tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Yritysyksiköllä aito kuva yritystoiminnasta

14.12.2016

Yritystoiminta muuttaa jatkuvasti muotoaan. Samaan aikaan tilastoinnille asetetut laatuvaatimukset ovat kasvaneet. Käynnissä onkin yritystilastojen perustaa koskeva muutos, jonka ytimessä on yritysyksikkö. Tarkoituksena on varmistaa, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan.

Kaikki yritystilastointi pohjautuu yksikkötietoihin. Suomen yritystilastoissa tärkein tiedonkeruuyksikkö ja samalla tilastoyksikkö on tähän asti ollut oikeudellinen yksikkö. Oikeudellinen yksikkö saa yksilöllisen y-tunnuksen rekisteröityessään ja aloittaessaan toimintansa. Y-tunnusta tarvitaan tunnisteena kaikessa toiminnassa viranomaisten kanssa. Arkikielessä oikeudellista yksikköä kutsutaan yritykseksi.

Tilanteesta on ollut paljon etua tilastoinnille, koska oikeudellisten yksiköiden tietoja on laajasti saatavilla hallinnollisista aineistoista. Erityisesti verottajan aineistot ovat avainasemassa yritystilastojen tuotannossa.

Yritysyksikkö haastaa sekä tilastontekijät että tiedonantajat.

Hallinnollisista aineistoista saadaan tiedot kattavasti siten, että tiedonkeruusta ei aiheudu paljoa kustannuksia tilastovirastolle eikä ylimääräistä rasitusta tiedonantajille. Suomi on pitkään ollut kärkimaita hallinnollisten aineistojen hyödyntämisessä.

Jatkossa yritystilastoinnin halutaan kuitenkin pohjautuvan oikeudellisen yksikön sijaan yritysyksikköön. Mikä sitten on yritysyksikkö? Ja miksi se on oikeudellista yksikköä parempi tilastoyksikkö?

Oikeudellinen yksikkö ja y-tunnus ovat olemassa hallinnollisia tarkoituksia varten. Siksi sen kautta ei pystytä kuvaamaan taloudellisia ilmiöitä parhaalla mahdollisella tavalla. Yritysyksikkö sen sijaan on taloudellisin perustein muodostettu, joten siihen eivät vaikuta hallinnolliset järjestelyt.

Yritysyksikkö määritellään pienimmäksi oikeudellisten yksiköiden ryhmäksi, joka muodostaa päätöksenteossaan itsenäisen tuotantoyksikön. Yritysyksiköllä on kaikki tarvittavat tuotannontekijät, se myy tuotteita markkinoille ja sitä johdetaan kokonaisuutena.

Suurimmassa osassa tapauksia oikeudellinen yksikkö ja yritysyksikkö vastaavat täysin toisiaan. Joskus yritysyksikkö kuitenkin muodostuu useista oikeudellisista yksiköistä. Yritysyksiköt muodostuvat käytännössä konsernien sisään tai vastaavat konsernin kotimaista osaa. Merkittävimmät talouden toimijat kuuluvat Suomessa yleensä konserneihin, joten yritysyksikköön siirtyminen vaikuttaa juuri tärkeimpiin yksiköihin.

Esimerkiksi joidenkin konsernien toiminta on järjestelty niin, että yksi oikeudellinen yksikkö myy oman tuotantonsa toiselle oikeudelliselle yksikölle, joka puolestaan käyttää sitä omassa tuotannossaan ja myy lopullisen tuotteen markkinoille.

Jos konsernissa päätetään yhdistää nämä kaksi oikeudellista yksikköä yritysjärjestelyn kautta yhdelle y-tunnukselle, mikään ei todellisuudessa muutu taloudessa. Silti järjestely alentaa tilastoissa näkyvää liikevaihtoa ja muuttaa sen toimialoittaista jakaumaa.

EU-maiden tilastovirastoissa on tällä hetkellä laajasti käynnissä projekteja, joilla pyritään yritysyksikön käyttöönottoon, ja joiden etenemistä EU:n tilastovirasto Eurostat seuraa tarkasti. Yritysyksikön käyttöönottoon tähtäävä projekti on käynnissä myös Suomessa.

Yritysyksikön käyttöönotto on monella tavalla vaativa tehtävä. Yritysyksikköjen muodostaminen oikeudellisista yksiköistä edellyttää suurten konsernien toiminnan tarkkaa ymmärtämistä ja keskustelua tiedonantajien kanssa.

Tiedonantajien voi olla työlästä raportoida tietoja yritysyksikön mukaisesti, koska se ei välttämättä ole heidän normaalin talousseurantansa mukainen yksikkö, kuten oikeudellinen yksikkö ja konserni ovat. Tuhansia konserneja ei pystytä käsittelemään tapauskohtaista harkintaa käyttäen. Kehitteillä onkin automaattisia menetelmiä, joiden rakentamisessa on omat haasteensa.

Yritysyksikkö haastaa siten sekä tilastontekijät että tiedonantajat. Edessä on vielä paljon työtä ennen kuin lopullinen tavoite talouden aidommasta kuvaamisesta ilman hallinnollisten rakenteiden aiheuttamaa vääristymää saavutetaan.

Onnistunut lopputulos edellyttää kansainvälisten ratkaisujen seuraamista, nykykäytäntöjen kriittistä arviointia, viisaita päätöksiä ja hyvää yhteistyötä sekä tilastoasiantuntijoiden kesken että tiedonantajien kanssa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
10.9.2019
Jukka Hoffren

Arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti noin 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan arviolta 10–15 prosenttia. Kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa – noin 23 kiloa ruokaa suomalaista kohti. Esitetyt arviot ovat kuitenkin epävarmoja, ja ruokahävikin tilastointia ollaan parhaillaan kehittämässä.

Blogi
6.9.2019
Sampo Pehkonen

Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon on tehty palkansaajien tuntiansiolaskentaan muutos, jonka sivutuotteena keskimääräiset ansiot laskevat etenkin miesvaltaisilla aloilla. Sen johdosta EU-määritelmän mukainen sukupuolten välinen palkkaero supistuu 0,7 prosenttiyksikköä.

Artikkeli
30.8.2019
Reetta Moilanen

Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonanto­rasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.

Artikkeli
6.3.2019
Reetta Moilanen

Globalisaation myötä yritykset sirpaloituvat rakenteiltaan muodostaen entistä moni­mutkaisempia kokonaisuuksia ja verkostoja. Samalla teollisesta tuotannosta siirrytään datapohjaiseen yritystalouteen ja palveluiden tuotantoon. Valmisteilla oleva lainsäädäntö­uudistus pyrkii ratkomaan yritys­toimintaa kuvaavien tilastojen haasteita ja parantaa yritystilastojen valikoimaa.