tk-icons
Sivuston näkymät

Osaavatko Suomen huippuviejät hyödyntää korkeimmin koulutettua työvoimaa?

18.12.2019
Twitterissä: @SNurmiS
Kuva: shutterstock

Parhaat viejäyritykset Suomessa työllistävät vain vähän tohtoreita suhteessa muihin Pohjois­maihin. Tuoreen selvityksen mukaan myös maistereita on niiden palveluksessa vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. Viennin pohjan laajentuminen pk-sektorille ja palveluihin edellyttäisi moni­puolista osaamista ja panostusta koulutettuun työvoimaan.

Suomen vientiyritykset palkkaavat vähemmän tohtoreita ja maistereita suhteessa muihin Pohjois­maihin. 2010-luvulla muut Pohjoismaat ovat kirineet Suomen ohi maistereiden ja tohtorien osuudessa, kun katsotaan top100-vienti­yrityksiä.

Pohjoismainen yhteishanke (josta enemmän alla*) tuo esiin uutta tietoa suomalaisten vienti­yritysten henkilöstön koulutus- ja ammatti­rakenteesta. Osaamis­rakenteita tarkastellaan hankkeessa järjestämällä viejät yritys­ryhmiin viennin kokonais­arvojen mukaisessa suuruus­järjestyksessä.  

Tarkastelemme kokonaisvientiä, joka pitää sisällään sekä tavara- että palvelu­viennin.

Palveluvienti kasvaa, mutta Suomen vienti yhä alle keskitason

Suomen viennin rakenne on muuttunut ja pohja laajentunut merkittävästi 2000-luvulla. Tilasto­keskuksen mukaan sähkö­teknisten laitteiden ja metsä­teollisuuden osuus on pienentynyt, kun taas kemian teollisuuden, metallien, koneiden ja muun viennin osuus tavara­viennistä on kasvanut.

Palveluiden viennin osuus Suomen kokonais­viennistä on tuplaantunut viime vuosikymmeninä, nykyään osuus on jo vajaa kolmannes (30% vuonna 2018) koko viennistä. ICT-palveluiden osuus viennistä on vahva ja keskittynyt aiempaa enemmän pk-sektoriin. Palvelu­viennille on tyypillistä korkea teknologinen osaaminen. Tuotekehitykseen ja markkinointiin liittyvät palvelut sisältyvät usein myös vietyjen tavaroiden hintaan.

Verrattuna muihin Pohjoismaihin tai EU-keskiarvoon, Suomen viennin osuus brutto­kansantuotteesta on viime vuosina ollut keski­määräistä pienempi. Eurostatin mukaan vuonna 2018 Suomen tavara- ja palvelu­viennin osuus oli 39 prosenttia bkt:sta, kun Tanskan vastaava osuus oli 56 prosenttia, Ruotsin 46, Norjan 38 ja Islannin 47 prosenttia.

EU-maiden (28 maata) keskiarvo oli 46 prosenttia. Suomi ei ole vieläkään saavuttanut rahoitus­kriisiä edeltävää, vuoden 2008 tasoa, jolloin viennin osuus bkt:sta oli lähes puolet (45 %).

Norjan vientilukuihin vaikuttaa merkittävästi öljyn hinta. Islannissa puolestaan turismi on vauhdittanut vientiä. Tanska on erityisesti menestynyt lääke­teollisuuden tuotteiden, elin­tarvikkeiden ja koneiden viennissä. Sillä on myös vahvoja tuotebrändejä vaatetuksessa, sisustuksessa ja leluissa.

Ruotsin suurimpia vientituotteita ovat koneet ja moottori­ajoneuvot. Palveluiden viennissä pohjoismaiset vahvuudet tulevat ICT-, kuljetus- ja rakennus­palveluista. (Nordic Council of Ministers, 2016)

Syvällisen ja laajan osaamisen merkitys on yrityksissä keskeistä, jotta viennissä voidaan tehdä uusia aluevaltauksia tuote­kehityksen avulla. Teknisen osaamisen lisäksi tuote- tai palvelu­innovaation onnistunut jalkauttaminen vaatii monipuolista osaamista esimerkiksi muotoilussa, tuotteistamisessa sekä viestinnässä.

Millaisia osaajia huippuviejillä on?

