Viime vuosina yksiöt ovat lisänneet suosiotaan asuntotyyppinä erityisesti kasvukeskuksissa, joissa talouksien keskimääräinen henkilöluku on pienentynyt ja yhden hengen taloudet ovat yleistyneet.

Vuoden 2017 tietojen perusteella pienet asunnot näyttävät olevan useimmiten vuokrakäytössä, kun taas suuremmat huoneistot hankitaan omaksi asunnoksi.

Esimerkiksi 20–29 neliön kerrostaloasunnoissa asuvista asuntokunnista 86 prosenttia asui vuokralla, kun taas asutuista 70–79 neliön asunnoista vuokralla oli 39 prosenttia.

Onko yksiöitä rakennettu jo liikaa?

Esimerkiksi Vantaan Sanomien artikkelin mukaan Vantaan Kivistössä on paljon yksiöitä ja kaksioita myymättä. Keskustelua on käyty siitä, onko asuntotuotanto ollut liian yksipuolista.

Vuokranantajat ry:n markkinakatsauksen mukaan taas julkisuudessa on osittain turhaankin kauhisteltu esimerkiksi Vantaan Kivistön runsasta asuntotarjontaa.

Myönnetyillä rakennusluvilla mitattuna Vantaa on ollut Suomen suurin yksiöiden tuottaja viime vuosina. Vuonna 2018 tilanne kuitenkin muuttui, sillä Tampere ohitti Vantaan yksiöille myönnetyissä rakennusluvissa.

Yksiörakentamisen suosio on kasvanut, mutta yksiöille myönnettyjen rakennuslupien kappalemäärä on lähtenyt viime vuonna laskuun kaikissa muissa suurissa kaupungeissa paitsi Tampereella. Huomioitava on kuitenkin, että koko rakentamiseen myönnettiin viime vuonna vähemmän rakennuslupia.

Hieman yllättäen Helsingissä myönnettiin yksiöille vasta neljänneksi eniten rakennuslupia viime vuonna. Kaksioille, kolmioille ja neliöille rakennuslupia myönnettiin eniten Helsingissä.

Vuonna 2010 pääkaupunkiseudulla myönnetyistä yksiöiden rakennusluvista yli 60 prosenttia oli Helsingissä.

Vuonna 2018 tilanne oli päinvastainen: Espoossa sekä Vantaalla myönnettiin enemmän rakennuslupia yksiöille kuin Helsingissä (kuvio 2).

Vantaalla viime vuosien painotus yksiöihin näkyy selvästi asuinkerrostaloille myönnetyissä rakennusluvissa (kuvio 3).

Helsingissä yksiöiden osuuden kasvu on ollut tasaisempaa, mutta alkuvuodesta on havaittavissa hienoista kasvua (kuvio 4).

Myös Turussa painotus yksiöihin on ollut selkeä trendi (kuvio 5). 

Yksiöiden kalliit vuokraneliöt

Vapaarahoitteisissa vuokrayksiöissä markkinakysyntää heijastaa uusien (6 kuukautta viiteajankohdasta) vuokrasuhteiden ja koko vuokra-asuntokannan keskivuokrien kehittyminen.

Mitä suurempi euromääräinen ero uusien vuokrasuhteiden neliövuokrissa on koko kannan vuokratasoon verrattuna, sitä enemmän kysyntää vuokra-asunnoille alueella löytyy.

Pääkaupunkiseudulla uusien vuokrasuhteiden keskivuokrat ovat yksiöiden osalta 1,60 euroa/m2 korkeampia kuin kaikkien yksiöiden keskivuokrat.  

Helsingin keskusta-alueella eroa on peräti 2,41 euroa/m2. Päinvastainen tilanne on esimerkiksi Kokkolassa, jossa uusien vuokrasuhteiden keskivuokrat ovat alemmalla tasolla kaikkien vuokrayksiöiden keskivuokriin verrattuna.

Vapaarahoitteisen vuokramarkkinan suuret erot näkyvät paikallisesti myös kaupunkien osa-alueiden välillä (kuvio 7).

Helsingissä yksiöiden neliövuokrien ero uusissa vuokrasuhteissa on keskusta-alueen ja kaupungin itäisten osien välillä jopa yli 5 €/m².

Tampereella keskustassa vuokraneliö on vain alle euron kalliimpi kuin kaupungin reuna-alueella sijaitseva.

Omistusyksiöiden hintanousu Helsingin ja Turun kantakaupungeissa jatkuu

Vanhojen kerrostaloyksiöiden hinnat ovat nousseet Helsingin kalleimmilla alueilla vuoteen 2010 verrattuna jopa 45 prosenttia.

Helsinki on Tilastokeskuksen käyttämässä luokituksessa jaettu neljään alueeseen. Yksiöiden hinnat ovat nousseet Helsingin 1-, ja 2-alueilla vuoteen 2015 verrattuna 16 prosenttia. Helsinki 3-, ja 4-alueilla yksiöiden hinnat ovat nousseet noin 8 prosenttia.

Helsinki 2-alue näyttää jopa hieman ohittaneen yksiöiden ja kaksioiden hintakehityksessä Helsingin perinteisesti kalleimman alueen (001 -alkuiset, Taka-Töölö).

Helsinki 2-alue koostuu mm. Meilahden, Kallion, Kalasataman, Vallilan, Lauttasaaren, Kivihaan, Kuusisaaren, Aurinkolahden ja Herttoniemen postinumeroalueista. Näillä alueilla hinnoissa on todennäköisesti ollut enemmän nousuvaraa.

Ero 1-, ja 2-alueiden neliöhinnoissa on kuitenkin yhä selvä, noin 1 500 euroa per neliö. Yksiön keskineliöhinta vuonna 2018 Helsingin 1-alueella oli lähes 8 000 euroa. Turun ja Tampereen kantakaupungeista sai tällä summalla kaksi yksiöneliötä. 

Turussa yksiöiden hinnat ovat nousseet vuoteen 2015 verrattuna jopa enemmän kuin Helsingissä. Viime vuonna yksiöiden keskimääräinen hintanousu vuoteen 2015 verrattuna oli Turun keskusta-alueella jopa 22 prosenttia.

Tampereella hintakehitys on ollut Turkua maltillisempaa ja Tampereen keskusta-alueella yksiöiden hinnat ovat nousseet keskimäärin 15 prosenttia.

Jyväskylän keskustassa yksiöiden hinnat ovat nousseet keskimäärin 6 prosenttia.

Yksiöiden hintakehitys on ollut nopeaa viime vuosina myös Oulun 2-alueella, jossa yksiöiden hinnat ovat nousseet vuoteen 2015 verrattuna keskimäärin 20 prosenttia.

Oulun keskusta-alueella hinnat ovat nousseet selvästi vähemmän, 6 prosenttia. Oulun 2-alueen kaksioiden ja kolmioiden hintakehitys on viime vuosina ollut yksiöitä selvästi maltillisempaa.

Kalleimmat kerrostaloyksiöt myytiin viime vuonna Kaivopuistossa, reilusti yli 8 000 euron neliöhintaan.

Viime vuonna vanhoja kerrostaloyksiöitä myytiin eniten Helsinki 2-alueella (1 200 kpl), Helsinki 1-alueella niitä myytiin reilut 500.

Yksiöiden hinta/vuokratuottoarvoissa huikeat erot  

Vuokrayksiö on suosittu sijoituskohde. Yksiöiden edullisuutta sijoituskohteina voi arvioida sen mukaan, miten neliökohtaiset vuokrat ovat kehittyneet suhteessa asuntojen neliöhintoihin.

Kuvion 9 hinta/vuokratuotto -lukema siis kertoo, miten monen vuoden bruttovuokra­tuotto tarvitaan vastaavan asunnon neliöhinnan kattamiseen.

Korkeampi lukuarvo antaa viitteitä kuumentuneesta markkinasta ja asuntosijoittajan riskin kasvamisesta.

Yksiöiden hinta/vuokratuotto -arvot suurten kaupunkien keskustoissa ovat viime vuosina pysyneet vakiintuneilla tasoilla.

Suurimpien kaupunkien keskusta-alueilla (1-alueet) toteutuu kolmijako, jossa Helsingin keskustassa vaaditaan yli 24 vuoden vuokratuotto asunnon hinnan maksamiseen.

Vastaavasti Oulun keskustassa vaadittava aika yksiön hinnan suorittamiseen on runsaat 13 vuotta. Tampere ja Turku ovat tähän asti olleet samalla noin 17–18 vuoden tasolla, mutta Turun yksiöiden viimeaikainen hintojen nousu näkyy kohonneena hinta/vuokratuotto – lukemana.

Vuokrayksiöissä asuvat tyypillisesti nuoret aikuiset

Yhteensä hieman alle 300 000 suomalaista asui vuokrayksiössä vuoden 2017 lopussa. Yli puolet vuokrayksiöissä asuvista oli alle neljäkymmentävuotiaita.

Vuokrayksiöissä asuminen on yleistynyt. Esimerkiksi vuonna 2007 niissä asui noin 250 000 henkilöä. Helsingissä vuokrayksiössä asuvien määrä kasvoi viidenneksellä vuodesta 2007 vuoteen 2017. Kaikkiaan 61 000 helsinkiläistä asui vuokrayksiössä vuonna 2017.

Ikäluokkatarkastelu paljastaa, että vuoden 2017 lopussa lähes joka neljäs 20–29-vuotias helsinkiläinen asui vuokrayksiössä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vastaava osuus oli 17 prosenttia.

Vanhemmissa ikäluokissa pienissä vuokra-asuinnoissa asuvien osuus laskee. Esimerkiksi 30–39-vuotiaista helsinkiläisistä vuokrayksiössä asui 13 prosenttia ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella viisi ja puoli prosenttia.

Yhä useampi opiskelija asuu vuokrayksiössä

Vuoden 2017 lopussa 40 000 päätoimista opiskelijaa asui vuokrayksiössä. Vuokrayksiöissä asuvien opiskelijoiden määrä kasvoi edeltävästä vuodesta kuudella prosentilla.

Vuoteen 2007 verrattuna vuokrayksiöissä asuvien opiskelijoiden määrä oli lisääntynyt puolestaan 42 prosentilla.

Vuokrayksiö ei ole kuitenkaan pelkästään opiskelijoiden asumismuoto. Vuonna 2017 Helsingissä lähes kolme viidestä, ja pääkaupunki­seudun ulkopuolella reilu kolmannes, vuokrayksiöissä asuvista oli työllisiä.

Toisaalta on huomioitava, että merkittävä osa työllisiksi tilastoiduista vuokrayksiöissä asuvista henkilöistä opiskeli työssäkäynnin lisäksi.

Esimerkiksi koko maan tasolla vuokrayksiöissä asuvista työllisistä hieman alle kolmekymmentä prosenttia oli ilmoittautunut läsnäoleviksi opiskelijoiksi.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuokrayksiöissä asuu paljon eläkeläisiä: vuonna 2017 kaikista pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuokrayksiössä asuvista 28 prosenttia oli eläkeläisiä.

Näkyykö yksiörakentaminen hinnoissa ja vuokrissa?

Yksiöiden rakentaminen on viime vuosina suhteessa muihin huoneistotyyppeihin lisääntynyt ja tarjonta on painottunut ylipäänsä pieniin asuntoihin. Myymättömien asuntojen määrä esimerkiksi Vantaalla on kasvanut viime aikoina.

Lisääntyneestä tarjonnasta huolimatta pienten asuntojen hinnat suurten kaupunkien keskustoissa nousevat edelleen ja erot neliöhinnoissa ja vuokratasoissa ovat suuret kantakaupunkien vs. muiden alueiden välillä. Vuokrien nousu on hidastunut eri puolilla, minkä taustalla lienee osaltaan parempi vuokra-asuntojen tarjonta.

Merkittävä osa vuokralla-asuvista on opiskelijoita, jotka usein haluavat asua kaupungin keskustassa. Uudet asunnot taas rakennetaan yleensä keskustan laitamille tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen kauemmas keskustasta.

Lue myös Asuntomarkkinoilla hiljenevää alkuvuonna.

Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä. Elina Vuorio toimii tiiminvetäjänä asumisen hinnat -tiimissä. Paavo Kokkonen vastaa rakennus- ja asunnontuotannon tilastojen tuotannosta ja kehittämisestä. Martti Korhonen vastaa vuokratilaston tuotannosta ja kehittämisestä. Otto Kannisto toimii uudis- ja korjausrakentamisen tietovarannon tuoteomistajana.