tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa myös tilastoihin

1.9.2017
Lea Vuorinen

Yhteiskunnan muutos heijastuu väistämättä myös tilastoihin. Tilastojen kuvaaman ilmiön tai toiminta­ympäristön muuttuessa on tilastotuotannon kehityttävä, jotta tilastot edelleen kertovat sen hetkisestä todellisuudesta tarkasti ja luotettavasti.

Sote- ja maakunta­uudistus on juuri tämän tyyppinen yhteiskuntaa muuttava uudistus. Sen lisäksi että uudistuksen vaikutukset näkyvät jokaisen kansalaisen arjessa, näkyvät ne myös Tilastokeskuksen tilastoissa.

Sote- ja maakunta­uudistus on suurimpia hallinnollisia uudistuksia mitä Suomessa on tehty. Maakuntien perustamisen myötä Suomeen syntyy uusi julkisen hallinnon taso ja uusia toimijoita. Maakunnille siirtyy huomattava määrä tehtäviä kunnilta sekä jonkin verran valtiolta. Muutos tarkoittaa muun muassa valtavaa henkilöstösiirtymää työnantajalta toiselle, omaisuusjärjestelyjä, uusia vaaleja, muutoksia kuntatalouteen ja sote-palveluiden rahoitukseen, uusia hallinnollisia toimijoita ja muita yksiköitä.

Nämä muutokset vaikuttavat laajasti myös tilastoihin ja Tilastokeskuksen tilastotuotantoon. Kuntien henkilöstöä ja palkkoja kuvaavaan palkkatilastoon uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia, kun suuri määrä henkilöstöä siirtyy työnantajalta toiselle.

Kuntataloustilasto puolestaan kuvaa kuntien menoja ja tuloja sekä velkoja ja varallisuutta, jolloin tilastoon kohdistuu merkittäviä muutoksia sote-palveluiden siirtyessä kunnilta maakunnille. Muutoksella tulee olemaan huomattava vaikutus myös julkisen talouden tilastointiin kansantalouden tilinpidossa sekä julkisyhteisöjen alijäämä- ja velka­raportointiin.

Sote- ja maakuntauudistus tuo mukanaan muutoksia alue- ja sektoriluokitukseen sekä tilastojen aikasarjoihin. Sektori­luokitus­päätöksiä maakuntien ja muiden uusien yksiköiden osalta ei ole vielä tehty, sillä ne odottavat sote- ja maakunta­lainsäädännön vahvistamista. Tiedossa kuitenkin on, että julkisyhteisöjen osalta sektori­luokitukseen otetaan käyttöön uusi alasektori. Alueluokitus muuttuu muutamien kuntien vaihtaessa maakuntaa.

Aikasarjojen osalta tilanne käydään läpi tilastokohtaisesti. Mahdollisuuksien mukaan tilastoihin voidaan tuottaa uuden alueluokituksen mukaisia aikasarjoja taaksepäin. Joidenkin tilastojen kohdalla ilmiöalueen merkittävä muuttuminen voi johtaa aikasarjojen katkeamiseen.

Jokaiselle tilastolle luotettavan pohjan muodostaa tiedonhankinta. Tilastokeskus kerää tietoja yrityksiltä ja julkisen hallinnon toimijoilta sekä kotitalouksilta. Maakunnat ovat tällä hetkellä Tilastokeskuksen näkökulmasta vain osa alueluokitusta, mutta jatkossa ne tulevat olemaan julkisen hallinnon toimijoita ja näin ollen myös tärkeitä tiedonantajia Tilastokeskuksen tiedonkeruissa. Osa tiedoista saadaan hallinnollisina aineistoina, mutta osa on kerättävä tiedonkeruulomakkeilla.

Näin ollen maakunta­uudistus tarkoittaa Tilastokeskukselle myös tiedonhankinnan kehittämistä ja uusia tai laajennettuja tiedonkeruita, jotta tilastojen tarkkuus ja luotettavuus säilyvät nykyisellä tasolla.

Sote- ja maakunta­uudistuksen myötä myös tiedonkäyttäjien tarpeet muuttuvat. Mahdollisesti tarvitaan kokonaan uusia tilastoja tai joihinkin nykyisistä tilastoista on tarvetta lisätä uusia maakuntatason tietoja. Lisäksi nykyisiä tietopalveluita on arvioitava suhteessa asiakkaiden uusiin tietotarpeisiin sekä pohdittava aluetiedon uudenlaista palvelukokonaisuutta. Tilastokeskus selvittää käyttäjien tietotarpeita uusiin maakuntiin liittyen.

Edellä mainittujen tilastojen lisäksi sote- ja maakunta­uudistuksella on vaikutusta useisiin muihin Tilastokeskuksen tilastoihin, muun muassa ansiotaso­indeksiin, työvoima­kustannus­indeksiin, vaalitilastoihin ja väestötilastoihin. Tämän hetkisen tiedon valossa vaikutuksia on yhteensä noin 70 eri tilastoon, noin 30 tiedonkeruuseen sekä useisiin maksullisiin tietopalveluihin.

Osaan vaikutukset ovat merkittäviä ja osaan vähäisempiä, esimerkiksi alue­luokitus­muutosten kautta. Koska lainsäädäntöprosessi on vielä kesken, kaikkia vaikutuksia ei tällä hetkellä pystytä täysin tunnistamaan.

Tilastokeskuksessa on käynnissä erillinen hanke, jossa kehitetään tilastoja ja tietopalveluita vastaamaan sote- ja maakunta­uudistuksen tuomiin muutoksiin. Tilastokeskuksen kaikki yksiköt kattava hanke sisältää myös laajaa yhteistyötä valtionhallinnon toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Näin varmistamme yhteiskuntaamme ajantasaisesti ja luotettavasti kuvaavat tilastot asiakkaillemme jatkossakin.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.2.2019
Juho Keva

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide, toivottaa Juho Keva (vasemmalla) pohjois­saamen kielellä. Koltta­saamelainen Aki Harju toivottaa puolestaan Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid. Inarin­saameksi otsikon toivotus kuuluu Pyeri Säämi aalmug­peivi puohháid.

Blogi
1.6.2018
Mari Ylä-Jarkko

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

Blogi
12.4.2018
Mervi Niemi

Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansain­välisen talouden veto­avusta ja koti­maisista kilpailu­kyvyn kohentamis­toimista – näkemyksestä riippuen.

Blogi
23.3.2018
Olli Savela

Varhaisin tilastomuistoni on 1960-luvun alusta, kun olin kansakoulu­ikäinen. Seisoin serkku­poikani kanssa vasta­valmistuneen kolmos­tien ylittävällä sillalla Hyvinkäällä. Seurasimme ohi­kulkevia autoja, jotka olivat matkalla Helsinkiin, oli Eläin­tarhan ajot.

Artikkeli
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

Blogi
3.1.2018
Vieraskynä: Jussi Melkas

Virallisen tilaston toiminta­ympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tieto­markkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilasto­informaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.

Artikkeli
21.12.2017
Kaija Ruotsalainen

Rekisterit mullistivat aikanaan koko tilastotuotannon. Digitalisaation myötä tieto pyritään keräämään vain kerran ja saattamaan pian kaikkien käyttöön. Onko nyt aika uudelle vallankumoukselle?