Jotta voimme tehokkaasti vähentää jätteitä ja ohjata ne kiertoon, tarvitsemme kipeästi paikallista tietoa, kirjoittaa Tiina Karppinen vieraskynäblogissaan.
Tilastoinnilla seurataan kierrätystavoitteiden täyttymistä ja niihin liittyvien politiikkatoimien onnistumista. Yhdyskuntajätteiden kierrätys on kuitenkin paljon muutakin kuin politiikkaa, lainsäädäntöä ja velvoitteita: se on jokaisen henkilökohtainen mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tilaan ja tulevaisuuteen.
Kiertotalousliiketoiminta on kasvanut tasaisesti seuraten yleistä talouskehitystä, mutta sen osuus taloudesta on vielä verrattain pieni. Tilastokeskuksen tuore indikaattoripaketti kuvaa alan liiketoimintaa hyvin kapeasti yritysten ja työntekijöiden kannalta. Kiertotalouden edetessä myös mittareiden on kehityttävä kattamaan laajemmin koko systeemitason muutos.
Älylaitteet ovat yleistyneet kotitalouksissa viime vuosina. Vanhaksi jääneet kierrätyskelpoiset laitteet jäävät kuitenkin laatikkoihin lojumaan yli neljällä viidestä kotitaloudesta.
Kun yhdistetään tilastot jätteistä ja materiaalivirroista tuotantolukuihin, saadaan käsitys kansantalouden materiaaliriippuvuudesta ja ekotehokkuudesta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi kuluttaa luonnonvarojaan kovalla kädellä, tuottaen samalla reilusti jätettä asukasta kohden.
Kiertotalousliiketoiminnan mittaristoa kehitetään parhaillaan kattavaksi indikaattorikokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on esittäa dataa myös alueellisesta näkökulmasta. Indikaattorikokonaisuus syntyy jo olemassa olevista aineistoista. Tilastokeskuksen erityisselvitys on osa CIRCWASTE-hanketta, jonka tulokset julkaistaan vuoden 2020 loppuun mennessä.
Luokitukset ovat verraton väline tiedon jäsentelyssä ja analysoinnissa. Niiden käyttöön liittyy kuitenkin myös rajoitteita. Maailman muuttuessa luokituksia on aika ajoin tärkeää päivittää. Toimialaluokituksen uudistus onkin parhaillaan valmistelussa.
Vuoden 2018 tilastotietojen mukaan yhdyskuntajätemäärä on kasvanut merkittävästi, jopa 50 kilogrammaa asukasta kohden. Tämän perusteella emme etene kovinkaan vakuuttavasti kohti kiertotaloutta. Vaikka kaatopaikkasijoitus on käytännössä loppunut kokonaan, tulisi energiahyödyntämisestä siirtyä jätteiden materiaalihyödyntämiseen.
Suomalaisten pitkä perinne tiedon keräämisestä ja hyödyntämisestä antaa etulyöntiaseman uusien yksilöllisten palvelujen ja reilun datatalouden kehittämiseen. Nyt meidän täytyy tehostaa näiden edellytysten hyödyntämistä.
Kaikesta siitä mitä olen tutkinut, kuullut ja ymmärtänyt globaalin ympäristömme tilasta, vedän sen johtopäätöksen, että meillä on 10 vuotta aikaa tehdä muutos. Sen jälkeen on yksinkertaisesti liian myöhäistä. Meidän on toimittava nyt.
