tk-icons
Sivuston näkymät

Koronakriisi ja rajoitukset rapauttivat äkkiä kuluttajien luottamusta

9.4.2020
Twitterissä: @pkangassalo
Kuva: Shutterstock

Koronarajoitusten astuttua voimaan pessimismi valtasi nopeasti kuluttajien odotukset Suomen talouden kehityksestä ja työttömyyden kasvua ennakoivien osuus lisääntyi voimakkaasti. Omaan talouteen huonompia aikoja ennakoivien kuluttajien osuus tuplaantui kerralla, mikä on ainutlaatuista kuluttajien luottamus -tilaston koko historiassa.

Kuluttajien luottamus -tilaston maaliskuun 2020 tiedonkeruu alkoi maanantaina 2.3. ja päättyi torstaina 19.3. Maaliskuu oli tutkimuskuukautena tällä kertaa hyvin poikkeuksellinen, kun samaan aikaan koronaviruspandemia alkoi toden teolla piinata myös Suomea.

Varsinaisena käännekohtana oli hallituksen ensimmäinen tiedotustilaisuus torstaina 12.3. myöhään iltapäivällä. Tällöin saatettiin voimaan ensimmäiset isot rajoitustoimet pandemian hidastamiseksi. Rajoitustoimilla oli suora yhteys talouden eri ilmiöihin – eli kuluttajien luottamus -tilaston aihepiiriin. Vertailen tässä luottamustutkimuksen tuloksia ennen rajoitustoimia ja niiden voimassaoloaikana maaliskuussa.

Kuluttajien luottamustutkimuksen maaliskuun 1 053 vastauksesta noin 80 prosenttia eli yli 800 havaintoa saatiin jo ennen hallituksen rajoituspäätöksiä. Näin ollen vain yksi viidestä vastauksesta eli runsaat 200 havaintoa tuli rajoitustoimien ajalta.

Vertailuaineistot ovat kuitenkin tärkeimpien taustamuuttujien jakaumien suhteen (tilastollisesti painotettuna) koostumukseltaan hyvin samanlaiset. Kun pysytään koko vastaajajoukon tasolla luokittelemattomissa tiedoissa, voidaan tehdä suhteellisen luotettavia vertailuja kahden osa-aineiston välillä.

Rajoitusten myötä pessimismi valtasi Suomen taloutta koskevat odotukset...

Kuluttajien odotukset olivat jo maaliskuun alussa vajonneet heikolle tasolle, ja noin puolet arvioi Suomen talouden olevan vuoden päästä huonommassa jamassa.

Koronarajoitusten tultua voimaan pessimistien osuus kasvoi 60 prosenttiin. Varsinkin paljon huonompaa odottavien osuus lisääntyi selvästi. Lisäksi alkoi ilmaantua jonkin verran niitä, jotka eivät osanneet vastata mitään – toisin sanoen epävarmuus talouskehityksestä lisääntyi.

…ja työttömyyden lisääntymistä ennakoivien osuus kasvoi voimakkaasti

Samanlainen mutta astetta rajumpi muutos tapahtui yleisissä työttömyysodotuksissa: Ennen rajoituksia noin 40 prosenttia kuluttajista arvioi työttömyyden kasvavan, mutta rajoitusten aikana osuus oli jo 70 prosenttia.

Suurta työttömyyden lisääntymistä pelkäsi joka neljäs kuluttaja.

Kuvio 1. Kuluttajien odotus yleisestä työttömyydestä Suomessa vuoden kuluttua, maaliskuu 2020
Kuvio 1. Kuluttajien odotus yleisestä työttömyydestä Suomessa vuoden kuluttua, maaliskuu 2020
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus

Omaan talouteensa huonompia aikoja ennakoivien osuus tuplaantui

Kuluttajien oman talouden kohdalla muutokset eivät absoluuttisina osuuksina koskaan ole yhtä dramaattisia kuin yleisen talouden. Tällä kertaa omaan talouteen huonompaa ennakoivien osuus kuitenkin tuplaantui kerralla, mikä on ainutlaatuista tutkimuksen koko historiassa.

Rajoitusten käyttöönotto kasvatti osuuden noin neljännekseen, kun se maaliskuun alussa oli vain runsaat 10 prosenttia kuluttajista. Toki edelleen suunnilleen yhtä moni jaksoi uskoa parempaan oman taloutensa suhteen kuin aavistella heikompaa tilannetta.

Kuvio 2. Kuluttajien odotus omasta taloudestaan vuoden kuluttua, maaliskuu 2020
Kuvio 2. Kuluttajien odotus omasta taloudestaan vuoden kuluttua, maaliskuu 2020
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus

Samaan aikaan oman taloustilanteen ennakointiin tuli kerta heitolla epävarmuutta: 35 prosenttia kuluttajista alkoi pitää ennakointia vaikeana aiemman runsaan viidenneksen sijasta.

Toisaalta huomionarvoista on sekin, että kuluttajat eivät vielä maaliskuussa nähneet huomattavien vaikutusten tai heikennysten realisoitumista talouteensa tai rahatilanteeseensa.

Työttömyyden tai lomautuksen uhka lisääntyi merkittävästi

Sen sijaan työllisten kuluttajien (palkansaajien ja yrittäjien) kokemassa omakohtaisessa työttömyyden tai lomautuksen uhassa tapahtui maaliskuussa merkittävä muutos.

