tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Totuudenjälkeisiä tilastoja tarinankertojien torilla – historiallinen hevonen hopealle

24.7.2017
Maija Metsä

Tilastotiede ja tilastot eivät tunne rajoja. Tarinankertojien toristaan kuuluisa Marrakech keräsi viime viikolla lähemmäs 2 000 tilastotieteen, sitä soveltavien alojen sekä virallisen tilastotuotannon edustajaa yli 120 maasta.

Kansainvälisen tilastoinstituutin järjestämä maailman tilastokokous, ISI World Statistics Congress (2017), pidettiin jo 61. kerran. Kuusipäiväinen kokonaisuus sisälsi kaikkiaan yli 300 sessiota sekä joukon oheistapahtumia.

Kansainvälinen tilastokeitos marokkolaisin maustein oli moniaineksinen ja runsas. Mieleen jäivät muhimaan erityisesti kolme vahvasti esillä ollutta ainesta: kestävän kehityksen indikaattorit eli Sustainable Development Goals 2030 ja niiden mittaaminen, avoin ja big data – muun muassa etiikan näkökulmasta – sekä kommunikoinnin merkitys. Tarkastelemme kaikkia kolmea Tieto&trendit-lehdessä ja sen verkkosivustolla syksyn kuluessa.   

Kokouksen antia maustoi väkevästi myös kysymys valeuutisten ja vaihtoehtoisten faktojen sävyttämästä totuudenjälkeisestä ajasta. Enrico Giovannini, tunnettu italialainen ekonomisti ja tilastotieteilijä sekä muun muassa Rooman klubin jäsen, sanoitti aiheesta kolme kysymystä.

Elämmekö totuudenjälkeisen politiikan aikaa ja voimmeko syyttää ainoastaan poliitikoita?

Elämmekö tilastojen jälkeisessä yhteiskunnassa (post-statistics society)?

Ja elämmekö valistuksen jälkeistä aikaa?

Tuskin, kuului vastaus viimeiseen kysymykseen, mutta Giovannini povasi ”totuudenjälkeisen ongelman” kasvavan räjähdysmäisesti ja peräänkuulutti tilastomaailman tarjoamiksi vastalääkkeiksi avointa kommunikaatiota, proaktiivista reagointia ja läsnäoloa.

Enrico Giovannini

"Tilastojen on puhuteltava tavallista ihmistä ja hyödynnettävä enemmän sosiaalista mediaa", kannustaa Giovannini. (Kuva: Maija Metsä)

Tilastoalan on oltava valetotuuksien ja totuuksien välisen kuilun ”nöyrä sillanrakentaja”, jonka on pärjätäkseen puhuteltava tavallista ihmistä ja maailmaa. On yhdisteltävä lukuja ja tarkasteltava niitä kansalaisten näkökulmasta. Keskiarvoja on avattava ja niiden rinnalle tarjottava tietoa tulonjaon tai alueiden jakaumasta.

Tilastotarinoissa on rohkeasti kerrottava myös virheistä ja tiedon rajoitteista sekä korjattava virallisten tilastojen väärintulkintoja.

Mainio tulevaisuuteen tähtäävä lääke on tilastotiedon ymmärryksen jä käytön edistäminen jo yläkoulusta alkaen. Suomalaisen koulutuksen vahvuus näkyykin kansainvälisen tilastoposterikilpailun tuloksissa. Tällä kertaa Suomen yläkoulusarjan voittaneet Taina Lötjönen ja Terhi Rasikannas Paraistenseudun koulusta ratsastivat historiallisella hevosellaan Marrakeshin kansainvälisellä kentällä hienosti hopeasijalle.

Maija Metsä

ISLP-posterin palkintojen jako

Marrakechissa 21.7. pidetyssä palkintojenjakotilaisuudessa vasemmalta oikealle Kansainvälisen tilastoinstituutin (ISI) uusi puheenjohtaja Helen MacGillivray, Tilastokeskuksen Reija Helenius ja ISI:n puheenjohtajuuden jättävä Pedro Silva.

”Kilpailu on nyt järjestetty viisi kertaa, ja jo kolmatta kertaa olemme palkintosijoilla. Tilastoposterin teko opettaa helpolla ja käytännönläheisellä tavalla koko tilastollisen tutkimusprosessin aina tutkimusaiheen, tutkimusmenetelmän, aineiston analyysin ja esittämisen myötä johtopäätösten tekoon”, kertoo palkintoja jakamassa ollut Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Reija Helenius.

Suomessa tilastoposterin tekeminen opetuksen välineenä on yleistynyt kilpailun myötä. Kun kilpailu ensimmäisen kerran järjestettiin, osallistujia oli vain reilut sata oppilasta. Viimeisimmässä vuosien 2016–2017 kilpailussa oppilaita oli jo reilut 1 200.

”Kilpailu on laajentunut myös kansainvälisesti: tällä kertaa kilpailuun osallistui yli 12 000 oppilasta 23 maasta”, iloitsee International Statistical Literacy projektin (ISLP) johtajana toimiva Helenius.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.2.2019
Juho Keva

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide, toivottaa Juho Keva (vasemmalla) pohjois­saamen kielellä. Koltta­saamelainen Aki Harju toivottaa puolestaan Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid. Inarin­saameksi otsikon toivotus kuuluu Pyeri Säämi aalmug­peivi puohháid.

Blogi
1.6.2018
Mari Ylä-Jarkko

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

Artikkeli
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

Blogi
7.2.2018
Jouni Kotkavuori

Silmälasit, virttynyt pikkutakki, kuusi­kymppinen professori, tilasto­tietoja... Auditorio on täpö­täysi, kuuntelemme herkeämättä. Ja katselemme: kädessään miekkosella on vessapaperi­rullia (sama esitys täällä ja täällä perusteellisempana rullien sijaan kuutioilla).

Blogi
3.1.2018
Vieraskynä: Jussi Melkas

Virallisen tilaston toiminta­ympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tieto­markkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilasto­informaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.

Blogi
28.12.2017
Saara Roine

Tilastokeskus julkaisee runsaan määrän yritystilastoja. Niissä toimialojen tiedot poikkeavat yleensä jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi liikevaihto on keskeinen muuttuja useassa yritystilastossa, ja kuitenkin vain harvoin eri tilastojen esittämä liikevaihdon muutos on täsmälleen sama. Mistä erot johtuvat ja mitä tilastoa kannattaisi seurata?

Artikkeli
21.12.2017
Kaija Ruotsalainen

Rekisterit mullistivat aikanaan koko tilastotuotannon. Digitalisaation myötä tieto pyritään keräämään vain kerran ja saattamaan pian kaikkien käyttöön. Onko nyt aika uudelle vallankumoukselle?