Vienti on Suomessa hyvin keskittynyttä suurimpiin yrityksiin (kuvio 1). Suurimmat kymmenen viejä­konsernia kattavat kokonais­viennistä 39 prosenttia (2016). Osuus on suurempi kuin missään muussa Pohjoismaassa, mutta kuitenkin pienenemään päin; vertailun vuoksi vuonna 2009 osuus oli 52 prosenttia. Ruotsissa osuus on melko samanlainen (38 %). 

Kuvio 1. Kokonaisviennin jakautuminen Pohjoismaissa viejä­ryhmittäin 2016
Kuvio 1. Kokonaisviennin jakautuminen Pohjoismaissa viejä­ryhmittäin 2016 Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat
Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat

Suurimmat sata viejäyritystä kattavat Suomen kokonais­viennistä jopa 72 prosenttia. Suurimpia viejiä ja näiden henkilöstöä tarkastelemalla saamme hyvän kuvan Suomen huippuviennin taustalla olevasta osaamis­kapasiteetista.

Euromääräisesti katsottuna Ruotsin kokonaisvienti (180 miljardia euroa) on täysin omaa luokkaansa ja Suomi (67,5 miljardia euroa) jää jälkeen myös Tanskasta noin 10 miljardilla eurolla.

Tarkastelemalla menestyneimpien (top10 tai top100) vienti­yritysten koulutus­rakennetta eri Pohjoismaissa, saadaan arvokasta lisätietoa osaamis­taustasta vienti­menestyksen takana. Koulutustaso on yleisesti noussut ja osaavaa työvoimaa on yhä enemmän tarjolla, mutta osataanko korkeimmin koulutettua työvoimaa hyödyntää vientiyrityksissä?

Suomessa maistereita ja tohtoreita valmistuu toiseksi eniten verrattuna muihin Pohjoismaihin. Pohjoismaista Tanskassa valmistuu eniten maistereita ja tohtoreita väkilukuun suhteutettuna. Eurostatin mukaan Tanskassa valmistui 4 507 maisteria ja 385 tohtoria miljoonaa asukasta kohti vuonna 2017.

Vastaavat luvut Suomessa olivat 3 238 maisteria ja 337 tohtoria. Ruotsissa ja Norjassa maistereita valmistui vähemmän kuin Suomessa väkilukuun suhteutettuna. Norjassa tohtoreita valmistui kaikkein vähiten.

Tanskassa valmistuneiden tohtoreiden ja erityisesti maistereiden määrä on kasvanut vauhdilla läpi 2010-luvun. Vuonna 2017 Tanskassa valmistui 8 600 maisteria enemmän kuin vuonna 2013.

Suomessa maisteri- ja tohtori­tutkintojen absoluuttisessa määrässä ei ole juurikaan ollut kasvua vuoden 2014 jälkeen Tilasto­keskuksen tutkinto­rekisterin ja Eurostatin tietojen mukaan.

Suomen ykkösviejillä on muita vähemmän maistereita ja tohtoreita palveluksessaan

Pohjoismaiden top100-vientiyrityksiä vertaillessa nousee esiin se, että Suomessa maisteri- ja tohtori­tasoisen tutkinnon suorittaneiden suhteellinen määrä koko henkilöstöön nähden on pienin, 15,8 prosenttia (kuvio 2).  Näistä tohtoreita on 0,9 prosenttia ja maistereita 14,9 prosenttia. Tanskassa korkeimmin koulutettujen osuus on suurin, 18,3 prosenttia. 

Kuvio 2. Koulutusrakenne 2016 koulutuksen tason mukaan top100-viejä­yrityksissä
Kuvio 2. Koulutusrakenne 2016 koulutuksen tason mukaan top100-viejä­yrityksissä Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat
Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat

Kaikkien Pohjoismaiden top10-vienti­yrityksien palveluksessa on yhteensä vain noin 7 000 tohtoria ja top100-yrityksissäkin vain reilut 13 000 tohtoria. Silti tätä joukkoa on kiinnostavaa tarkastella, jotta voidaan etsiä mahdollisia yhteyksiä vienti­menestyksen ja henkilöstön koulutus­tason välillä.

Taulukossa 1 katsotaan tarkemmin top100-viejien alaryhmissä työskentelevien tohtorien osuutta eri maissa. Tohtoreiden määrät yritysten työpaikoilla ovat kokonaisuudessaan pieniä: kaikissa Pohjoismaissa tohtorin­tutkintoja on kaikissa yrityksissä keskimäärin harvemmin kuin joka sadannella koko henkilöstöstä.