Uhan lisääntymistä havainneiden osuus kasvoi alle 20 prosentista yli 30 prosenttiin. Samalla väheni selvästi niiden osuus, jotka eivät ole kokeneet lainkaan työttömyyden uhkaa.

Kuvio 3. Työllisten kokema työttömyyden uhka viime aikoina, maaliskuu 2020
Kuvio 3. Työllisten kokema työllisyyden uhka viime aikoina, maaliskuu 2020
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus

Rajoitukset näkyvät myös suhtautumisessa säästämiseen, kulutukseen ja lainanottoon

Kuluttajien suhtautuminen ajankohdan otollisuuteen säästämisen, lainanoton ja kuluttamisen kannalta muuttui aika tavalla koronarajoitusten myötä.

Säästämistä kannattavana pitävien osuus pieneni äkkiä noin 65 prosentista 50 prosenttiin, ja lainanoton kohdalla samasta lukemasta vielä enemmän, runsaaseen 40 prosenttiin. Mutta aikomukset ottaa lainaa kuitenkin nousivat jonkin verran, ainakin väliaikaisesti.

Kuvio 4. Kuluttajien arvio ajankohdan otollisuudesta lainanottoon, maaliskuu 2020
Kuvio 4. Kuluttajien arvio ajankohdan otollisuudesta lainanottoon, maaliskuu 2020
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus

Kulutusta kestotavaroihin piti ennen rajoituksia huonona ajatuksena vain joka kymmenes kuluttaja – myöhemmin joka neljäs.

Kuluttajat toisaalta alkoivat odottaa inflaation jatkossa hidastuvan ja hintojen jopa laskevan. Itse rahankäyttöaikeissa ei vielä näkynyt merkittävää muutosta, mutta pientä vähenemistä kuitenkin.

Isoimpien hankintojen kuten asunnon, peruskorjausten tai auton kohdalla ei toistaiseksi ilmennyt mitään järisyttävää. Sen sijaan kuluttajien matkailuaikeet ulkomaille ymmärrettävästi tyssäsivät. Myös harrastus- ja urheiluvälineiden hankinta-aikeet vähenivät koronarajoitusten tultua voimaan.

Luottamusindikaattorissa neljä osatekijää – merkittävä heikentyminen oman ja Suomen talouden odotuksissa

Kuluttajien luottamusindikaattorin neljä osatekijää ovat oma talous nyt, oma talous ja Suomen talous 12 kuukauden kuluttua sekä rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen.

Luottamusindikaattorin arvo laski -12,3:een -5,7:stä koronarajoitustoimien tultua voimaan. Osatekijöistä merkittävät heikentymiset tapahtuivat oman ja Suomen talouden odotuksissa. Myös oman talouden nykyhetken ja tulevan rahankäytön saldoluvut laskivat, mutta muutos oli ainakin toistaiseksi maltillinen.

Kuvio 5. Kuluttajien luottamusindikaattori ja sen osatekijät ennen rajoitustoimia ja niiden aikana, maaliskuu 2020
Kuvio 5. Kuluttajien luottamusindikaattori ja sen osatekijät ennen rajoitustoimia ja niiden aikana, maaliskuu 2020
Lähde: Tilastokeskus, kuluttajien luottamus

Lopullinen totuus koronapandemian ja rajoitustoimien vaikutuksista kuluttajien luottamukseen, odotuksiin ja aikomuksiin paljastunee kuluttajien luottamus -tilaston seuraavassa eli huhtikuun tiedonkeruussa. 

 

Pertti Kangassalo on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä ja vastaa kuluttajien luottamus -tilastosta.

Tilastokeskuksen kuluttajien luottamus -tilasto on jo 25 vuoden ajan kertonut kuukausittain kuluttajien mielialoista ja odotuksista koskien henkilön omaa ja Suomen yleistä taloutta. Tiedot kerätään nykyisin niin sanotulla yhdistelmäkeruumenetelmällä eli itse täytettävällä verkkolomakkeella ja puhelinhaastatteluilla. Säännöllinen tiedonkeruu kuluttajien odotuksista ja kuluttajien käyttäytymisen ennakointi on aiheellista, sillä yksityinen kulutus on merkittävin yksittäinen talouskasvun osatekijä Suomessa. Kuluttajien luottamus ja odotukset ennakoivat kohtuullisen hyvin muun muassa bruttokansantuotteen kehitystä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
4.6.2020
Riikka Tupala

Julkinen sektori ja koti­taloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten laina­rahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansan­talouden rahoitus­asema oli korona­kriisin alkaessa heikompi kuin finanssi­kriisiin lähdettäessä.

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
5.5.2020
Mervi Niemi

Ennen pandemiaa palvelut olivat tulleet monipuolistamaan teollisuudesta ja vienti­painotteisesta tavara­tuotannosta eläneen Suomen taloutta ja kilpailu­kykyä. Jatkuuko monipuolistuminen kriisin jälkeen? Paljon riippuu nyt tehtävistä kysymyksistä ja ratkaisuista. Kysyntä, tuotanto ja kehittämis­toiminta voivat muuttua paljonkin.