Maaliskuussa 2020 alkaneen koronaviruspandemian vaikutukset ovat heijastuneet laajasti yritysten liikevaihtokehitykseen. Kovin isku kohdistui jo alkuvaiheessa erityisesti sellaisiin palveluja tuottaviin toimialoihin, joiden kysynnästä merkittävä osa tulee matkailijoilta.

Työ ja elinkeinoministeriön syyskuussa julkaiseman arvion mukaan pandemian hinta matkailualalle vuonna 2020 on noin 6,6 miljardia euroa matkailijoiden vähentyneen rahankäytön myötä. Vaikutukset ulottuvat myös pitkälle vuoden 2021 puolelle ja mahdollisesti vielä pidemmälle.

Matkailun vähenemisestä kärsiviä aloja ovat erityisesti matkatoimistot, majoitus -ja ravintolapalvelut, lento- ja laivaliikenne, rautateiden ja linja-autojen kaukoliikenne, kulttuuripalvelut sekä urheilu- ja virkistyspalvelut.

Yritysten tukemiseksi niille kanavoitiin pandemian alkuvaiheessa erilaisia tukia. Tässä artikkelissa tarkastelemme huhti–kesäkuun aikana maksettuja tukia ja niiden kohdistumista matkailun näkökulmasta keskeisille palvelualoille.

Yritystuilla tarkoitetaan tässä yhteydessä vuosien 2019–2020 huhti-kesäkuussa maksettuja avustuksia, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Tuet muodostuvat Business Finlandin, Ruokaviraston, ELY-keskusten maksamista tuista, KEHA-keskuksen tuista ravitsemisyrityksille ja työ- ja elinkeinoministeriön palkka-, startti- ja energiatuista sisältäen poikkeustilanteen vuoksi maksetut tuet.

Yritystukien saamisessa suuria toimialakohtaisia eroja

Tarkastelemme joitain palvelualoja selvittääksemme poikkeustilanteen vaikutuksia niiden liikevaihtoon ja yritystukien kehittymiseen. Tarkasteltavat alat ovat (suluissa toimialanumero): maa- ja rautatieliikenne (49), vesiliikenne (50), majoitus (55), ravitsemistoiminta (56) sekä matkatoimistot ja matkanjärjestäjät (79). Näiden toimialojen liikevaihdosta merkittävä osa tulee matkailusta.

Lisäksi vertailun vuoksi mukana ovat varastointi ja liikennettä palveleva toiminta (52) ja kiinteistöalan toiminta (68), joiden liikevaihto koostuu pääosin muusta kuin matkailusta. Liikevaihdon muutos on laskettu toisen neljänneksen vuosimuutoksena.

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna eniten tutkittavista aloista ovat poikkeustilanteen vuoksi kärsineet matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, joiden liikevaihto laski 85,8 prosenttia, sekä majoitusala, jonka liikevaihto supistui 76,2 prosenttia.

Myös monet muut alat ovat menettäneet huomattavan osan liikevaihdostaan. Esimerkiksi ravitsemistoiminnan liikevaihto laski 48,3 prosenttia ja vesiliikenteen 41,4 prosenttia. Sen sijaan esimerkiksi kiinteistöalan toiminnan liikevaihto pieneni vain 2,2 prosenttia.

Yritystuet kasvoivat huomattavasti jokaisella tutkituista toimialoista, mutta erot alojen välillä olivat suuria. Ravitsemistoiminnan yritystuet kasvoivat yli kuusikymmenkertaisiksi edellisvuoteen verrattuna. Majoitusalan tuet kasvoivat yli viisinkertaisiksi, ainoastaan kiinteistöalalla tuet kasvoivat vähemmän. Tukien kasvu oli merkittävää myös muilla toimialoilla: vesiliikenteen tuet 29-kertaistuivat, maa- ja rautatieliikenteen 18-kertaistuivat.

Lähde: Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihtokuvaaja, yritystukitilasto

Vastaavasti tukea saaneiden yritysten lukumäärät kasvoivat tutkituilla toimialoilla. Eniten tukea saaneiden yritysten määrä kasvoi ravitsemusalalla, jossa määrä 26-kertaistui. Vähiten tukea saaneiden yritysten määrä kasvoi majoitusalalla, mutta siinäkin tuensaajien määrä viisinkertaistui vuoden 2019 toiseen neljännekseen nähden.

Tuet tavoittivat parhaiten ravitsemustoiminnan yritykset, joista noin kuusikymmentä prosenttia sai yritystukea vuoden 2020 toisella neljänneksellä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli vain hieman yli kaksi prosenttia. Majoitus- ja matkatoimistoalojen yrityksistä neljännes sai tukea.

Luvut vaihtelevat aloittain osittain siksi, että eri toimialoilla on erilaiset tarpeet yritystuille. Myös halu ja kyvykkyys toteuttaa esimerkiksi tutkimus- ja kehittämishankkeita, jollainen vaadittiin esimerkiksi Business Finlandin tukien saamiseksi, eroaa toimialoittain.

Lähde: Tilastokeskus, yritystukitilasto

Keskimäärin yritys sai tukea noin 20 000 euroa. Tuet kasvoivat edellisvuoteen nähden eniten ravitsemusalalla ja vesiliikenteessä. Keskimääräisen tuen suuruus väheni ainoastaan kiinteistöalalla. Vähiten tukea yritystä kohden maksettiin maa- ja rautatieliikenteessä (noin 10 900 euroa) ja eniten majoitusalalla (noin 28 200 euroa) ja vesiliikenteessä (28 700 euroa).

