tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Talouden suhdanne on suosinut miehiä työmarkkinoilla

21.12.2016
Twitterissä: @TaskinenP

Työvoimatutkimuksen marraskuun tiedot julkaistaan perinteisesti Tuomaan päivän tienoilla, ja ne saattavat jäädä joulu­valmistelujen varjoon. Vuoden viimeisen neljänneksen tiedot julkaistaan tammikuun neljännellä viikolla, jolloin saadaan kuva työ­markkinoista vuodelta 2016 kokonaisuudessaan.

Miltä näyttää viime aikojen työllisyys- ja työttömyys­kehitys, kun marraskuun tiedot on lisätty työvoima­tutkimukseen?

Selvästi voidaan sanoa, että suhdanne­tilanne kohtelee suku­puolia eri tavoin. Miesten työllisyys­asteen trendi on finanssi­kriisin jälkeisessä huipussaan, mutta naisten työllisyys ei ole juuri kohentunut viime aikoina.

Itse asiassa naisten työllisyys­aste on laskenut hiukan vuoden takaisesta (taulukko 1). Viime vuosina naisten ja miesten välinen ero Suomessa on ollut Euroopan pienin, mutta eroa on siis tullut hiukan, kun miesten työllisyysaste on noussut.

Taulukko 1. Työllisyysasteen trendi /2015–11/2016, prosenttia

Taulukko 1. Työllisyysasteen trendi /2015–11/2016, prosenttia   Lähde. Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, marraskuu 2016.

Lähde. Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, marraskuu 2016.

Taulukkoa on luettava sillä varauksella, että trendin viimeiset luvut yleensä muuttuvat jonkin verran uusien tietojen tullessa mukaan seuraavina kuukausina. Niinpä ei tiedetä vielä, asettuuko esi­merkiksi miesten työllisyys­asteen trendi tänä syksynä lopulta 70 prosenttiin, vai alle tai yli sen.

Myös työttömyys­asteen kehitys on eriytynyt suku­puolittain viime aikoina. Miesten työttömyys­asteen trendi on laskenut toissakesän kymmenestä prosentista tämän hetken noin yhdeksään, kun taas naisten työttömyys­asteen trendi on alentunut samaan aikaan 8,8 prosentista parin kymmenyksen verran.

Naisten ja miesten työttömyys­asteen trendin ero on siis kutistunut vuodessa, mutta työttömiä miehiä on yhä enemmän kuin naisia.

On mentävä vuoden 2008 syyskuuhun asti, että naisten työttömien määrän trendi oli korkeampi kuin miesten (kuvio 1). Jää nähtäväksi, kohtaavatko luvut vielä uudelleen, ja jos, niin milloin.

Kuvio 1. Työttömien määrän trendi 1/2007–11/2016, tuhatta henkeä

Kuvio 2. Työttömien määrän trendi 1/2007–11/2016, tuhatta henkeä  Lähde. Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, marraskuu 2016.

Lähde. Tilastokeskus. Työvoimatutkimus, marraskuu 2016.

Miesten työttömien määrän trendi ei kuitenkaan liikahtanut enää alaspäin syys-lokakuussa 2016. Toistaiseksi tiedot viittaavat siihen, että työttömien miesten määrä kävi vuoden jälki­puoliskon osalta alimmillaan heinä-elokuussa. Mutta tämä jälleen siis sillä varauksella, että syksyn trendi­luvut voivat vielä muuttua muutaman lähi­kuukauden aikana.

Naisten työttömien trendi on pysytellyt likimain samalla tasolla viimeisen puolen vuoden aikana.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
24.6.2020
Tatu Leskinen

Koronakriisi näkyy erityisesti lomautettujen, alityöllisten ja piilotyöttömien määrän kasvuna. Toistaiseksi vaikutuksia on ollut ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Toukokuussa osa-aikatyötä teki 373 000 työllistä, mikä oli 82 000 edellisvuotta vähemmän. 

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
30.4.2020
Anna Pärnänen

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymysten tulokset kertovat varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä koronapandemian seurauksena. Vaikka lomautusta ja työttömäksi jäämistä ennakoivien palkansaajien ja yrittäjien osuudet vastauksissa ovat pieniä, ovat ne määrällisesti huolestuttavan suuria.

Blogi
15.4.2020
Anna Pärnänen

Yksinyrittäjät ovat joutuneet koronakriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Suurin osa on huomattavan pieni­tuloisia, kertoo Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimus.