tk-icons
Sivuston näkymät

Luontoharrastukset ovat edelleen suosittuja, mutta aikaisempaan verrattuna vähentyneet

11.7.2019
Twitterissä: @RiittaHanifi
Kuva: shutterstock

Luontoon liittyvät harrastukset ovat suosittuja ja tavoittavat monipuolisesti eri väestöryhmiä. 1990-luvun alkuun verrattuna luontoharrastajien osuus on vähentynyt.

Suosituin luontoharrastus on marjastaminen. Vapaa-aikatutkimuksen tulosten mukaan lähes puolet (46 %) 10 vuotta täyttäneistä oli harrastanut marjastusta vuonna 2017. 1990-luvun alkuun verrattuna marjassa käynti on kuitenkin koko väestön tasolla vähentynyt.

Tässä artikkelissa tarkastelen marjastusta, sienestystä, metsästystä, kalastusta sekä luonnossa tehtäviä vaelluksia ja niissä tapahtuneita muutoksia aina 1980-luvun alusta vuoteen 2017. Aineistona käytän Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen tuloksia.

Marjastaminen on erityisesti naisten harrastus: yli puolet naisista oli harrastanut marjastamista vuonna 2017. Ikäryhmittäin tarkasteltuna marjastajien osuus on vähentynyt muissa ikäryhmissä, paitsi 10–14-vuotiailla lapsilla ja 65 vuotta täyttäneillä senioreilla. Seniorit olivat osuudeltaan suurin marjastaja­ryhmä. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Harrastaa marjastusta, %
Kuvio 1. Harrastaa marjastusta, % Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Sienestäjiä ja kalastajia yhtä paljon…

Sienestämistä harrasti noin kolmannes 10 vuotta täyttäneestä väestöstä, osuus on pysynyt koko väestön tasolla suunnilleen samana 2000-luvun alusta lähtien. (Kuvio 2)

Sienestäjien osuuksissa ikäryhmittäin tapahtuneet muutokset ovat samansuuntaisia kuin marjastajienkin. Marjastus on sienestystä yleisempää, mutta sienestäjistä yli 80 prosenttia harrasti myös marjastamista vuonna 2017.  

Kuvio 2. Harrastaa sienestystä, %
Kuvio 2. Harrastaa sienestystä, % Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Kalastus oli suunnilleen yhtä suosittu harrastus kuin sienestys; kalastusta harrasti 30 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä. (Kuvio 3)

Kalastusharrastus kuitenkin eroaa väestöllisesti marjastus- ja sienestys­harrastuksista. Toisin kuin marjastus ja sienestys, kalastus on vahvasti miesten harrastus: miehistä yli 40 prosenttia ja naisista joka viides harrasti kalastusta.

Kuvio 3. Harrastaa kalastusta, %
Kuvio 3. Harrastaa kalastusta, % Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Eniten kalastusta harrastivat 10–14-vuotiaat, joista noin puolet oli harrastanut kalastusta. Tämän ikäisistä pojista kalastusta oli harrastanut 60 prosenttia. Vaikka koko väestön tasolla kalastusharrastus on huomattavasti vähentynyt, lapsilla ja senioreilla vähentymistä ei ole tapahtunut. Tässä suhteessa kalastusharrastus siis noudattaa samaa trendiä kuin marjastus ja sienestys.

…metsästäminen harvinaisempaa

Metsästys on koko väestön tasolla varsin harvinainen harrastus. Seitsemän prosenttia 10 vuotta täyttäneistä harrasti metsästystä, ja osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla 1980-luvun alusta asti. (Kuvio 4)

Miehistä metsästystä harrasti 12 prosenttia. Ikäryhmittäin tarkastellen eniten metsästystä harrastivat keski-ikäiset (45–64-vuotiaat).

Kuvio 4. Harrastaa metsästystä, %
Kuvio 4. Harrastaa metsästystä, % Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Patikointi vähentynyt huomattavasti

Erämaa- tai muita luontovaelluksia oli harrastanut 12 prosenttia 10 vuotta täyttäneistä. Määrä on huomattavasti vähentynyt; vielä 1990-luvun alussa noin kolmannes harrasti erämaa- tai muita luontovaelluksia. (Kuvio 5)

Miehet harrastivat vaeltamista enemmän kuin naiset, tosin sukupuolten välillä ei ollut niin suurta eroa kuin joissakin muissa luontoharrastuksissa. Ikäryhmittäin tarkastellen eroja ei juuri ollut, vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta. 