Maksettujen yritystukien kasvu oli yhteydessä liikevaihdon laskuun. Pääosin tuet ovat kasvaneet sitä enemmän mitä enemmän toimialan liikevaihto on laskenut. Tästä poikkeuksena ovat majoitusala ja matkatoimistot, joissa tukien kasvu on ollut vähäisempää, vaikka liikevaihdon pudotus on ollut raju.

Tukea saaneiden yritysten määrän lisääntyminen ei kuitenkaan ole samalla tavalla yhteydessä liikevaihdon laskuun. Eniten tukea saaneiden yritysten määrä kasvoi ravitsemistoiminnassa, maa- ja rautatieliikenteessä ja vähiten majoitusalalla, jossa liikevaihdon lasku oli suurta, sekä kiinteistöalan toiminnassa, jossa liikevaihto puolestaan pieneni vain vähän.

Lapissa majoitusalan tuet vastaavat viidennestä menetyksistä, Uudellamaalla vain murto-osan

Majoitusala on pandemian myötä menettänyt tulojaan huomattavan paljon. Huhti-kesäkuussa majoitusmyynti väheni 225 miljoonaa euroa laskettuna ilman arvonlisäveroa. Majoitusmyynti sisältää vain majoituspalvelut ilman oheispalveluja kuten aamiaista. Liki puolet tästä majoitusmyynnin laskusta kohdistui Uudenmaan maakuntaan.

Ovatko yritystuet jakautuneet samoille alueille, joissa myynti on laskenut eniten?

Yritystukia maksettiin majoitusalalle 14,3 miljoonaa, josta eniten maksettiin Lappiin. Kaikkiaan yritystukea sai noin neljännes kaikista majoitusalan yrityksistä. Vaikka tuensaajia oli eniten Länsi-Suomessa, 78 prosenttia länsisuomalaisista majoitusalan yrityksistä ei saanut tukea. Sen sijaan Lapin ja Pohjois-Suomen yrityksistä yli 30 prosenttia sai tukea.

Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto, yritystukitilasto

Länsi-Suomi: Satakunta, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa

Itä-Suomi: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo

Muu Etelä-Suomi: Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Päijät-Häme

Pohjois-Suomi: Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa

Erityisen mielenkiintoista on tutkia, kuinka hyvin yritystuet korvaavat majoitusalan myynnin heikentymistä.

Lähtökohtaisesti yritystukia ei käytetä kompensoimaan tulojen menetyksiä talouden laskusuhdanteissa, mutta nykyisen poikkeustilanteen aikana säädettiin, että käyttöön otettujen yritystukien tarkoituksena on auttaa yritykset kriisin yli. Näin ollen mahdolliseksi tuli myös taloudellisesti huonossa tilanteessa olevien yritysten tukeminen.

Manner-Suomen tasolla tuet vastasivat 6,4 prosenttia majoitusmyynnin menetyksistä, mutta alueittain oli suuria eroja. Lapin alueella yritystuet vastasivat yli viidesosaa myynnin menetyksistä, kun taas Uudenmaan maakunnassa tuet kattoivat alle kolme prosenttia myynnin menetyksistä.

Yleisesti ottaen itäisessä ja pohjoisessa Suomessa yritystuet korvasivat suuremman osan myynnin menetyksestä kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa.

Majoitusalan yrityksille maksettujen tukien keskiarvo oli huomattavasti mediaania suurempi. Tuen mediaani oli Manner-Suomessa 7 200 euroa, joskin Uudenmaan maakunnassa ja Länsi-Suomessa mediaani oli selkeästi suurempi.

Tuen keskiarvo oli kuitenkin 28 200 euroa, koska jotkin yritykset saivat huomattavan paljon suurempia tukia; joka kymmenes yritys sai tukea vähintään 70 000 euroa, eli kymmenkertaisen summan verrattuna keskimääräiseen tuensaajaan.

Näin ollen noin 13 prosenttia tuensaajista sai puolet majoitusalalle maksettavista yritystuista. Tämä sama ilmiö koskee muitakin toimialoja, suurin osa tukisummasta menee pienehkölle joukolle yrityksiä.

Yritystuen keskiarvo yritystä kohden oli Uudenmaan maakunnassa 41 400 euroa, kun muualla Etelä-Suomessa se oli vain 16 500 euroa. Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa keskimääräinen tuki oli muuta Suomea pienempi, Lapissa suurempi.

Vaikka keskimääräinen tuki oli pienempi Pohjois- ja Itä-Suomessa, niin silti yritystuki vastasi siellä suurempaa osaa myynnin menetyksestä kuin Etelä- tai Länsi-Suomessa.

Tukien kohdistumisessa merkittäviä eroja toimialoittain ja alueittain

Keväällä alkaneen pandemian myötä matkailualojen liikevaihto on pudonnut rajusti ja samalla yritystukien määrä on moninkertaistunut. Kuitenkin tukien kasvu on ollut huomattavasti vaatimattomampaa majoitusalalla sekä matkatoimistot ja matkanjärjestäjät -toimialalla kuin vaikkapa esimerkiksi ravitsemusalalla.

Majoitustoiminnan osalta Pohjois-Suomessa ja erityisesti Lapissa on suhteellisesti eniten tuensaajia, ja yritystuet myös korvaavat huomattavan osan majoitusmyynnin laskusta.

Uudellamaalla tuet korvaavat vain murto-osan majoitusmyynnin menetyksistä, vaikka yritystä kohden laskettuna Uudenmaan maakunta sai eniten tukia. Uudenmaan tilannetta selittää osittain se, että Uudenmaan majoitusliikkeet ovat keskimääräistä suurempia, niissä on keskimäärin 106 huonetta, kun koko Suomen majoitusliikkeissä on keskimäärin 51 huonetta.

Tommi Veistämö työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Yritykset, globalisaatio ja innovaatiot -ryhmässä ja Ossi Nurmi Liikenne ja matkailu -ryhmässä.