tk-icons
Sivuston näkymät

Tieliikenteen ajokilometreissä edelleen hienoista kasvua

22.3.2019
Twitterissä: @StatJP

Suomalaiset liikkuvat edelleen pää­asiassa fossiilisilla poltto­aineilla kulkevilla henkilö­autoilla. Vuonna 2018 Suomessa rekisteröidyillä henkilö­autoilla ajettiin 40 718 miljoonaa kilo­metriä, mikä oli 0,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Lokakuussa 2018 ilmastonmuutos­paneeli IPCC julkaisi raportin, jossa esitettiin keinoja rajoittaa ilmaston globaali lämpeneminen 1,5 asteeseen. Liikenteen päästöt tuottavat noin 20 prosenttia Suomen kaikista kasvihuone­kaasupäästöistä. Tie­liikenteessä syntyy puolestaan 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä.

Liikennesektorin osalta ilmasto­tavoitteeseen pääseminen edellyttää mittavia ja moni­puolisia teknologisia ja rakenteellisia toimen­piteitä.

Yksi merkittävistä tavoista on tehostaa liikkumista ja kuljetuksia sekä ohjata niitä ympäristölle suotuisimpiin liikenne­muotoihin. Tätä voidaan seurata esimerkiksi tarkastelemalla liikenne­suoritteiden kehitystä sekä niiden jakaantumista eri kuljetus­muotoihin.

Tieliikenteen suoritteiden kasvu talous­kasvua hitaampaa

Tuoreiden laskelmien mukaan tie­liikenteen suoritteiden kokonais­kuvassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

Vuonna 2018 Suomessa rekisteröidyillä ajo­neuvoilla ajettiin 50 436 miljoonaa kilometriä, mikä oli 0,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Henkilöautojen liikenne­suorite oli 40 718 miljoonaa kilo­metriä, mikä oli noin 0,3 prosenttia enemmän kuin edellis­vuonna.

Eniten liikennesuorite kasvoi paketti­autojen (1,5 %) ja kuorma-autojen (1,2 %) osalta. Ainoastaan linja-autojen (-2,5 %) suorite väheni edellis­vuoteen verrattuna.

Liikennesuoritteiden määrä on perinteisesti korreloinut melko hyvin yleisen talous­kasvun kanssa. Aivan viime vuosina suoritteiden kasvu on ollut hitaampaa kuin Suomen talouden kasvu, mitä voidaan pitää rohkaisevana joskin riittämättömänä suuntana ympäristö­näkökulmasta.

Tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät vuorokaudessa henkeä kohden 2,7 kotimaanmatkaa, joiden yhteis­pituus oli 41 kilo­metriä. Tutkimuksen mukaan työ­matkailu on vähentynyt, mutta toisaalta vapaa-ajan matkailu on lisääntynyt.

Taulukko 1: Tieliikenteen kokonaissuorite 2015–18
  2015 2017 2018
Henkilöautot 40 316 40 614 40 718
Kuorma-autot 3 389 3 370 3 411
Pakettiautot 5 459 5 611 5 693
Linja-autot 632 630 614
Autot yhteensä 49 796 50 225 50 436

Lähteet: Luvut perustuvat Tilasto­keskuksen tekemiin liikennesuorite­laskelmiin, jossa tärkein lähde­aineisto on Traficomin liikenne­asioiden rekisteri ja sinne 31.12.2018 mennessä katsastuksen yhteydessä tallennetut matkamittari­lukematiedot. Väylä­virasto julkaisee myöhemmin tarkemmat tulokset ja kuvauksen laskenta­menetelmästä.

Henkilöautoja poistetaan liikenne­käytöstä tila­päisesti aiempaa enemmän

Henkilöautojen osalta yksityis­henkilöiden liikenne­suoritteet lisääntyivät hieman (0,2 %), kun taas yritys­autoilla suorite väheni (-2,9 %) edellis­vuoteen verrattuna.

Suurin kasvu suoritteissa oli tila­päisesti liikenne­käytöstä poistetuilla autoilla (4,2 %). Näiden autojen kokonais­määrä kasvoi 5,4 prosenttia edellis­vuoteen verrattuna, ja oli jo 26 prosenttia kaikista henkilö­autoista.

Näyttäisi siis siltä, että autoilijat ovat oppineet hyödyntämään tilapäistä liikennekäytöstä poistamista kulujen vähentämiseksi.

