Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja. 

IMF on Bretton Woodsissa perustettu kansainvälinen järjestö, joka valvoo maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää tarkkailemalla ulkomaisia vaihtokursseja ja maksutaseita, ja antaa pyydettäessä teknistä ja taloudellista apua. Sen tavoite on loiventaa kansainvälisen finanssijärjestelmän markkinahäiriöitä ja tukea tilapäisiin rahoitusvaikeuksiin joutuneita jäsenvaltioita. 

Tilasto-osasto on yksi IMF:n erikoispalveluyksiköistä (ks. IMF:n organisaatiokaavio). Sen tehtävinä on tarjota teknistä apua maille sekä tukea muiden yksiköiden, eritoten alueosaston toimintaa. Henkilöstöä IMF:ssä on noin 2 700 liki 150 eri maasta. 

Työni koostui pääasiassa hintatilastoihin liittyvistä hankkeista: sivutoimisten asiantuntijoiden työn tukemista (backstop) raporttien oikoluvun sekä sisältökysymysten osalta, sekä maadeskien ekonomistien (kullakin jäsenmaalla on oma tiiminsä alueyksiköissä) avustamista kysymyksissä – ovatko tietyn maan hintatilastot luotettavia ja miten niitä tulisi kehittää –, sekä teknisen avun missioista ja kouluttamisesta.

Osaamisen kehittäminen (capacity development) on yksi päätoiminnoista ja maamissioita on useita satoja vuodessa koko talon tasolla. IMF:n tilastotoimen yksi tavoitteista onkin auttaa maita taloustilastojen tuotannossa, jotta tilastot olisivat luotettavia ja vertailukelpoisia maiden välillä ja tukisivat maiden rahapolitiikkaa ja auttaisivat mm. IMF:ää sen työssä.

Työssäni sain käyttäjän näkökulmasta kokea, miten tärkeää luotettava ja kansainvälisiä ohjeistuksia noudattava tilastointi on. Kyse ei ole koskaan vain yhden tilaston tärkeydestä, sillä tilastot ovat aina jossain määrin syötteitä toisilleen. 

Kulutustutkimus ja yrityskyselyt luovat hyvän pohjan hintatilastoille – sekä kuluttaja- että tuottajahinnoille. Ilman luotettavia hintatilastoja ei saada aikaan hyvää kansantalouden tilinpitoa. Ja lisäksi kullakin tilastolla on oma itseisarvonsa päätöksenteon pohjana. 

Kansantalouden tilinpidosta on julkaistu Working Paper -sarjassa selvitys laadintakäytänteistä eri maissa The Status of GDP Compilation Practices in 189 Economies and the Relevance for Policy Making (Berry, Iommi, Stanger & Venter). Hintatilastojen osalta on tulossa piakkoin vastaava paperi (Ylä-Jarkko, Berry, Stanger), joka tarkastelee 196 maan kuluttajahintaindeksin ja 126 maan tuottajahintaindeksin laadintakäytänteitä. 

Pelkkä tilaston tuottaminen ei vielä riitä. Tiedonjakaminen oli monessa kohtaa käyttäjän näkökulmasta ongelma. Virastojen nettisivuilta ei löytynyt riittävää kuvausta tilaston laadintatavoista tai edes indeksin perusvuodesta. Hyviäkin esimerkkejä toki löytyi.

Työ IMF:ssä sisältää myös tutkimustyötä ajankohtaisten aiheiden parissa: digitalisaation mittaamisesta ja big datan käytöstä tilastoinnissa. Digitalisaation mittaamisen osalta IMF on julkaissut huhtikuussa 2018 Policy Paperin Measuring the Digital Economy (Reinsdorf, Quirós & STA Group). Big datan käytön mahdollisuuksista tilastotuotannossa on julkaistu marraskuussa 2017 Staff Discussion Note Big Data : Potential, Challenges and Statistical Implications (Hammer, Kostroch, Quirós). 

Työ molempien aihealueiden parissa jatkuu ja marraskuussa on 6. tilastofoorumi otsikolla Measuring Economic Welfare in the Digital Age: What and How?

Vuoden käyttäjäkokemuksen perusteella Suomessa tilastointi on kansainvälisen tiedonkäyttäjän kannalta maailmanlaajuisesti verraten varsin hyvällä tolalla. Meillä viranomaiset tekevät yhteistyötä, ja tilastoinnin perustaksi on hyvät rekisterit. Tilastoviranomaisiin luotetaan. 

Meillä ei kuitenkaan ole varaa jäädä lepäämään laakereilla. Tilastoilla kuvattavien ilmiöiden ja käyttäjätarpeiden muuttuessa tilastointia on kehitettävä jatkuvasti, jotteivat muut vuorostaan aja lujaa ohi kehityksessä. Tähän työhön osallistun nyt palattuani takaisin Tilastokeskukseen.

Kirjoittaja on Tilastokeskuksen yritystilastot-yksikön tilastojohtaja.