tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Digitalisaatio pistää tietojen keruun uusiksi?

9.2.2016
Vieraskynä: Markus Sovala

Voimakas erottelu tilasto- ja rekisteritietojen välillä on osin historiaa. Moninkertaisen tiedon­keruun ylellisyydestä on resurssien niukentuessa jouduttu pitkälti luopumaan, ja suuri osa Tilastokeskuksenkin tilastoista perustuu hallinnollisiin aineistoihin.

Isoa vahinkoa tässä ei ole voinut käydä, sillä suomalaiset rekisteri­tiedot ovat ainakin kansain­välisessä vertailussa luotettavia.

Yrityksien, ja laajemmin yhteiskunnan, tieto­virtojen digitalisoituminen on mahdollistamassa rekisteri­aineistojen keräämisen suoraan niiden sisäisistä tieto­prosesseista ja -varastoista. Tavoitteena on automaatio­asteen nostaminen. Vuosikymmenen lopulla tuotanto­käyttöön tulevassa Kansallisessa tulorekisterissä (KATRE) tullaan pääsemään lähes automaattiseen tiedonkeruuseen – edellyttäen että kaikki suunniteltu saadaan toteutetuksi.

Onnistuessaan automaattinen tietojen keruu vähentää yrityksien hallinnollista taakkaa ja siinä sivussa julkisen hallinnon prosessi­kustannuksia. Ja kyllä kansalainenkin hyötyy, kun jatkossa voi tulo­tietojen historiaa katsoa yhdestä paikasta.

Rekisteri­tietojen keruun automatisoituessa on vaara, että tilasto­tietojen keruu alkaa näyttäytyä yrityksissä kokoansa suurempana hallinnollisena taakkana. Palkka­tilastoinnissa tämä riski voi realisoitua ensimmäisenä. Tulo­rekisteri ei tule ainakaan sen ensi vaiheissa kattamaan palkka­tilastoinnin vaatimia yksityiskohtia. Tietojen erillis­keruu jatkuu ainakin 2020-luvulle, ehkä pidempäänkin.

Jatkossakin on tärkeä pitää kirkkaana mielessä tilastoinnin ja hallinnollisen informaation periaatteellinen ero. Tilastointi tuottaa tietoa kaikkien käyttäjien kaikkiin tarpeisiin, hallinnollinen tieto on tarkoitettu rajattuihin julkisen päätöksenteon tilanteisiin. Konkreettinen tietojen keruu tulee kuitenkin yhä enemmän automatisoitumaan, ja siksi erot tilastojen perus­aineistojen ja rekisteri­aineistojen välillä tulevat pitkälti katoamaan – näin uskon.

Entä jos tekisimme pakosta hyveen? Entä jos julkinen valta sitoutuisi tulevaisuudessa – myös aivan käytännön tasolla – kysymään kutakin tietoa vain kerran? Ja sitoutuisi aina mahdollistamaan tiedon toimittamisen suoraan yrityksen rekisteristä julkiseen rekisteriin, automaattisesti? Samalla turvattaisiin, että rekisterit kattavat kunnolla myös tilastoinnin vaatimat tiedot.

Tällä tiellä ollaan jo pitkälti menossa eteenpäin. Kansallisen palvelu­väylän ansiosta perusinfra tiedonkeruulle on olemassa. Yrityksien tilinpäätös­aineistoja ollaan standardisoimassa, ja Patentti- ja rekisterihallitus voi vastaanottaa ne jo vuoden 2016 osalta sähköisesti. Nyt on kysymys digiloikan loppuun­saattamisesta.

 

Vieraskynällä kirjoittava Markus Sovala työskentelee ylijohtajana valtiovarainministeriössä. Hän toimii Tilastokeskuksen neuvottelukunnan jäsenenä sekä KATRE:n ohjausryhmän puheenjohtajana.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
8.6.2018
Jukka Hoffren, Ari Tyrkkö

Tilastokeskuksen hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokoaa ja julkaisee YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta vuoden 2018 aikana. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan puolet indikaattoreista on hankittavissa olemassa olevista lähteistä.

Artikkeli
20.9.2017
Marianne Keyriläinen

Robotit, tekoäly, big data, algoritmit, digitaaliset alustat, 3D-tulostus – asiantuntijoiden mukaan työ on suuressa murroksessa. Uusi teknologia ja digitalisaatio muuttavat tapojamme oppia, työskennellä, toimia ja kommunikoida. Niiden myötä uusiutuvat myös käsityksemme työstä ja työnteosta. Perinteisiä tehtävä- ja ammattirakenteita muuttuu ja vanhoja tehtäviä häviää sekä uusia syntyy.

Artikkeli
24.8.2017
Pekka Lith

Älykaupungissa kiinteistöt säätelevät sähkönkulutustaan, ruuhkat katoavat ja ympäristö puhdistuu. Smart City -kehityksen edelläkävijöitä löytyy eri puolilta maailmaa ja Helsingin Kalasatamasta.