Taulukko 1: Tohtorikoulutuksen saaneiden osuus koko henkilöstöstä vuonna 2016
  Top 10
vienti-
yritykset 
Top 11-25
vienti-
yritykset
Top 26-50 
vienti-
yritykset
Top 51-100 
vienti-
yritykset
Kaikki
yritykset
yhteensä 
Tanska 3,4 2,4 3,0 1,0 0,6
Suomi 1,1 1,5 1,2 0,5 0,5
Norja 3,4 1,6 1,0 0,9 0,8
Ruotsi 2,6 1,4 1,5 1,1 0,7

Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat

Taulukosta nähdään myös, että muissa Pohjoismaissa kuin Suomessa parhaiten pärjänneissä vienti­yrityksissä (top10) on selvästi suurempi osuus tohtori­koulutuksen saaneita henkilöitä, kun verrataan tätä kaikkiin yrityksiin keskimäärin.

Suomessa top10-vientiyrityksissä tohtoreita on tuplasti (1,1 %) keskiarvoon (0,5 %) nähden, mutta esimerkiksi Tanskan top10-viejäryhmässä tohtoreita on yli viisin­kertainen määrä (3,4 %) kaikkien yritysten keskiarvoon (0,6 %) verrattuna.

Lähes vastaava ero on nähtävissä myös muissa top-viejäryhmissä (top11-25 ja top26-50). Tanskan johtoasema tasaantuu jonkin verran top51-100 -vienti­yrityksillä.

Tästä herää kysymys, osataanko vientiyrityksissä Suomessa hyödyntää korkeimmin koulutettua osaavaa työvoimaa? Pelätäänkö suomalaisissa yrityksissä tohtoreita?

OKM:n selvityksen (Haila et al., 2016) mukaan työssä käyvien tohtorien selvästi tyypillisin työnantaja oli yliopisto (38,8 %). Vajaa neljännes (23 %) tohtoreista työskenteli yrityksissä. Selvityksen tulosten mukaan korkeasti koulutettuja työllistävät työnantajat arvostavat tohtoreiden osaamista melko korkealle ja tohtoreiden tärkeimmiksi ominaisuuksiksi nousivat linkit akateemiseen yhteisöön sekä positiivinen imagoarvo organisaatiolle.

On myös kiinnostava katsoa tohtori­tutkinnon suorittaneiden tutkintoala­rakennetta, joka selkeästi heijastaa suurimpien vientiyritysten toimialoja. Suomessa top10-viejäyrityksissä työskentelevien tohtori­koulutettujen tutkintoalat painottuvat vahvasti teknisiin tutkintoihin (79 % tohtori­tasoisen tutkinnon omaavista).

Tanskassa tohtoreiden tutkintoalat jakautuvat tasaisemmin luonnon­tieteisiin (29 %), teknisiin (36 %) sekä terveys- ja hyvinvointi­aloihin (35 %). Norjassa tutkintojen pääpaino taas on luonnon­tieteiden alalla.

Muut pohjoismaiset ykkösviejät ovat kirineet Suomen ohi korkeasti koulutettujen hyödyntämisessä  

Korkeakoulutetun henkilöstön osuuden kehitys on ollut noususuuntaista Pohjois­maisissa yrityksissä vuodesta 2010 lähtien (kuvio 3). Tohtoreiden ja maistereiden määrä suhteessa koko henkilöstöön on kasvanut kaikissa maissa tasaisesti vuodesta 2010 vuoteen 2016, kun tarkastellaan kaikkien yritysten joukkoa.

Kuvio 3. Tohtorien ja maisterin osuuden kehitys kaikissa yrityksissä maittain 2010 – 2016
Kuvio 3. Tohtorien ja maisterin osuuden kehitys kaikissa yrityksissä maittain 2010 – 2016 Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat
Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat

Vuonna 2016 korkeakoulutettujen suhteelliset osuudet henkilöstöstä jäivät yrityksissä kaikissa maissa alle kymmenen prosentin.