Taksien määrä ja ajo­kilometrit kasvussa

Taksiliikennettä säätelevä laki liikenteen palveluista uudistui 1.7.2018, minkä seurauksena taksi­alan säätely väheni merkittävästi. Muutos näkyi myös taksien liikenne­suoritteissa.

Taksien lukumäärä lisääntyi huomattavasti, ja vuoden lopussa rekisterissä oli 11 435 autoa. Kasvua vuoteen 2017 verrattuna oli peräti 16,6 prosenttia. Saman­aikaisesti taksien keski­määräinen ajo­suorite pienentyi 11,5 prosenttia.

Keskimäärin takseilla ajettiin 61 725 kilometriä vuoden aikana. Taksien kokonais­suorite kasvoi 3,2 prosenttia edellis­vuoteen verrattuna.

Perinteiset käyttövoimat jyräävät edelleen

Henkilöautojen liikenne­suoritteiden jakaantuminen eri käyttö­voimille on pysynyt melko stabiilina viime vuosina.

Vuonna 2018 diesel­autojen suoritteet (16 809 miljoonaa kilo­metriä) kasvoivat aavistuksen verran, kun taas bensiini­käyttöisten henkilö­autojen suoritteet (23 521 miljoonaa kilometriä) vähenivät hieman.

Muiden käyttövoimien liikenne­suoritteet (388 miljoonaa kilometriä) tuplaantuivat edellis­vuoteen verrattuna, mutta näiden osuus kokonais­suoritteesta on toistaiseksi vain noin prosentin verran.

Kuvio 1: Henkilöautojen liikenne­suorite käyttö­voiman mukaan 2018
Kuvio 1: Henkilöautojen liikenne­suorite käyttö­voiman mukaan 2018

Lähde: ks ed.

Keskimäärin henkilö­autoilla ajettiin 13 794 kilometriä vuodessa. Lukema on hieman edellis­vuotta (13 951 km) pienempi.

Selvästi eniten kilometrejä ajettiin diesel­autoilla (20 327 km), joissa ajo­kilometrit painottuivat uusimpiin autoihin. Bensiini­käyttöisillä autoilla ajettiin selvästi vähemmän eli keski­määrin 11 205 kilo­metriä vuodessa.

Yritysautoissa selvästi suosituimpia olivat diesel­autot (61 % kaikista suoritteista), kun taas yksityis­käytössä suhde oli päinvastainen bensiini­käyttöisten autojen (61 % kaikista suoritteista) hyväksi.

Yritysautoilla ajettiin myös keski­määrin selvästi enemmän (18 480 km) kuin yksityis­omisteisilla (14 199 km) autoilla. 

Taulukko 2: Henkilöautojen keskimääräiset vuosittaiset ajokilometrit käyttöönottovuoden mukaan vuonna 2018
Käyttöönotto -vuosi Bensiini Diesel Muu Kaikki
–1998 7 000 10 661 13 390 7 339
1999–2003 10 452 15 941 18 996 11 340
2004–2008 12 110 19 147 18 982 14 249
2009 12 900 20 024 19 695 16 398
2010 12 983 20 568 16 952 16 412
2011 13 125 21 410 16 105 16 990
2012 13 323 21 604 16 179 16 877
2013–2014 13 942 22 873 14 423 17 595
2015–2016 15 064 25 671 16 237 18 900
2017 15 686 29 346 18 819 19 993
2018 8 930 16 431 10 753 10 836
Kaikki yhteensä 11 205 20 327 15 062 13 794

Lähde: ks ed.

Tehokkaammat kuljetukset kuormittavat vähemmän

Kuorma-autojen liikenne­suoritteiden kasvu johtui pääsiassa ammattimaisen liikenteen alle neljä vuotta vanhojen ajoneuvo­yhdistelmien liikenne­suoritteiden kasvusta. Kasvua edes­auttoi hyvä talous­suhdanne.

Myös kuorma-autoissa vanhempien kuorma-autojen liikenne­käytöstä poisto on yleistynyt henkilö­autojen tapaan. Vähintään kerran poistetuilla kuorma-autoilla ajettiin peräti 14,6 prosenttia enemmän liikenne­suoritteita edellis­vuoteen verrattuna.

Yksi mielenkiintoinen trendi on ollut myös keveiden eli 3,5–6 tonnia painavien kuorma-autojen liikenne­suoritteiden lasku (-4,7 %). Samaan aikaan paketti­autojen suoritteet ovat kasvaneet (1,5 %).

