan asuttujen kuntien asukkaista noin kolme neljäsosaa matkusti kotimaassa, kun maaseutumaisten kuntien asukkaista kotimaassa matkusti 65 prosenttia.

Eniten kotimaan matkailua harrastivat ylemmät toimihenkilöt (90 %). Myös yrittäjät, opiskelijat ja alemmat toimihenkilöt matkustivat paljon kotimaassa (83 %) (kuvio 2). Ero 2000-luvun alkuun oli huomattava, varsinkin ylemmillä toimihenkilöillä se oli yli 70 prosenttiyksikköä.

Pääkaupunkiseudulla matkailua pidetään tärkeänä

Vastaajat pitivät matkustamista tärkeänä 1990-luvun alusta tähän päivään asti. Sekä 1990- että 2000-lukujen alussa, että vuonna 2017 matkustamista piti joko hyvin tai melko tärkeänä yli 60 prosenttia vastaajista. Vuonna 2017 erityisesti nuoret, eli 67 prosenttia 15–34-vuotiaista piti matkustamista tärkeänä.

Vuonna 2017 pääkaupunkiseudulla asuvat pitivät matkustamista tärkeämpänä kuin muualla Suomessa asuvat. Heistä yli 70 prosenttia piti matkustamista tärkeänä, kun taas muualla Uudellamaalla matkustamista piti tärkeänä 63 prosenttia. Muualla Suomessa matkustamisen tärkeys jäi alle 60 prosentin.

Ylemmistä toimihenkilöistä matkustamista piti tärkeänä 73 prosenttia, kun taas eläkkeellä olevista tai pitkäaikaissairaista sitä piti tärkeänä 53 prosenttia.

Mökillä lomaili hieman alle puolet vastaajista

Mökkeily on yhä tärkeä osa suomalaista kulttuuria, vaikka mökki­rakentaminen onkin hiipunut viime vuosina sen huippuvuosista. Mökit ovat kuitenkin nykyään entistä paremmin varusteltuja (Tiihonen 2011).  

Vapaa-aikatutkimuksen kyselyn mukaan mökkeilyn suosio on pysynyt vakaana vuosien 2002 ja 2017 välillä. Vastaajista 46 prosenttia vietti lomaa omassa käytössä olevalla kesämökillään, vapaa-ajan asunnolla tai kakkosasunnolla vuonna 2002. Samalla tavoin lomaa vietti 49 prosenttia vastaajista vuonna 2017. Miehet viettivät aikaa mökillä hieman enemmän kuin naiset.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan vuonna 2017 eniten aikaa mökillä viettivät 10–24-vuotiaat sekä 55–64-vuotiaat. Näissä ikäryhmissä mökillä viihtyi yli 50 prosenttia vastaajista. Suurin osa mökin omistajista on myös eläkeikää lähestyvää väestöä, sillä mökin­omistajien keski-ikä on 62 vuotta (Kannisto 2017).

Vuonna 2017 kaupunkimaisten kuntien asukkaista puolet vastaajista vietti aikaa mökillä. Taajaan- ja maaseutumaisesti asuttujen kuntien asukkaiden keskuudessa mökkeily oli lähes yhtä suosittua, sillä myös niissä yli 45 prosenttia vietti aikaa mökillä.

Joka tapauksessa kaupunkimaisten kuntien asukkaat viettivät aikaa mökillä nyt yhtä paljon kuin vuosituhannen alussa, mutta hieman vähemmän kuin 1990-luvun alussa. Taajaan ja maaseutumaisesti asuttujen kuntien asukkaiden mökillä vietetty aika taas on lisääntynyt vuoteen 2017 mennessä (kuvio 3).

Vuonna 2017 pääkaupunkiseudulta lähdettiin mökille loman viettoon todennäköisemmin (hieman yli 50 prosenttia vastaajista) kuin muualla Suomessa.

Suurimmat mökkikunnat vuonna 2017 olivat Kuopio ja Mikkeli (Kannisto, 2017) (Kartta 1). Vaikka kesämökin omistaa useimmiten ulkopaikka­kuntalainen, hankitaan mökki tyypillisesti kotimaakunnasta (Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus 2018).

Sekä yrittäjistä että ylemmistä toimihenkilöistä mökillä aikaa vietti vuonna 2017 yli 55 prosenttia vastaajista. Myös opiskelijoista yli 50 prosenttia viihtyi mökillä. Vähiten mökeillä viihtyivät työttömät ja työntekijä­statuksella olevat. Heistä mökillä aikaa vietti 40 prosenttia tai alle.

Mökillä aikaa viettäneiden määrät ovat hieman nousseet vuosien 2002 ja 2017 välillä muiden sosioekonomisten ryhmien välillä, mutta sekä ylemmät että alemmat toimihenkilöt ovat hieman vähentäneet mökkeilyään näiden vuosien aikana.

Kiinnostus mökkeilyä kohtaan hieman laskenut vuosituhannen alusta

Vuonna 2017 hieman alle puolet vastaajista (48 prosenttia) piti mökillä vietettyä aikaa joko hyvin tai melko tärkeänä. Luku on hieman laskenut vuosituhannen alusta, sillä silloin mökillä olemista piti tärkeänä 55 prosenttia vastaajista. Miehet pitivät sitä edelleen hieman tärkeämpänä kuin naiset.

Tärkeimpänä mökkeilyä pitivät 20–24-vuotiaat (56 prosenttia), kun taas vähiten mökkeilyä arvostivat 15–19-vuotiaat ja 75 vuotta täyttäneet (noin 42 prosenttia molemmilla ryhmillä).

Vuonna 2002 mökkeily koettiin hieman tärkeämmäksi, jolloin 55 prosenttia vastaajista piti sitä hyvin tai melko tärkeänä. Suurin muutos on tapahtunut 25–34-vuotiaiden parissa, sillä heidän kiinnostuksensa on laskenut 15 vuoden aikana noin 16 prosenttiyksikön verran. Vuonna 2002 heistä 65 prosenttia piti mökkeilyä tärkeänä, mutta vuonna 2017 saman ikäisistä vain 48 prosenttia oli samaa mieltä.

Mökillä vietetyn ajan pituus on myös hieman vähentynyt. Vuosituhannen alussa 38 prosenttia vastaajista vietti mökillä aikaa kuukauden tai yli, mutta vuonna 2017 luku oli enää 30 prosenttia. Mökillä vietetään siis pääosin aikaa alle kuukauden verran vuodessa.

Lähes kaikki vastaajat kyläilivät tuttavien ja sukulaisten luona

Kotimaan-, ulkomaan- ja mökkimatkojen lisäksi lomaa vietettiin myös tuttavien luona. Loman vietto näin on kuitenkin hieman vähentynyt vuosituhannen alusta. Vuonna 2002 lomaa oli viettänyt tuttavien tai sukulaisten luona 61 prosenttia vastaajista, kun taas vuonna 2017 samalla tavoin lomaa vietti 57 prosenttia vastaajista.

Vuonna 2017 lähes kaikki vastaajat (94 prosenttia) harrastivat kyläilyä. Vuosituhannen alussakin sitä harrasti 85 prosenttia vastaajista. Kyläilyn voidaan katsoa olevan lomailua lyhytaikaisempaa, esim. päiväseltään tapahtuvaa eikä se vaadi välttämättä lomaa. Naiset kyläilivät kumpanakin ajankohtana hieman miehiä enemmän.

Lomaa vietettiin myös kotona. Sekä vuosituhannen alussa että vuonna 2017 lomaa kotona oli viettänyt 73 prosenttia vastaajista. Vuonna 1991 luku oli hieman suurempi, silloin lomaa vietti kotona lähes 80 prosenttia vastaajista.

Matkaillaanko yhtä paljon tulevaisuudessakin?

Suomalaiset harrastavat tämän aineiston mukaan enemmän matkailua nykyään kuin aiempina vuosikymmeninä. Eniten matkailevat ovat iältään nuorehkoja ja statukseltaan hyvin toimeentulevia tai opiskelijoita.

Matkailun suosio lienee taattu tulevaisuudessakin. Nähtäväksi kuitenkin jää miten esimerkiksi ilmastolliset syyt vaikuttavat matkustamiseen, vai keksitäänkö jatkossa ympäristöystävällisempiä tapoja matkustaa.

Kirjoittaja on tietopalvelusuunnittelija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Lähteet:

Tilastokeskus, Vapaa-aikatutkimukset

Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit

Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu

Tilastokeskus, Kannisto, Otto (2017). Kesämökki: lähellä kotia ja kaksion kokoinen. Tieto&Trendit 2017

Tilastokeskus, Tiihonen, Arja (2011). Mökkikulttuuri muutoksessa