Suomessa maisterien ja tohtorien suhteellinen osuus kaikissa yrityksissä on ollut koko ajanjakson ajan Pohjoismaiden suurin. Kuten myös kuviosta 2 havaittiin, top100-viejillä on selkeästi tätä enemmän korkeimmin koulutettuja, vaihdellen 16 ja 18 prosentin välillä eri maissa vuonna 2016. Top10-yrityksissä koulutustaso oli tätäkin korkeampi korkea­koulutettujen osuuden ollessa 19:n ja 26 prosentin välillä eri maissa.

Kuviosta 4 nähdään top100- ja top10-vientiyritysten korkea­koulutettujen määrän suhteellinen kehitys 2010-luvulla. Sen mukaan vielä vuonna 2010 Suomen top100-vienti­yrityksissä oli suhteellisesti eniten vähintään ylemmän korkeakoulu­tutkinnon suorittaneita henkilöitä Pohjoismaissa. Vuosien mittaan kaikki muut Pohjoismaat ovat kuitenkin menneet tässä suhteessa Suomen edelle.

Kuvio 4. Tohtorien ja maisterin osuuden kehitys top100- ja top10-viejäyrityksissä maittain 2010 – 2016
Kuvio 4. Tohtorien ja maisterin osuuden kehitys top100- ja top10-viejäyrityksissä maittain 2010 – 2016 Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat
Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat

Korkean koulutuksen saaneiden henkilöiden osuus Suomen top100-viejä­yrityksissä on hieman jopa laskenut vuodesta 2010 vuoteen 2016 samaan aikaan, kun Ruotsissa ja Tanskassa korkea­koulutettujen osuus parhaissa vienti­yrityksissä on kasvanut. Suomen top10-viejä­yrityksissä maistereiden ja tohtoreiden osuus on pysynyt melko tasaisena vajaassa viidesosassa henkilöstöstä.

Silmiinpistävää on, että Tanskassa näkyy selkeä hyppäys vuoden 2013 tienoilla korkea­koulutettujen suhteellisessa osuudessa. Tämä kehitys näkyy sekä top10- että top100-viejäyrityksissä. Tanskan korkeakoulu­tutkintojen määrän nopea kasvu näkyy siis myös tanskalaisissa top-vienti­yrityksissä.

Toinen huomiota herättävä seikka on, että Norjassa top10-viejä­yrityksissä korkeasti koulutettuja on selkeästi enemmän muihin Pohjoismaihin verrattuna. Sama ei kuitenkaan näy top100-viejäyrityksissä.

Suomen huippuviejillä paljon teknistä osaamista

Lopuksi tarkastelemme henkilöstön rakennetta eri viejäryhmissä koulutus­alojen mukaan. Koulutusalat on luokiteltu kuviossa 5 STEM-luokituksen mukaan, ja kuvio sisältää kaikki koulutustasot. STEM (science, technology, engineering and mathematics) -luokitus sisältää laajasti tieteellis-teknisiä koulutusaloja.

Suomessa melko tarkalleen puolet top10-viejä­yritysten henkilöstöstä on tieteellis-teknisiltä koulutus­aloilta eikä osuus ole muuttunut vuodesta 2010 vuoteen 2016. Norjassa ja Ruotsissa osuus on melko samanlainen, mutta Tanskassa selvästi pienempi, vajaa kolmasosa henkilöstöstä vuonna 2016.

Kuvio 5. STEM-luokituksen mukaisten koulutusalojen osuus henkilöstöstä eri yritysryhmissä 2016
Kuvio 5. STEM-luokituksen mukaisten koulutusalojen osuus henkilöstöstä eri yritysryhmissä 2016 Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat
Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat

Kun verrataan STEM-alojen osuutta top100-yrityksissä, se on noin 10 prosentti­yksikköä pienempi Suomessa ja Norjassa kuin parhailla top10-viejillä. Alle 30 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä Suomessa on STEM-alojen koulutuksen saaneita. Ruotsissa ja Tanskassa erot teknisten alojen koulutuksen saaneiden osuuksissa eri yritysryhmien välillä eivät ole yhtä suuria.

Kuviossa 6 on katsottu tarkemmin joidenkin keskeisten koulutus­alojen osuuksia henkilöstöstä top100-viejäyrityksissä. Tanskassa ja Suomessa kaupan, hallinnon ja talous­tieteiden osaajia on lähes viidesosa henkilöstöstä, kun taas Norjassa vain noin kymmenesosa.

Kuvio 6. Henkilöstön koulutusalojen osuudet top100-viejäryhmässä 2016
Kuvio 6. Henkilöstön koulutusalojen osuudet top100-viejäryhmässä 2016 Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat
Lähde: Pohjoismaisessa hankkeessa mikro­aineistoista tehdyt laskelmat

Suomessa on erityisen paljon ICT-koulutuksen saaneita (7 %) sadan suurimman viejän henkilöstössä. Luonnon­tieteiden osuus korostuu Norjan vienti­yrityksissä. Yhteiskunta­tieteiden osuus on alle 5 prosenttia kaikissa Pohjoismaissa.

Oppia osaamisen hyödyntämiseen muista Pohjoismaista

Pohjoismaisen vertailun pohjalta voidaan tehdä monia tärkeitä havaintoja vientiyritysten henkilöstön osaamisesta. Vienti on hyvin keskittynyttä kaikissa Pohjois­maissa, ja vientituloista noin kaksi kolmasosaa tulee sadan suurimman konsernin tai yrityksen kautta. Näitä yrityksiä tutkimalla saamme jo hyvän kuvan vienti­menestyksen taustalla olevasta inhimillisestä pääomasta.

Havaitsemme, että Suomen vienti­yrityksissä tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Muut Pohjoismaat ovat ohittaneet Suomen, mitä tulee maistereiden ja tohtorien osuuteen ykkösviejä­yrityksissä.

Suomen viennissä painottuvat tekniset alat, kuten insinööri­tieteet ja matematiikka. Koulutus­poliittisilla valinnoilla voidaan vaikuttaa siihen, että osaavaa työvoimaa on riittävästi saatavilla ja työvoiman liikkuvuus on sujuvaa. Vienti­rakenteen laajentuminen ja uusien tuotteiden sekä palveluiden kansain­välistäminen vaatii monialaista osaamista.

Yhteistyötä tarvitaan myös yliopistojen kanssa ja tohtorit tuovat yrityksille mukanaan tärkeitä verkostoja myös siihen suuntaan. Oppia osaamisen hyödyntämiseen voidaan ottaa muista Pohjoismaista.

 

*Artikkeli pohjautuu Sini Liukkosen ja Henri Luomarannan ”Nordic Countries in Value Creation of Global Firms”-hankkeessa tuottamiin tuloksiin. Pohjoismaisilla tilasto­viranomaisilla on meneillään Ruotsin innovaatiovirasto Vinnovan rahoittama hanke ”Nordic Countries in Value Creation of Global Firms”, jossa selvitetään mikroaineistoja linkittämällä, miten samat mikroilmiöt näkyvät makrotasolla eri Pohjoismaisissa (Vinnova, 2019). Arvoketjujen tarkka analyysi vaatii tietoa yrityksistä, niiden globaaleista toiminnoista ja työntekijärakenteesta. Hankkeen avulla saadaan uutta tietoa esimerkiksi ulkomaan­kauppaa harjoittavien ja T&K-toimintaa tekevien yritysten henkilöstö­rakenteesta. Suomen osalta hankkeessa on käytetty useita Tilastokeskuksen konserni-, yritys- ja henkilö­aineistoja sekä Tullin tietoja ulkomaan­kaupasta. Monikansallisten konsernien osalta aineisto kuvaa konsernin henkilöstöä Suomessa.

Hanna Ahtonen ja Hanna Jokimäki työskentelevät Palkat ja työvoima­kustannukset -vastuualueella. Satu Nurmi työskentelee Tutkija­palveluissa. Tutkijapalveluiden kautta on saatavissa lukuisia yksikkötason aineistoja tutkimuskäyttöön käyttölupa­menettelyllä. Aineisto­kuvaukset ovat nähtävissä Taika-tutkimusaineistokatalogissa.

 

Lähteet:

Nordic Council of Ministers, 2016. Services and Goods Exports from the Nordics: Strongholds and profiles of exporting enterprises. TemaNord 2016: 555.

Haila, K., Karinen, R., Kaihovaara, A. Eronen A. ja Haapakorpi, A., 2016. Miten tohtorit työllistyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:3.

Vinnova 2019. Förutsättningar för systeminnovation för en hållbar framtid. Analysbilaga till Systeminnovation för en hållbar framtid. Vinnova rapport VR 2019:08.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta: