Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Korona pisti kulttuuri- ja viihdetoiminnan polvilleen

18.12.2020
Kuva: Shutterstock

Pandemian isku kulttuurialoille näkyy liikevaihdossa, palkkasummissa ja työllisyydessä. Tukia on tullut, muuten valopilkut ovat olleet vähissä.

Viime vuosi oli kulttuuri- ja viihdetoiminnan osalta menestyksekäs, ja alkuvuosi 2020 näytti vielä normaalilta. Sitten koronavirus rantautui Suomeen ja maaliskuussa toiminta pysäytettiin lähes kokonaan loppukevääksi ja alkukesäksi.

Teatterit ja tanssiteatterit jouduttiin sulkemaan lähes puoleksi vuodeksi. Suurin osa kesäteatteri­esityksistäkin peruttiin. Teatterien avaamisen jälkeen yleisömääriä rajoitettiin puoleen salien kapasiteetista. Vaikka teatterien virtuaaliesityksiä internetissä lisättiin, tulonmenetyksien arvioitiin jo kesän jälkeen olevan 30 miljoonan euron luokkaa.

Kriisin takia myös sirkusten toimintaa jouduttiin supistamaan keväällä, ja esimerkiksi Suomen suurin sirkus, Sirkus Finlandia, joutui huhtikuussa peruuttamaan kaikki esitykset. Yleisömäärien rajoitukset jatkuivat vielä esitysten alkamisen jälkeenkin.

Suomalainen nykysirkus menettää tänä vuonna noin 300 000 katsojaa, kun normaalivuonna kokonais­yleisömäärä olisi noin 350 000. Esityksiä peruttiin toista tuhatta. Esimerkiksi Race Horse Companyn tuloista korona vei kaksi kolmasosaa.

Suomen Kansallisooppera sekä baletti joutuivat peruuttamaan kaikki esitykset viiden kuukauden ajaksi keväällä ja kesällä. Kriisistä selviämiseen Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille myönnettiin kesällä 2020 runsaan 1,2 miljoonan euron määräraha, mutta menetykset nousivat lähes kolmeen miljoonaan. Syyskaudella esitykset alkoivat uudelleen, mutta lippuja oli myynnissä vain puolet paikkamäärästä.

Myös suurin osa kulttuurifestivaaleista jäi pitämättä. Syksyllä opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi korona-avustuksia yhteensä 7 157 000 euroa sadalle kesän kulttuuritapahtumien järjestäjälle, jotta ne pystyvät jatkamaan toimintaansa pandemian aiheuttamista tappioista huolimatta.

Taide, viihde ja virkistys – liikevaihto supistui, tukia tarvittiin ja saatiin

Poikkeustila aiheutti erityisesti palvelualojen liikevaihdon voimakkaan supistumisen maaliskuusta lähtien (kuvio 1). Yksi suurimmista kärsijöistä oli toimialaluokka R; Taiteet, viihde ja virkistyspalvelut. Se sisältää esittävät taiteet ja niitä palvelevan toiminnan, taidelaitosten toiminnan ja taiteellisen luomisen, kirjastojen, museoiden ym. kulttuurilaitosten toiminnan, huvi- ja virkistystoiminnan, rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut sekä urheilutoiminnan.

Kuvio 1. Taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialan sekä muiden palvelujen (pl. kauppa) työpäiväkorjatun liikevaihdon muutos neljännesvuosittain
Kuvio Taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialan sekä muiden palvelujen (pl. kauppa) työpäiväkorjatun liikevaihdon muutoksesta neljännesvuosittain. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja 2020

Yritystukia toimialalle maksettiin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä reilut 1,4 miljoonaa euroa suorina tukina ja toisella neljänneksellä yli 22 miljoonaa euroa, joista reilut 21 miljoonaa oli suhdanneheikentymän suoria tukia.

Suoria tukia toimiala 90, Kulttuuri- ja viihdetoiminta, sai vuoden 2020 toisella neljänneksellä lähes 5,4 miljoonaa euroa, lähes koko summa suhdanneheikentymän suoria tukia (Tilastokeskus, Yritystuet).

Suorat tuet ja myönnetyt takaukset sisältävät kaikki tilastoidut tuet, myös suhdanne­heikentymän vuoksi maksetut. Suhdanne­heikentymän vuoksi maksettuja tukia ovat ELY-keskusten, Business Finlandin ja Finnveran tuet, joihin on saatu erillinen rahoitus koronakriisin vuoksi.

Kulttuuri- ja viihdetoiminnan palkkasumma putosi ja työllisyys heikentyi

Paitsi yritysten liikevaihdon kehityksessä, koronakriisi näkyy myös taidealoilla maksettujen palkkasummien ja työllisyystilanteen heikkenemisessä.

Verohallinnon tulorekisteri sisältää tiedot kaikista työnantajien maksamista palkoista, riippumatta siitä, onko palkanmaksaja yritysmuotoinen tai ei.

Kulttuuri ja viihdetoimintaan kuuluu kulttuuri- ja viihdepalvelujen tuottaminen: esitykset, näyttelyt, tapahtumat sekä näihin liittyvä avustava ja promootiotoiminta. Tähän kuuluu myös kulttuuri- ja viihdelaitosten toiminta. Kulttuuri- ja viihdetoiminta jaetaan näyttämöllä tapahtuvaan esittävään toimintaan ja luovaan taiteelliseen toimintaan. Lisäksi tekniset yms. palvelut luokitellaan erikseen, kun ne tuotetaan erillisenä avustavana toimintana, samoin kulttuuri- ja viihdetoimintaan liittyvien taidelaitosten toiminta, jonka tarkoituksena on kiinteistöjen hallinnointi jne.

Toimialan palkkasumma putosi jyrkästi maaliskuusta lähtien, kun korona aiheutti taidelaitosten ja tapahtumien toiminnan seisauttamisen. Jyrkimmillään romahdus näkyi taidelaitosten toiminnassa touko- ja kesäkuussa, kun palkkasumma laski yli 50 prosenttia edellisen vuoden vastaavista kuukausista.

Esittäviä taiteita palvelevalla toiminnalla, esittävillä taiteilla ja taiteellisen luomisen toimialoilla jyrkin pudotus osui heinäkuulle (kuvio 2). Tämän jälkeen toiminta alkoi virkistyä loppukesän ja syksyn aikana, kun epidemia näytti pysyvän aisoissa ja valtiovallan nopeasti käynnistettyjen tukitoimien vaikutukset alkoivat tehota.

Kuvio 2. Toimialojen esittävät taiteet, esittävien taiteiden palveleva toiminta, taiteellinen luominen ja taidelaitosten toiminta palkkasumman muutos tammi-lokakuu 2020, %
Kuvio Toimialojen esittävät taiteet, esittävien taiteiden palveleva toiminta, taiteellinen luominen ja taidelaitosten toiminta palkkasumman muutoksesta tammi-lokakuussa 2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Verohallinnon tulorekisteri

Kulttuuri- ja viihdetoiminnan hiipuminen näkyi myös työllisyydessä. Työvoimatutkimuksen mukaan kulttuurin ja viihdetoiminnan (toimiala 90) sekä toimialan 91, kirjastojen, arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten työllisten määrä putosi vuoden toisella neljänneksellä noin 10 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Toimialoilla 90 ja 91 tehdyt työtunnit putosivat peräti 30 prosenttia (taulukko 1).

TAULUKKO 1. VUODEN 2020 TYÖLLISYYDEN VUOSIMUUTOKSET NELJÄNNESVUOSITTAIN, %

Työlliset yhteensä 2020/1 2020/2 2020/3
R Taiteet, viihde ja virkistys 2,3 -13,8 -2,5
90-91 Kulttuuri- ja viihdetoiminta; Kirjastojen,
arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta
9,9 -10,4 3,6
92-93 Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut; Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut -4,3 -16,3 -8,3
       
Työllisten tekemät työtunnit 2020/1 2020/2 2020/3
R Taiteet, viihde ja virkistys -0,7 -29,8 -4,8
90-91 Kulttuuri- ja viihdetoiminta; Kirjastojen,
arkistojen, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminta
7,2 -32,4 -12,3
92-93 Rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut; Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut -7,9 -27,4 3,2

Lähde: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Työ- ja elinkeinoministeriön työttömien työnhakijoiden tilaston mukaan taidealan ammattien työttömyys kasvoi erityisesti vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä. Taideammattien työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi lähes 4 000 hengellä (57 prosentilla) vuoden 2020 toisella neljänneksellä vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna ja kolmannella neljännekselläkin yli 2 000 hengellä (33 prosenttia) vuodentaikaisesta. 

Taidealan ammattien työttömiä työnhakijoita oli toisella vuosineljänneksellä yli 10 000 ja kolmannella vuosineljänneksellä yli 9 000 (taulukko 2). Luvut sisältävät lomautetut. Lomautettuja oli työttömistä työnhakijoista toisella vuosineljänneksellä 18 prosenttia ja kolmannella vuosineljänneksellä 10 prosenttia. 

TAULUKKO 2. TYÖTTÖMIÄ TYÖNHAKIJOITA* VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN 2019 JA 2020

Työttömät työnhakijat 2019/1 2019/2 2019/3 2019/4 2020/1 2020/2 2020/3
Taidealan ammatit yhteensä (keskiarvo) 6 449 6 657 6 846 6 258 6 929 10 483 9 085
Arkkitehdit,
rakennusarkkitehdit
188 179 190 188 202 303 313
Kirjailijat 140 152 162 162 171 182 174
Kuvataiteilijat 2 339 2 374 2 473 2 305 2 468 3 513 3 163
Muotoilijat 733 744 765 711 759 1 189 1 017
Valokuvaajat,
elokuvaajat
657 648 641 600 664 1 012 785
Näyttämötaiteilijat 525 581 593 497 590 949 808
Muusikot 916 1 003 1 041 895 1 043 1 741 1 505
Ohjaajat,
näyttämömestarit
693 715 710 637 728 1 132 939
Muu taide- ja
viihdealan työ
258 261 271 263 304 462 381

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työttömät työnhakijat ja lomautetut, neljännesvuoden keskiarvo. 
*Sisältää lomautetut

Striimaukset, lukeminen ja soittaminen valopilkkuina kriisin keskellä

Jotain positiivistakin kriisi on poikinut kulttuurialalle. Kantar TNS:n Helsingin Sanomille tekemän tutkimuksen tuloksista ilmenee, että virtuaalisia teatteriesityksiä on tarjottu sekä katsottu pandemian aikana aiempaa enemmän: 56 prosenttia vastanneista ilmoitti katsoneensa pandemian aikana enemmän striimattuja teatteri-, musiikki- tai muita esityksiä kuin ennen pandemiaa.

Kirjojen lukemisessa havaittiin renessanssia jo keväällä. Lukukeskuksen kyselyssä joka neljäs suomalainen ilmoitti lukeneensa tavallista enemmän kirjoja, Kantar TNS:n vastaava luku lokakuussa oli 23 prosenttia. Äänitteiden kuuntelussa havaittiin niin ikään kasvua, ja myös soitinkauppa vilkastui. (Lukukeskus, Kartastenpää 2020, YLE uutiset 2.12.2020).

 

Kirjoittaja työskentelee Tieto ja tilastopalveluissa erikoistutkijana.

 

Tilastolähteet:

Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja

Verohallinnon tulorekisteri

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Työ- ja elinkeinoministeriö, Työttömät työnhakijat ja lomautetut

Muut lähteet:

Sirkuksen tiedotuskeskus

Teatterin tiedotuskeskus

Suomen Kansallisooppera

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kantar TNS:Tutkimus Helsingin Sanomille  (Kartastenpää 2020.)

 

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

Blogi
23.2.2021
Paula Paavilainen

Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja uusien aloitettujen asuntohankkeiden hyvä kehitys sekä piristynyt asuntokauppa ennakoivat alalle myös hyvää tulevaisuutta. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta myynti-ilmoitusten perusteella sen sijaan laahaa jäljessä vuoden 2019 lukemista.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

Blogi
26.1.2021
Marjo Bruun

Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.

tk-icons