Moni suhdannetilastojen käyttäjä hieraisi silmiään, kun Tilastokeskuksen vuoden 2019 julkistuskalenteri ilmestyi joulukuun alussa. Liikevaihtokuvaajat nopeutuvat tuntuvasti ja kansantalouden tilinpidon painopistettä siirretään vuosinäkökulmasta neljännesvuosilaskentaan.

Samalla tilinpidon vuositiedot tullaan julkaisemaan ns. varttipohjaisesti jo kesäkuussa 2019 aiemman heinäkuun sijaan. Vielä tammikuussa 2019 kansantalouden tilinpito julkaistaan entiseen tapaan.

Julkistusmuutosten lisäksi alkuvuodesta on tiedossa merkittäviä sisällöllisiä muutoksia ja laajennuksia toimialoittaisiin liikevaihto- ja volyymi-indekseihin.

Suhdannetilastot yhdessä relevantti talouden mittari

Tuotannon suhdannekuvaajan päätehtävä on mahdollistaa Suomen kansantalouden kehityksen seuranta kuukausitasolla. Toimialoittaisten liikevaihto- ja volyymi-indeksien tarkoitus on antaa nopeaa ja luotettavaa tietoa suhdannekehityksestä tarkalla toimialatasolla.

Näiden kuukausitilastojen aikasarjat saattavat heilahdella kuukaudesta toiseen paljonkin, mikä vaikeuttaa tilaston tulkintaa ja johtopäätösten tekoa. Selkeämmän kuvan talouden kehityksestä saakin seuraamalla Tilastokeskuksen eri kuukausitilastojen lisäksi kansantalouden neljännesvuositilinpitoa.

Motivaatio suhdannetilastojen uudistuksiin on kummunnut niin käyttäjien kuin EU-yritystilastoasetusuudistuksen toiveista nopeammista ja yhteneväisemmistä tilastoista sekä uusien toimialojen kuvaamisesta.

Etenkin teollisuustuotannon volyymi-indeksin ja tuotannon suhdannekuvaajan koherenssia eli yhteensopivuutta koskevat vaatimukset ovat toimineet alkusysäyksenä kehittämistyölle Tilastokeskuksessa. Tavoitteena on ollut kuvata yhdenmukaisesti tuotannon volyymin kehitystä eri Tilastokeskuksen julkaisemissa suhdannetilastoissa.

Kansantalouden tilinpidon keväällä 2018 teettämän käyttäjäkyselyn perusteella käyttäjät haluavat Suomen kansantaloudesta ajantasaista ja yhdenmukaista tietoa. Käyttäjänäkökulman vahvistaminen ja tilastotuotantoprosessin kehittäminen on myös Euroopan tilastojärjestelmän keskeisiä kehittämisalueita.

Jatkossa liikevaihtokuvaajien, volyymi-indeksien ja tilinpidon aineistot ovatkin yhteneväisempiä ja vertailukelpoisempia, mikä helpottaa käyttäjien tulkintaa talouden tilasta.

Nopeammin laadusta tinkimättä

Toimialoittaiset liikevaihtokuvaajat on tähän saakka julkistettu pääosin noin kahden ja puolen kuukauden viiveellä. Tammikuun 2019 tiedoista lähtien julkaisuviive lyhenee kuukaudella. Toimialatarkkuus säilyy, mutta joitakin paljon tarkentuvia toimialoja tullaan merkitsemään erikseen.

Uudet, kehitetyt estimointimenetelmät hyödyntävät sekä Tilastokeskuksen myyntitiedustelun että Kansallisen tulorekisterin palkkasummakuvaajien aineistoja. Näiden aineistojen aikataulut ovat verohallinnon aineistoista saatavia liikevaihtotietoja nopeammat.

Lisäksi jatkossa toimialoittaisten liikevaihtokuvaajien julkistuksissa tullaan kiinnittämään päähuomio uusimman kuukauden kehitykseen kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon sijaan. Joillain tarkemmilla toimialoilla voimakaskin uusimpien kuukausien tarkentuminen eli revisoituminen tulee olemaan pysyvä tosiasia.

Osana menetelmäkehitystyötä on testattu useita eri julkistusviiveitä. Tähän asti kuukauden tai jopa vielä nopeammalla viiveellä tuotettavista liikevaihtokuvaajista on saatu lupaavia tuloksia.

Tulevaisuudessa on hyvinkin mahdollista, että liikevaihtokuvaajia julkaistaan puolentoista kuukauden sijaan jopa kuukauden viiveellä, mutta sitä ennen on seurattava ja kehitettävä ennustemalleja niin, että revisiot pienenevät tähän asti saatuja enemmän.

Uudistuksen käyttöönotossa ja liikevaihtokuvaajien nopeutuksessa tasapainoileekin tiedon nopeus vs. laatu. Asiakaspalautteen ja -toiveiden perusteella nopeus tuntuu usein voittavan tämän kamppailun.

Volyymikuvaajat palvelemaan paremmin käyttäjien tietotarpeita

Tilastokeskuksella on pitkä historia teollisuustuotannon volyymi-indeksin tilastotuotannosta. Lyhyen aikavälin tilastojen EU-asetuksen mukaisesti sitä on pitänyt tuottaa vuodesta 1998 lähtien. Tilaston tavoitteena on ollut kuvata Suomessa tapahtuvaa teollista tuotantoa tarkalla toimialatasolla.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi on ollut paljon käytetty ja seurattu tilasto, mutta viime vuosina se on menettänyt merkitystään suhdannekuvaajana.

Osaltaan tämä on ollut seurausta kansantalouden rakennemuutoksesta, jossa yritysten toiminta on siirtynyt teollisuudesta palveluihin ja yksittäiset yritykset toimivat monialaisesti ja globaalisti. Osaltaan merkitystä on vähentänyt tuotannon suhdannekuvaajan ja teollisuustuotannon volyymi-indeksin koherenssiongelmat, jossa jälkimmäinen on kärsinyt uskottavuusongelmaa.

Näiden kahden suhdannetilaston koherenssiongelma on noussut usein keskeisten käyttäjien ihmetyksen aiheeksi, kun ne ovat piirtäneet erilaista kuvaa suhdannetilanteesta vain muutamien päivien julkistuseroilla.

Tilastokeskus on pitkäjänteisesti kehittänyt näiden kahden tilaston koherenssia usein eri toimenpitein. Keskeinen yhteensopivuutta parantava toimenpide toteutettiin vuoden 2018 alussa: teollisuustuotannon volyymi-indeksin tammikuun tiedoista siirryttiin käyttämään EU-suositusten ja tuotannon suhdannekuvaajankin käyttämää annual overlap -ketjutusmenetelmää over the year -menetelmän sijaan.

Vuoden 2019 tammikuun tiedoista lähtien lähdeaineistot yhdenmukaistuvat, kun teollisuustuotannon volyymi-indeksi siirtyy käyttämään useilla toimialoilla deflatoitua teollisuuden liikevaihtotietoa eli samaa tietoa, jota tuotannon suhdannekuvaaja jo hyödyntää.

Tämä muutos on ollut mahdollista juuri liikevaihtokuvaajien nopeutusmenetelmien kehittämisen myötä, sillä EU-asetusuudistuksen johdosta teollisuustuotannon volyymi-indeksiä tulee tuottaa 40 päivän viiveellä tarkalla toimialajaolla. Uudistus mahdollistaa myös otoskoon merkittävän pienentämisen keventäen näin yritysten tiedonantorasitetta.

Myös palvelualojen tilastointi kehittyy

Palvelualan merkityksen korostuessa myös tarve palvelualojen tilastoinnin kehittämiselle on kasvanut. Viime vuonna palveluiden osuus kokonaisarvonlisäyksestä oli 69 prosenttia, ja talouskasvu nojautuu yhä enemmän palvelualojen varaan.

Erityistä tarvetta on koettu tuotannon määrää kuvaavalle volyymin muuttujalle. Tämä toive toteutuu vuoden 2019 maaliskuussa, kun palvelualoista aletaan tuottaa volyymi-indeksiä liikevaihtoindeksin rinnalla tammikuun tiedoista alkaen.

Palveluiden volyymi-indeksin tuottaminen tulee EU-tason yritystilastojen asetusuudistuksen myötä jäsenmaille pakolliseksi lähivuosina. EU:n tietotarpeita säätelevään lyhyen aikavälin tilastoasetukseen pohjautuen palveluiden volyymisarjoja tultaisiin tuottamaan lähes samalla toimialatarkkuudella kuin liikevaihtosarjojakin nykyisellään. Näitä toimialatasoja on yhteensä 25.

Uuden palveluiden volyymi-indeksin viive tulee olemaan sama kuin nopeutettavissa liikevaihtokuvaajissa eli puolitoista kuukautta. Tiedot tuotetaan aikasarjana vuodesta 2010 lähtien.

Indeksilaskentamenetelmänä käytetään ketjuindeksiä sen antaessa laadukkaamman ja ajantasaisemman suhdannekuvan. Euroopassa palvelualojen volyymi-indeksiä on julkistettu ainoastaan Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Ruotsissa palveluiden volyymi-indeksiä on julkaistu noin 35 päivän viiveellä jo useamman vuoden ajan. Menetelmänä Ruotsissa käytetään samaa ketjuindeksiä kuin Suomessakin.

Suhdannetilastoista yhdenmukainen kokonaisuus

Yhteisten aineistojen ja menetelmien periaatteen mukaisesti tuotannon suhdannekuvaajassa tullaan vuoden 2019 aikana käyttämään suoraan palveluiden ja teollisuustuotannon volyymi-indeksin tietoja.

Tuotannon suhdannekuvaajassa siirrytään myös käyttämään teollisuustuotannon volyymi-indeksin oman tiedonkeruun tietoja samoilla toimialoilla kuin uudistuneessa teollisuustuotannon volyymi-indeksissäkin.

Sekä palvelualojen että teollisuuden volyymi-indeksin deflaattorit muodostetaan toimialojen pää- ja sivutuotteiden hintaindeksejä painottamalla tilinpidon tuotetaseesta. Näin ollen myös hintalähteet ja tuoterakenteet ovat yhteneväisiä tuotannon suhdannekuvaajan ja neljännesvuositilinpidon kanssa.

Kokonaisuuden toteutus ja sisällöllisen laadun parannus näin monen tilaston osalta on edellyttänyt mittavaa tuotantoprosessin ja -järjestelmän sekä toimintatapojen kehittämistä. 

Uudistuvien suhdannekuvaajien myötä toimialoittaiset liikevaihto- ja volyymitiedot, tuotannon suhdannekuvaaja ja kansantalouden tilinpidon neljännesvuositiedot muodostavat merkittävästi laadukkaamman ja yhdenmukaisen kokonaisuuden, jolla seurata ja ennustaa talouden kehitystä.

Kirjoittajat työskentelevät tilastopäälliköinä Yritystilastot-yksikössä.