Kuvio 5. Harrastaa erämaa- ja muuta luontovaellusta, %
Kuvio 5. Harrastaa erämaa- ja muuta luontovaellusta, % Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Koko kansan harrastus…

Sosioekonominen asema ei yleisesti ottaen erottele voimakkaasti luontoharrastajia. Eri luontoharrastusten välillä oli kuitenkin joitakin eroja.

Marjastusta, sienestystä ja erämaavaelluksia harrastivat eniten yrittäjät ja toimihenkilöt. Metsästystä ja kalastusta harrastavat olivat puolestaan usein työntekijöitä.

Luontoharrastukset eivät sulje pois myöskään työelämän ulkopuolella olevia: eläkeläiset ja työttömät olivat varsin aktiivisia luontoharrastajia. Santaoja toteaa luontoharrastuksen olevan nykyään demokraattinen harrastus, joka on lähes kenen tahansa ulottuvilla (Santaoja 2013, 271). Kuitenkin koko väestön tasolla luontoharrastukset olivat vähentyneet.

…asuinpaikka kuitenkin vaikuttaa

Asuinpaikalla sen sijaan on sosioekonomista asemaa suurempi merkitys: edellä mainittuja luontoharrastuksia on eniten maaseudulla asuvilla ja vähiten kaupungin keskusta-alueella asuvilla. Pohjois- ja Itä-Suomessa kyseisten luontoharrastajien osuus on keskimäärin suurempi kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Santaojan (2013) mukaan luonto­harrastusten muutosten taustalla on monenlaisia yhteiskunnallisia prosesseja liittyen esimerkiksi urbanisoitumiseen. Myös tietotekniikan kehittyminen on tuottanut monia luonto­harrastusten kanssa kilpailevia vapaa-ajanviettotapoja, jotka saattavat sopia huonosti yhteen luontoharrastusten kanssa.

Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa rakentuvat virtuaaliset yhteisöt perustuvat löyhiin ja paikasta riippumattomiin siteisiin ihmisten välillä, kun taas luonto­harrastuksissa tarvittava tieto ja ymmärrys luonnosta rakentuu ainoastaan olemalla luonnossa.

On kuitenkin ilahduttavaa, että vaikka monen luontoharrastuksen kohdalla näkyy laskusuuntausta koko väestön tasolla, 10–14-vuotiaiden kohdalla vähenemistä ei ole tapahtunut. Tämä antaa toiveita luonto­harrastusten jatkumiselle myös tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on tutkija Tilasto­keskuksen väestö- ja elinolo­tilastot -yksikössä.

 

Lähteet:

Santaoja, Minna (2013). Rakkaudesta luontoon. Luontoharrastajat luonnonsuojelun toimijoina. Tampere: Tampereen yliopisto.

Tilastokeskus. Vapaa-aikatutkimukset.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
28.11.2019
Riitta Hanifi

Sukulaisia, ystäviä ja naapureita tavataan nyt harvemmin kuin 2000-luvun alussa. Tilastokeskuksen vapaa-aika­tutkimuksen mukaan myös niiden sukulaisten ja ystävien määrä, joihin pidetään säännöllisesti yhteyttä, on pienentynyt. Päivittäinen yhteyden­pito ystäviin puhelimitse tai internetin kautta on lisääntynyt, toden­näköisesti sosiaalisen median vaikutuksesta.  

Artikkeli
28.10.2019
Hannu Pääkkönen

Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat yli puolelle väestöstä myös huvia ja harrastusta. Useimmille miehistä myös kodin korjaustyöt ovat ainakin joskus huvia ja harrastusta. Toisaalta pyykinpesua ja vaatehuoltoa sekä siivousta valtaosa pitää aina rutiinina ja velvollisuutena. Kotityöt estävät edelleen enemmän naisten kuin miesten harrastuksia, vaikka sukupuolittaiset erot ovat kaventuneet.