tk-icons
Sivuston näkymät

Työllisyys kasvoi ihan oikeasti

1.8.2018
Twitterissä: @LiisaLarja
Kuva: Pixhill

Työvoimatutkimuksen kesäkuun julkistuksessa työllisyys­asteen kausi- ja satunnais­vaihtelusta tasoitettu trendi oli 71,8 prosenttia. Luku on varsin lähellä hallituksen itselleen asettamaa 72 prosentin tavoitetta, joten on ymmärrettävää, että tilaston luotettavuudesta käydään vilkasta keskustelua.

Ovatko uudet työlliset vain yhden tunnin viikossa työskennelleitä vale­työllisiä? Onko työttömät siivottu pois tilastoista karenssilla ja aktiivi­toimilla?

Hyviä ja oikeita kysymyksiä. Demokraattisen yhteis­kunnan edellytyksenä ovat poliittisesti riippumattomat ja luotettavat tilastot, ja kyllä se vain joka kerta täällä Tilasto­talossa ilahduttaa, kun tämä tarve nostetaan esiin.

Yhden tunnin työskennelleitä ei tilastossa juuri ole, mutta yhden päivän viikossa työskennelleitä jonkin verran.

Työvoimatutkimuksessa työlliseksi lasketaan henkilöt, jotka ovat tutkimus­viikolla tehneet ansio­työtä vähintään tunnin. Kuulostaahan se erikoiselta – eihän yhden tunnin työllä kukaan voi tulla toimeen. Anna Pärnänen selittää, miksi työllisyyttä mitataan työn teolla eikä toimeentulolla.

Vuoden toisella neljänneksellä työllisyyden kasvu on kuitenkin pää­asiassa tullut yksityisellä sektorilla kokoaika­työtä tekevistä. Toisella neljänneksellä työllisiä oli 79 000 enemmän kuin vuotta aiemmin – näistä 12 000 teki osa-aikatyötä palkan­saajana.

Yrittäjyyden lisäys työllisyyden kasvusta oli vain 4 000. Yhden tunnin työskennelleitä ei tilastossa juuri ole, mutta yhden päivän viikossa työskennelleitä jonkin verran. Pertti Taskinen raportoi huhtikuussa aktiivimallin vaikutuksista lyhyiden keikkatöiden lisääntymiseen vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta.

Jos opiskelijoiden ja eläkeläisten osa-aikatyötä ei lasketa, oli alle 10 tuntia viikossa tekeviä työllisiä nyt toisella neljänneksellä 3 000 enemmän kuin viime vuonna. Kun vertaa lukuja tuohon 79 000 uuteen työlliseen, voi todeta, että kyllä työllisyys on pää­asiassa kasvanut ihan perinteisellä vakituisella kokopäivä­työllä.

Viimeisen 17 vuoden aikana osa-aikatyötä tekevien osuus (ja määrä) on kuitenkin ollut kasvussa, eli pidemmän ajan trendistä on kyllä kyse. Myös määrä­aikaisia työ­suhteita on nyt solmittu aiempaa enemmän.

Onko työttömät siivottu pois karenssilla ja aktiivi­toimilla?

TEM:n työnvälitystilastossa ei toimen­piteissä olevia tilastoida työttömiksi työn­hakijoiksi, mutta työttömyys­turvan saaminen (esimerkiksi ”karenssi”) ei vaikuta määrittelyyn. Näin ollen karenssien lisääntyminen ei ”putsaa” työnvälitys­tilaston työttömiä. Ihmisten toimeen­tuloon se toki vaikuttaa.

Virallinen työttömyysaste lasketaan Tilasto­keskuksen työvoima­tutkimuksesta kansain­välisten määritelmien mukaan. Työttömyys­asteeseen politiikka ja lain­säädäntö vaikuttavat vain, jos ne saavat ihmiset työllistymään tai muuten muuttamaan käyttäytymistään.

Liisa Larja kirjoitti aiemmin siitä, miten työnhakuvelvoite voisi itse asiassa tuottaa lisää työttömiä, jos kortistossa olevat henkilöt aktivoituvat työn hakuun, mutta eivät kuitenkaan työllisty. Näin ei – ehkäpä onneksi – käynyt.

Herääkö lisää kysymyksiä työmarkkina­tilastoista tai haluaisitko tietää jonkun tietyn luvun? Kommentoi alle, niin laitamme työ­listalle seuraavaa blogia varten!

 

Kirjoittajat ovat työmarkkinatilastojen asiantuntijoita.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
24.6.2020
Tatu Leskinen

Koronakriisi näkyy erityisesti lomautettujen, alityöllisten ja piilotyöttömien määrän kasvuna. Toistaiseksi vaikutuksia on ollut ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Toukokuussa osa-aikatyötä teki 373 000 työllistä, mikä oli 82 000 edellisvuotta vähemmän. 

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
30.4.2020
Anna Pärnänen

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymysten tulokset kertovat varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä koronapandemian seurauksena. Vaikka lomautusta ja työttömäksi jäämistä ennakoivien palkansaajien ja yrittäjien osuudet vastauksissa ovat pieniä, ovat ne määrällisesti huolestuttavan suuria.

Blogi
15.4.2020
Anna Pärnänen

Yksinyrittäjät ovat joutuneet koronakriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Suurin osa on huomattavan pieni­tuloisia, kertoo Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimus.

Blogi
24.3.2020
Pertti Taskinen

Helmikuu 2020 jää työmarkkinoiden historiaan viimeisenä ”normaalina” kuukautena pitkään aikaan. Kaksijakoisen maaliskuunkaan tiedot eivät vielä anna koko kuvaa korona­kriisin kärjistymisestä. Työmarkkinatiedot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä ja maaliskuulta julkaistaan 23.4.