Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Tieto&trendit - etusivulle

Toinen mokoma ei enää ole kanssamme juhlimassa


Kuinka paljon meitä suomalaisia on kaikkiaan ollut sadan itsenäisyyden vuoden aikana?


Hain vastausta päähän pälkähtäneeseen kysymykseen keskuudestamme poistuneiden kautta.

Viime vuonna kuoli lähes 54 000 suomalaista, enemmän kuin kertaakaan sitten sota­vuoden 1944. Tänä vuonna on ollut sama tahti, kuolleita on jo lähes 50 000.


Jos vuosittain olisi kuollut viitisen­kymmentä tuhatta suomalaista, se tekisi viisi miljoonaa sadassa vuodessa. Määrä on tietysti vaihdellut sota-aikojen lukemista hiukan pienempiin, mutta yllättävän tasaisesti vainajien määrä on pysytellyt viiden­­kymmenen tuhannen paikkeilla (Kuvio 1), kun väki­­luku on kuitenkin kasvanut yli kahdella miljoonalla. Selitys ilmiölle on elin­iän pidentyminen.


Itsenäisyyden ajan pahin vuosi oli heti ensimmäinen, vuosi 1918, jolloin yli 95 000 suomalaista menehtyi muiden syiden lisäksi sisällis­­sodan ja espanjan­­taudin uhrina. Myös sota­­vuosina 1940, 1941 ja 1944 ylitettiin 70 000 vainajan raja.


Alle neljänkymmenen tuhannen on hautajaisten määrä jäänyt vain vuosina 1952–1960.


Kuvio 1. Syntyneet ja kuolleet 1917–2017 (2017 ennakko­­arvio)

Kuvio 1. Syntyneet ja kuolleet 1917–2017 (2017 ennakko¬¬arvio)   Lähde: Tilastokeskus, väestö¬¬tilasto


Lähde: Tilastokeskus, väestö­­tilasto


Suomesta on tietysti siirrytty muuallekin kuin manan majoille. Satoja tuhansia on lähtenyt leivän perässä merten taakse ja varsinkin lahden yli Ruotsiin.


Kun otin maastamuuttaneet mukaan arvioon, tulin otsikon päätelmään. Nythän meitä on reilut 5,5 miljoonaa – ja ulko­suomalaiset tietysti päälle.


Tilastotieteen kurssin aikoinaan kesken jättäneenä esitin kysymyksen varmuuden vuoksi vielä väestö­asiantuntija Markus Rapolle.


Ensimmäiseksi tulisi määritellä suomalainen, Rapo totesi. Jos mukaan halutaan maahan­muuttajat, asia mutkistuu. Määritelmän mukaan suomalaisiksi kuitenkin katsotaan kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt, riippumatta siitä missä he ovat syntyneet.  


Jos tarkastellaan vain Suomessa syntyneitä, asia on yksin­kertaisempi. Rapo lähtee liikkeelle vuoden 1917 lopun väki­luvusta, 3,1 miljoonaa, ja lisää siihen sen jälkeen Suomessa syntyneet reilut 7,1 miljoonaa lasta.


Tuosta reilun 10 miljoonan joukosta puuttuvat kuitenkin maahan­muuttajat. Kattavaa netto­tilastoa ulko­mailla syntyneistä ja jossain vaiheessa Suomessa asuneista henkilöistä viimeisen sadan vuoden ajalta ei ole. Tällä hetkellä Suomessa asuu ulko­mailla syntyneitä reilut 360 000.


Kun otetaan lukuun vaikkapa 1920-luvulla ja sen jälkeen tänne emigroituneet ja sadan vuoden aikana täältä muualle muuttaneet, päästään helposti 11 miljoonan tuntumaan.  


Tarkkaa lukua ei siis pysty sanomaan, mutta lähti sitä laskemaan syntyneistä tai kuolleista käsin, tulos on samaa suuruus­luokkaa. Meitä itsenäisiä suomalaisia on kaiken kaikkiaan ollut tupla­määrä nykyiseen nähden.


Toinen mokoma on jo siis joukosta pois, kuka mistäkin syystä. Useimmat tietenkin vanhuuttaan kuten yksi vastikään poistuneista, lapsuuteni sankari Sulo-setä. Hieno muistokirjoitus Helsingin Sanomissa kertoo kalastaja-aforistikon lähteneen suoraan rakkaalta Lanko­järveltään kevyen lumen hellästi peittelemänä.

Avainsanat:

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.