Osasyynä muutoksen lienevät olleet kasvaneet vaatimukset ammatti­autoilussa esi­merkiksi ammatti­pätevyyden osalta. Kehityksen voisi olettaa jatkuvan kaupungistumisen ja kevyiden jakelu­autojen yleistyessä.

Toisaalta liikenteeseen on tullut erikois­luvilla entistä enemmän sallitut raja-arvot ylittäviä ajoneuvo­yhdistelmiä. Lisäksi tammi­kuusta 2019 lähtien ajoneuvo­yhdistelmien suurin sallittu pituus kasvoi 34,50 metriin.

Isommat ajoneuvo­yhdistelmät tehostavat kuljetuksia ja mahdollistavat paremmin esimerkiksi meri­konttien kuljetuksen. Ne myös vähentävät päästöjä sekä polttoaineen­ kulutusta.

Miten tulevaisuudessa liikutaan?

EU:n ja Suomen tavoitteena on vähentää päästöjä tuottavan liikenteen suoritteita ja parantaa liikenne­järjestelmän energia­tehokkuutta. Tärkeää on myös siirtyä vähä­päästöisen tai päästöttömän teknologian ja/tai poltto­aineiden käyttöön.

Tieliikenteessä tämä tarkoittaa ensinnäkin sähkö­autojen, ladattavien hybridien, kaasu­autojen ja uusiutuvilla biopoltto­aineilla kulkevien autojen määrän kasvattamista.

Toisekseen henkilöautojen liikenne­suoritteet eivät saisi enää kasvaa siirtymä­vaiheen aikana. Sen sijaan kestävien liikenne­muotojen eli jalan­kulun, pyöräilyn ja bussi- ja raide­liikenteen osuuden suoritteista tulisi kasvaa merkittävästi.

Myös tavaraliikennettä tulisi siirtää entistä enemmän raiteille.

Uudet säännökset haastavat tilastointia

Katsastuslainsäädännön uudistus harvensi yksityiskäytössä olevien henkilö- ja pakettiautojen sekä raskaiden nelipyörien määräaikaiskatsastusväliä. Uudistus astui voimaan 20.5.2018.

Uusien säännösten tultua voimaan em. ajo­neuvot on katsastettava ensimmäisen kerran vasta neljäntenä vuotena ja siitä eteenpäin joka toinen vuosi aina kymmenenteen vuoteen asti. Tästä seuraa, että aineistosta on saatavana vähemmän matkamittari­lukemia etenkin uudemmilta autoilta, joilla ajetaan iso osa suoritteista.

Tällä hetkellä aineiston kattavuus on varsin hyvä, sillä mittari­lukemat löytyvät noin 70 prosentista autoista ajoneuvo­luokasta riippuen. On mahdollista, että laskenta­menetelmää on päivitettävä tulevaisuudessa.

 

Kirjoittaja on kehittämis­päällikkö Tilasto­keskuksen yritys­tilastot-yksikössä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
10.9.2019
Jukka Hoffren

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.

Artikkeli
15.10.2018
Juha Nurmela

Kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä pitää kiristää rivakasti, linjasi vastikään hallitusten­välinen ilmastopaneeli IPCC. Suomalaiset kotitaloudet ovatkin jo oikealla tiellä, vaikka paljon on vielä tehtävä jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.

Artikkeli
4.3.2016
Markku Wilenius

Kaikesta siitä mitä olen tutkinut, kuullut ja ymmärtänyt globaalin ympäristömme tilasta, vedän sen johtopäätöksen, että meillä on 10 vuotta aikaa tehdä muutos. Sen jälkeen on yksin­kertaisesti liian myöhäistä. Meidän on toimittava nyt.

Artikkeli
3.3.2016
Riitta Pipatti

Ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen tähtääviä toimia voidaan Pariisin sopimuksen ansiosta toteuttaa laajemmin ja saavuttaa suuria päästö­vähennyksiä uudempaa ja tehokkaampaa teknologiaa hyödyntäen. Vapaaehtoisuus ja kansalliset lähtökohdat päästöjen hillintä­toimissa tuovat liikkuma­varaa, mutta niihin liittyy myös monenlaisia riskejä kuten ilmasto­rahoituksen riittävyys kehittyvissä maissa.