Tänä vuonna päivittäis­tavarakaupassa on hintoja halpuutettu innokkaasti. Kilpailun nimissä ja voimakkaalla mainonnalla on annettu ymmärtää, että kauppa laskee tuotteiden katteita kuluttajan eduksi. Kuinka monen tuotteen hintoja on laskettu, ja mitä on tapahtunut viljelijöiden ja elintarvike­teollisuuden tuottajahinnoille?

Tarkastellaanpa Suomen maatalous­tuotannon kolmea pääryhmää, vilja-, liha- ja maitotuotteita. Näiden osuus on 60 prosenttia maatalouden ja 5 prosenttia teollisuuden tuotannosta sekä 8 prosenttia kuluttajan koko ostoskorista. Päivittäis­tavarakaupassa on ainakin 25 000 eri nimikettä. Hintojen halpuutus on koskenut muutamaa sataa nimikettä.

Vilja-, liha- ja maitotuotteiden hintakehitys sekä koko kuluttajahintaindeksin ja palkkojen kehitys 2010-2015, 2010=100

Lähteet: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi (KHI) 2010=100, teollisuuden tuottajahintaindeksi (THI) 2010=100 ja maatalouden tuottajahintaindeksi (MTHI) 2010=100 sekä ansiotasoindeksi 2010=100

Viljelijä saa viljatuotteista nyt 25 prosenttia vähemmän euroja kuin huippuvuonna 2013. Leipomo­tuotteiden tehtaanhinnat ovat samalla tasolla ja kuluttajahinnat laskeneet kolme prosenttia. Lihan tuottajahinta on laskenut samana aikana 11 prosenttia, tehtaanhinta 4 ja kuluttajahinnat 5 prosenttia.

Maidon tuottajahinta on laskenut parin vuoden aikana 22 prosenttia. Maitotalous­tuotteiden tehtaanhinnat ja kuluttaja­hinnat ovat laskeneet vajaat 5 prosenttia.

Kaikkien kolmen tuoteryhmän viljelijä­hinnat ovat laskeneet yhteensä keskimäärin 18,3 prosenttia, teollisuuden tuottaja­hinnat 3,4 ja kuluttaja­hinnat 4,2 prosenttia.

Maatalouden tuottaja­­hinnoissa on mukana puhtaiden viljojen, eläinten ja maidon tuottaja­hinnat. Teollisuudessa niistä tehdään hyvin erilaisia tuotteita, ja niiden jalostusarvo kasvaa kauppaan mentäessä. Maito muuttuu erilaisiksi maitojuomiksi, juustoiksi, jogurteiksi, voiksi, jäätelöksi jne. Lisäksi tulee palkka-, kuljetus-, markkinointi- ym. kustannuksia. Esimerkiksi leivässä viljan hinnan osuus on noin viisi prosenttia, loppu on palkkoja, energiaa, kuljetuksia ja muita kustannuksia.

Kuten taulukosta nähdään, halpuutus ei ole peräisin pelkästään kaupan omasta katteesta. Selvästi suurin halpuutus on tapahtunut viljelijän saamassa hinnassa. Myös teollisuus on laskenut hintojaan.

Kauppakin on toki halpuuttanut loppu­tuotteiden hintoja, mutta halpuutusta ovat avittaneet huomattavasti maatalouden ja teollisuuden tuottaja- sekä tuontihintojen lasku. Pitää muistaa, että kaupan portaassa kuvaan tulevat myös tuonti­elintarvikkeet.

Euromaissa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodesta 2013 vuoden 2015 heinäkuuhun keskimäärin 0,1 prosenttia. Suomessa hinnat ovat laskeneet 2,9 prosenttia.

Vuodesta 2010 elintarvikkeiden vähittäis­hinnat ovat euromaissa nousseet 8,1 prosenttia, Suomessa 14,4 prosenttia. Työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa 5,1 prosenttia vuodesta 2012, euromaissa keskimäärin 3,9, Saksassa 5,7 ja Ruotsissa 5,8 prosenttia.

Meillä elintarvikkeiden vähittäismyyntihinnoissa olisi vielä halpuutusvaraa kuutisen prosenttiyksikköä, mikäli halutaan päästä euromaiden keskimääräiseen hintakehitykseen vuodesta 2010 tähän päivään