Toistaiseksi pahin isku Suomen bruttokansan­tuotteelle tällä ja viime vuosisadalla on ollut Ensimmäinen maailman­sota ja sisällis­sota.

Erityisesti esiin nousee vuosi 1917, jolloin romahdus oli suurin eli -16,1 prosenttia. Toiseksi suurin lasku, -13,3 prosenttia, tuli vuonna 1918. Maailmansotaan osallistumattomaan Ruotsiin verrattuna madonluvut ovat moninkertaiset. (Taulukko 1)

Lähteet: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpidon historialliset aikasarjat & Hjerppe: Suomen talous 1860-1985, kasvu ja rakennemuutos. Ruotsi, Historical statistics.org

Vuonna 1914 Suomen väkiluku oli 3,1 miljoonaa. Olimme maa- ja metsätalous­valtainen maa. 42 prosenttia bruttokansan­tuotteesta syntyi alkutuotannossa (maatalous, metsästys ja kalastus), 24 prosenttia jalostuksessa (teollisuus ja rakennustoiminta) ja 34 prosenttia palveluissa.

Sisällissodan vuonna 1918 alkutuotannon osuus kasvoi yli 50 prosenttiin. Jalostuksen osuus kutistui alle viidennekseen taloudesta, palveluiden alle 30 prosenttiin. Maailmansotaa edeltävälle tuotannon tasolle päästiin vasta vuonna 1922.

Vuoden 1918 kesäkuussa, sisällis­sodan päätyttyä Suomeen rantautui espanjan­tauti. Se tappoi kolmessa aallossa vuosina 1918–1920 arviolta 20 000 suomalaista, runsaasti työikäistä väestöä.

Vuoden 1918 alamäkeen espanjan­taudilla saattoi olla vaikutuksensa, mutta se hukkui seuraavien vuosien ennätyksellisiin kasvulukuihin. Vuonna 1919 tehtiin tilasto­historiamme korkein bkt:n volyymin kasvu, 20,8 prosenttia, eikä huono ollut vuoden 1920 kasvukaan 11,9 prosenttia.

Vähemmällä 1930-luvun lamasta

Suuri lama vuosina 1929–1933 ei vielä oikein näkynyt Suomen taloudessa, vielä vähemmän se näkyi Ruotsin talousluvuissa (taulukko 2). Suomi oli tuolloin vielä suurelta osin maatalousmaa ja teollisuuden rooli paljon vähäisempi kuin kehittyneemmissä länsimaissa.

Lähteet: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpidon historialliset aikasarjat & Hjerppe: Suomen talous 1860-1985, kasvu ja rakennemuutos & Historical statistics.org

1930-luvun laman vuosina ei tuotanto­rakenteessa tapahtunut suuria muutoksia: alkutuotannon bkt-osuus oli noin 30 prosenttia, jalostuksen 27–28 ja palveluiden 42–45 prosenttia.

Vuoden 1929 tuotannon taso ohitettiin Suomessa jo neljän vuoden päästä. Tuotanto kasvoi jo reippaasti 6,7 prosenttia vuonna 1933.

Tuotanto suunnattiin sotaponnistuksiin

Toinen maailmansota ei bkt:n muutoksella mitaten näytä dramaattisia pudotuslukuja Suomessa. Sen sijaan keskellä sotaa saavutettu vuosisadan kolmanneksi suurin kasvuprosentti, +11,5, vuonna 1943 on jossain määrin yllättävä. Luku heijastanee äärimmilleen viritettyjä sota­ponnisteluja ja sotatarvike­tuotannon maksimaalista kehitystä. (Taulukko 3)

Suomen väkiluku oli Talvisodan syttyessä 3,7 miljoonaa. Aseisiin saatiin noin 340 000 miestä. Jatkosodan liikekannalle­panon jälkeen kesällä 1941 joukkojen vahvuus oli 476 000 miestä.

Lottien määrä oli korkeimmillaan 222 000 vuonna 1943. Lotat järjestivät suuret joukko­muonitukset, olivat mukana lääkintä­tehtävissä ja ilmavalvonta­tehtävissä. Nämä palvelut eivät kuitenkaan selitä vuoden 1943 kasvua. Suurin kasvu tuli alkutuotannosta, lähes 30 prosenttia. Myös jalostus kasvoi 9 prosenttia, mutta suurin bkt-erä palvelut vain 1,5 prosenttia.

