Työvoimatutkimuksen kesäkuun julkistuksessa työllisyys­asteen kausi- ja satunnais­vaihtelusta tasoitettu trendi oli 71,8 prosenttia. Luku on varsin lähellä hallituksen itselleen asettamaa 72 prosentin tavoitetta, joten on ymmärrettävää, että tilaston luotettavuudesta käydään vilkasta keskustelua.

Ovatko uudet työlliset vain yhden tunnin viikossa työskennelleitä vale­työllisiä? Onko työttömät siivottu pois tilastoista karenssilla ja aktiivi­toimilla?

Hyviä ja oikeita kysymyksiä. Demokraattisen yhteis­kunnan edellytyksenä ovat poliittisesti riippumattomat ja luotettavat tilastot, ja kyllä se vain joka kerta täällä Tilasto­talossa ilahduttaa, kun tämä tarve nostetaan esiin.

Yhden tunnin työskennelleitä ei tilastossa juuri ole, mutta yhden päivän viikossa työskennelleitä jonkin verran.

Työvoimatutkimuksessa työlliseksi lasketaan henkilöt, jotka ovat tutkimus­viikolla tehneet ansio­työtä vähintään tunnin. Kuulostaahan se erikoiselta – eihän yhden tunnin työllä kukaan voi tulla toimeen. Anna Pärnänen selittää, miksi työllisyyttä mitataan työn teolla eikä toimeentulolla.

Vuoden toisella neljänneksellä työllisyyden kasvu on kuitenkin pää­asiassa tullut yksityisellä sektorilla kokoaika­työtä tekevistä. Toisella neljänneksellä työllisiä oli 79 000 enemmän kuin vuotta aiemmin – näistä 12 000 teki osa-aikatyötä palkan­saajana.

Yrittäjyyden lisäys työllisyyden kasvusta oli vain 4 000. Yhden tunnin työskennelleitä ei tilastossa juuri ole, mutta yhden päivän viikossa työskennelleitä jonkin verran. Pertti Taskinen raportoi huhtikuussa aktiivimallin vaikutuksista lyhyiden keikkatöiden lisääntymiseen vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta.

Jos opiskelijoiden ja eläkeläisten osa-aikatyötä ei lasketa, oli alle 10 tuntia viikossa tekeviä työllisiä nyt toisella neljänneksellä 3 000 enemmän kuin viime vuonna. Kun vertaa lukuja tuohon 79 000 uuteen työlliseen, voi todeta, että kyllä työllisyys on pää­asiassa kasvanut ihan perinteisellä vakituisella kokopäivä­työllä.

Viimeisen 17 vuoden aikana osa-aikatyötä tekevien osuus (ja määrä) on kuitenkin ollut kasvussa, eli pidemmän ajan trendistä on kyllä kyse. Myös määrä­aikaisia työ­suhteita on nyt solmittu aiempaa enemmän.

Onko työttömät siivottu pois karenssilla ja aktiivi­toimilla?

TEM:n työnvälitystilastossa ei toimen­piteissä olevia tilastoida työttömiksi työn­hakijoiksi, mutta työttömyys­turvan saaminen (esimerkiksi ”karenssi”) ei vaikuta määrittelyyn. Näin ollen karenssien lisääntyminen ei ”putsaa” työnvälitys­tilaston työttömiä. Ihmisten toimeen­tuloon se toki vaikuttaa.

Virallinen työttömyysaste lasketaan Tilasto­keskuksen työvoima­tutkimuksesta kansain­välisten määritelmien mukaan. Työttömyys­asteeseen politiikka ja lain­säädäntö vaikuttavat vain, jos ne saavat ihmiset työllistymään tai muuten muuttamaan käyttäytymistään.

Liisa Larja kirjoitti aiemmin siitä, miten työnhakuvelvoite voisi itse asiassa tuottaa lisää työttömiä, jos kortistossa olevat henkilöt aktivoituvat työn hakuun, mutta eivät kuitenkaan työllisty. Näin ei – ehkäpä onneksi – käynyt.

Herääkö lisää kysymyksiä työmarkkina­tilastoista tai haluaisitko tietää jonkun tietyn luvun? Kommentoi alle, niin laitamme työ­listalle seuraavaa blogia varten!

Kirjoittajat ovat työmarkkinatilastojen asiantuntijoita.