tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Prosenttipeliä palkkaeroilla

5.1.2018
Sampo Pehkonen

Vuosi on vaihtunut, mutta asiat toistuvat: talvi­sää on etelässä surkea ja palkka­eroista puhutaan. Ja kuten lämpö­tila, naisten ja miesten välinen palkka­ero tuntuu sahaavan edes­takaisin.

Viimeisimmästä palkkaero­tiedosta uutisoi YLE. Eläketurva­keskuksen laskelmien mukaan naisten keskiarvo­ansiot olivat 76 prosenttia miesten keskiarvo­ansioista vuonna 2016.   

Aiemmin mediassa naisten keskiarvo­ansioiden on kerrottu olevan – Tilasto­keskuksen tietoihin perustuen – 84 tai 97 prosenttia miesten keskiarvo­ansioista. Mihin palkkaero­prosenttiin uskoa?

Kaikkiin. Erilaisten prosentti­lukujen taustalla ovat toisistaan eroavat määritelmät ja tulo­kulmat.

Eläketurvakeskuksen aineisto kattaa kaikki tilastointi­vuonna työeläke­järjestelmän piiriin kuuluneet henkilöt. Ansio­tietoja ETK on määrittänyt kaikille työssä olleille lukuun ottamatta yrittäjiä ja maatalous­yrittäjiä. Tämä tarkoittaa kuukausi­tasolla noin 2,1–2,2 miljoonaa palkan­saajaa.

ETK laskee kuukausi­ansiot palkan­saajille kalenteri­kuukausien perusteella. Laskenta­periaatetta havainnollistetaan julkaisussa Suomen työeläke­vakuutetut 2016: ”Palkan­saaja oli työssä 20.8.–10.9. ja työeläke­vakuutettu työansio oli 2 000 euroa. Tällöin tilastoissa käytetty kuukausi­ansio oli 2 000 € / 2  = 1 000 €/kk, koska työ on tehty kahden eri kuu­kauden aikana.”

Kun ETK:n aineistosta lasketaan keskiarvo­ansio kaikille suomalaisille nais- ja mies­palkan­saajille, saadaan tulos, jonka mukaan vuonna 2016 naisten keskiarvo­ansio oli 76 prosenttia miesten keskiarvo­ansiosta.    

Tilastokeskuksella on käytössään Eläketurva­keskusta suppeampi aineisto. Kuukausi­tason palkka­havaintoja on noin 1,3 miljoonaa, ja ne edustavat painotettuna noin 1,6 miljoonaa palkan­saajaa. Aineiston ulko­puolelle jäävät alle viiden hengen yrityksissä työskentelevät ja palkkio­tyyppisessä työ­suhteessa olevat, kuten perhe­päivä- ja omais­hoitajat.

Kuukausiansion Tilasto­keskus laskee kuukauden mittaiselle ajan­jaksolle. Sillä, osuuko ansainta-ajan­kohta yhden vai kahden kuukauden ajalle, ei ole merkitystä. Tilasto­keskuksen näkökulmasta ETK:n esimerkki­tapauksessa kuukausi­ansio olisi 2 000 euroa.

Tilastokeskus ei julkaise virallista palkkaero­tilastoa, vaan julkisuudessa käytetyt palkkaero­prosentit perustuvat tilastoista johdettuihin tietoihin. Tyypillisesti palkkaero­prosentti lasketaan ansiotaso­indeksistä tai palkkarakenne­tilastosta. Tilasto­keskuksen aineistot sisältävät tausta­tietoja mm. palkan­saajan koko- ja osa-aikaisuudesta, ammatista, vuoro­työ- ja ylityö­ansioiden määrästä.  

Ansiotasoindeksin mukaan vuonna 2016 koko­aikaisten naisten säännöllisen työ­ajan ansio oli keski­määrin 84 prosenttia koko­aikaisten miesten vastaavasta ansiosta. 

Ero ETK:n ja Tilasto­keskuksen prosentti­lukujen välillä liittyy siis aineiston kattavuuteen (kaikki palkan­saajat vs. osa kansan­talouden palkan­saajista), laskenta­joukkoihin (koko- ja osa-aikaiset vs. koko­aikaiset), ansio­käsitteisiin (kaikki ansiot vs. säännölliset ansiot) sekä kuukausi­ansioiden määrittelyyn.  

ETK:n ja Tilastokeskuksen palkkaero­prosentit saadaan jakamalla laskenta­joukon naisten keskiarvo­ansiot miesten keskiarvo­ansioilla, esi­merkiksi ETK:n osalta, 2 470 € / 3 260 € = 0,76. Kumpikaan laskelmista ei huomioi esi­merkiksi ammatillista eriytymistä, joka on Suomessa Euroopan mitta­puulla voimakasta.

Kun työnkuvaa yhdenmukaistetaan, palkkaero pienenee

Naiset siis ansaitsevat kansan­talouden tasolla keski­määrin miehiä selkeästi vähemmän. Tälle erolle voidaan löytää palkkarakenne­tilaston pohjalta muutamia syitä.

Mikäli samalla ammatti­nimikkeellä työskentelevien koko­aikaisten naisten ja miesten säännöllisiä ansioita vertaillaan keskenään, palkka­ero pienenee tuntuvasti.

Mikäli samalla ammatti­nimikkeellä ja samassa yrityksessä työskentelevien koko­aikaisten naisten ja miesten säännöllisiä ansioita vertaillaan keskenään, palkka­ero pienenee yhä.

Mikäli samalla ammatti­nimikkeellä ja samassa yrityksessä työskentelevien koko­aikaisten naisten ja miesten säännöllisiä ansioita ilman vuoro­työlisiä vertaillaan keskenään, palkka­ero pienenee yhä.

Viimeisessä tapauksessa naisten keskiarvo­ansiot olivat 97 prosenttia miesten keskiarvoansioista vuonna 2016.

Keskeistä on, että viimeisessä tapauksessa palkka­ero juontaa juurensa yksityiselle sektorille. Yksityisen sektorin palkka­ero ei selity ammatillisella eriytymisellä, yrityksiin valikoitumisella tai vuoro­töiden määrällä. Yksi selitys yksityisen sektorin palkka­erolle voi olla, ettei tilasto­aineisto sisällä tietoa ammatin vaativuus­tasoista tai palkka­ryhmistä.

Koko kansantalouden tasolla kiistämätöntä on kuitenkin se, että naiset päätyvät miehiä useammin heikommin palkattuihin ammatteihin sekä osa-aika­töihin. On myös mahdollista että yksityisellä sektorilla naiset päätyvät ammatti­nimikkeen sisällä matalammille vaativuus­tasoille tai matalampiin palkka­ryhmiin.  

Miten palkkaeroista tulisi sitten puhua?

Selkeästi määriteltyinä. Esimerkiksi ETK:n tuottamiin tietoihin on hyvä viitata koko kansan­taloutta ja koko- ja osa-aikaisia palkan­saajia kuvaavina, Tilasto­keskuksen ansiotaso­indeksiin perustuviin tietoihin puolestaan kokoaika­työtä kuvaavina.

Mikäli ammatti- ja yritys­rakenne huomioidaan, eli palkka­eroa selitetään ammatti- ja yritys­rakenteella, tulisi palkka­erosta puhua ammatti- ja yritys­vakioituna.

Palkkaeroista on moneksi. On hyvinkin mahdollista että lähi­vuosina uutisoidaan uusista palkkaero­prosenteista. Muistetaan tarkistaa silloin tausta­oletukset.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.12.2017
Antti Katainen, Miina Keski-Petäjä, Laura Lipasti

Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on noussut selvästi kymmenessä vuodessa, mutta viime vuosina kehitys on ollut jokseenkin hidasta tai olematonta. Johtajien tasa-arvokehityksen seurantaan tarvitaan systemaattisesti tuotettua, vertailukelpoista tietoa.

Artikkeli
4.10.2017
Heli Udd

Teollisuudessa työskentelevillä on säännönmukaisesti korkeammat ansiot kuin palvelualoilla. Vuonna 2016 palvelualoilla ansaittiin keskimäärin 17 prosenttia vähemmän kuin teollisuudessa. Palvelualojen mediaaniansiot olivat 2 978 euroa ja teollisuudessa 3 577 euroa kuukaudessa. Suurin osa eroista johtuu erilaisesta koulutus- ja ammattirakenteesta. Vertailutiedot koskevat kuukausipalkkaisia palkansaajia.

Blogi
15.6.2017
Suvi Kivi

”Älkää naurattako, kuka näitä tilastoja tekee, vaimo valtiolla siivoojana jo 17v, kuukausi­palkka 1750€/kk, työaika 37,5h/vko.” kommentoi nimi­merkki Siivoojan mies Ilta-Sanomien julkaisemaa juttua 4.5.2017.

Artikkeli
7.12.2016
Jaana Huhta

SOTE- ja maakunta­uudistuksen myötä suuri määrä kuntien työntekijöitä siirtyy maakuntiin. Siirtymän seurauksena kuntien ja maakuntien tehtävät sekä niiden henkilöstö­rakenteet muuttuvat merkittävästi. Kunnat keskittyvät sivistys­tehtäviin, maakunnat terveyteen ja sosiaali­toimeen.