Lähteet: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpidon historialliset aikasarjat & Hjerppe: Suomen talous 1860-1985, kasvu ja rakennemuutos & Historical statistics.org

Sotaa edeltävä tuotannon taso ylitettiin jo vuonna 1943, ja viimeisen sotavuoden laskun jälkeen lähdettiin reippaaseen 8 prosentin kasvuun vuonna 1946.

Lukuja on vaikea käsittää, kun ajattelee, että työvoimasta oli muissa puuhissa sodan aikana 340 000–475 000 miestä. Suomen hämmästyttävästä kumulatiivisesta nolla­tuloksesta huolimatta, sodan ulkopuolelle taas jäänyt Ruotsi pystyi kasvattamaan kansan­­tuotettaan 8,4 prosenttia Suomen sotavuosina.

Tuttu tulos maaottelussa myös viime vuosikymmeninä

Yli neljän vuosikymmenen rauhan ja kasvun jälkeen 1990-luvun alkupuolen lama pankki­kriiseineen toisti taas tuttua tarinaa Suomen ja Ruotsin välillä (taulukko 4).

Lähteet:,  Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpidon historialliset aikasarjat; Ruotsi (Historical statistics.org).

Vuonna 1990 Suomen väkiluku saavutti 5 miljoonan rajan. Alkutuotannon osuus oli enää 3 prosenttia, jalostuksen 23 ja palveluiden lähes 75 prosenttia.

Kesti kuusi vuotta ennen kuin vuoden 1990 tuotannon taso ylitettiin. Ruotsin luvut olivat jälleen siedettävämmät Suomeen nähden. Ja sama oli tilanne myös finanssi­kriisissä 2008–2009 (taulukko 5).

Lähteet: Kansantalouden tilinpito 2019, ennakko. Tilastokeskus,  SCB, National Accounts 1993-2017. 

Finanssikriisin aikaan Suomen väkiluku oli 5,3 miljoonaa, Ruotsin 9,3 miljoonaa. Meillä alkutuotannon osuus painui jo kahteen prosenttiin, jalostuksen laski 32:sta 28 prosenttiin ja palveluiden osuus nousi 66:sta 70 prosenttiin.

Finanssikriisin jälkeen kasvu on Suomessa ollut vaivaista, keskimäärin vain hieman yli prosentin vuodessa. Kesti yhdeksän pitkää vuotta ennen kuin kriisiä edeltänyt taso saavutettiin vuonna 2017. (Taulukko 6)

Lähteet: Kansantalouden tilinpito 2019, ennakko. Tilastokeskus,  SCB, National Accounts 1993-2017. 

Euron ulkopuolelle jääneessä Ruotsissa kasvu Suomeen verrattuna on ollut yli kaksinkertaista vuosina 2010–2019.

Koronasta suurin kriisi sataan vuoteen?

Valtiovarainministeriön huhtikuun ennusteen mukaan Suomen bruttokansan­tuotteen volyymi laskee 5,5 prosenttia, jos korona­viruksen aiheuttamat rajoitus­toimet jatkuvat kolme kuukautta ja 12 prosenttia, jos ne jatkuvat kuusi kuukautta.

Jos kriisi kuitenkin jatkuu pidempään, on hyvin mahdollista, että koronapandemia ylittää kaikki Suomen aiempien kriisien taloudelliset laskut lukuun ottamatta toistaiseksi pahinta, ensimmäistä maailman­sotaa ja sisällis­sotaa.

Ruotsi on taaskin valinnut toisen tien?

Kalevi Alestalo on eläköitynyt finanssi­neuvos, joka on työskennellyt myös Tilasto­keskuksessa 1970- ja 1980-luvuilla.

Lähteet: 

Kansantalouden tilinpidon historialliset aikasarjat

Riitta Hjerppe: Suomen talous 1860-1985, kasvu ja rakennemuutos, Valtion painatuskeskus, Helsinki, Suomen Pankki.