tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Virinneen talouskasvun juuri näkyy innovaatioissa?

12.4.2018
Mervi Niemi

Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansain­välisen talouden veto­avusta ja koti­maisista kilpailu­kyvyn kohentamis­toimista – näkemyksestä riippuen.

Yksi kasvun taustatekijä löytynee tämän päiväisestä Tilastokeskuksen julkistuksesta, joka kertoo yritysten innovaatio­toiminnan vilkastuneen selvästi vuosina 2014–2016. Julkistus kertoo, kuinka yleisesti yritykset kehittävät ja ottavat käyttöönsä innovaatioita ja millaista tämä kehitystyö on.

Siinä missä viime vuosina on huolestuttanut tutkimus- ja kehittämis­panostusten selkeä supistuminen kokonais­tasolla, t&k:ta kattavampaa innovaatio­toimintaa raportoitiin yritysten toimesta nyt entistä vilkkaammin.

Innovaatiotoiminnan yleistymistä voitaneen arkisesti selittää sillä, että yritykset pyrkivät talouden synkistä vuosista nyt aidosti eroon uutta kehittämällä, ja innovointia tukevat toimen­­piteetkin ovat toivottavasti alkaneet purra.

Voiko olla myös, että innovoinnista on tullut arki­­päiväisempää vaatimattomuutta arvostavassa kulttuurissamme, ja siitä keskustelu on tehnyt sen taloudessa myös näkyvämmäksi. Ilma­piirillä ja kulttuurilla voi olla tulkinta­herkissä asioissa merkittävä rooli.

Joka tapauksessa, yritykset ilmoittivat nyt innovoineensa tutkimus­jaksolla merkittävästi yleisemmin kuin mitä aiemmissa tutkimuksissa on raportoitu.

Nyt esimerkiksi tuoteinnovaatioita, joka lienee yritys­toiminnan ydin, ilmoitti tuoneensa markkinoille 43 prosenttia yrityksistä, kun aiemmin osuus on pyörinyt kolmanneksen tienoilla. Muutoinkin innovaatio­toiminnan yleisyydestä kertovat luvut nousivat kauttaaltaan.

Innovaatiotoimintaan sijoitetun euro­määrän määrittäminen on hyvin vaikeaa, koska sitä ei näin määriteltynä seurata yritysten kirjanpidossa. Yritykset pystyvät siitä kuitenkin antamaan arvioita.

Vuotta 2016 koskien kokonais­panostukset näyttäisivät säilyneen edellis­tutkimusten tasolla, mutta menoissa on ainakin väli­aikaisesti tapahtunut rakenteellinen muutos.

Suomi on perinteisesti koettu hyvin t&k-intensiiviseksi maaksi ja olemme keikkuneet kansain­välisten t&k:n bkt-osuusvertailujen kärjessä. T&k-panostukset ovat silti viime vuosina kokonais­tasolla laskeneet.

Tutkimus ja kehittäminen on kuitenkin vain osa innovaatio­­­toiminnaksi kutsuttavaa kokonaisuutta, ja kokonais­­kuvaa on pitänyt hyvänä muihin innovaati­o­aktiviteetteihin panostaminen.

Innovaatiotutkimus tarjoilee laajan aineistokattauksen siitä, kuinka yritykset innovoivat ja millaiseksi yritykset innovaatio­­ympäristönsä kokevat.

Innovaatiotoimintaa haittaavista tekijöistä merkittävimmiksi tutkimuksessa nousivat osaavan henkilö­­kunnan puuttuminen ja innovaatio­­toimintaan riittämätön raha yrityksissä – markkina­­haasteiden ohella.

Miksi yritykset eivät löydä tarvitsemaansa osaamista Suomen kaltaisessa korkean koulutus­­tason maassa? Kuinka asia olisi korjattavissa, jotta yritykset löytävät tarvittavat osaajat eikä osaamis­­vajeesta tule pysyvää kehittämisen pullon­­kaulaa? Keskittyykö osaamis­­vaje tietyille aloille, vai leikkaako se koko yritys­­toiminnan läpi?  

Tilastojulkistuksessa on laajasta aineistosta mahdollista kertoa vain yleiskuva. Yksityis­kohtaisempi tarkastelu voi paljastaa nyansseja yritysten arjen ja kehittämis­toiminnan haasteiden ymmärtämiseksi.  

Tutkimuksessa on selvitetty myös innovaatio­toimintaa laajemmin ajan­kohtaisia ja yritysten menestymisen kannalta keskeisiä teemoja, kuten digitalisaatiota sekä yritysten ja yli­opistojen välistä yhteis­työtä.

Joka viides yritys esimerkiksi tekee yhteis­työtä yli­opistojen kanssa, mikä on tarpeen uuden tiedon ja uusien sovellusten parhaalle mahdolliselle liitolle.

Tutkimuksen aineistoa voi käydä tarkastelemassa yksityis­kohtaisemmin tietokantatauluista. Niistä selviää, kuinka asiat ovat kehittyneet tietyillä toimi­aloilla tai esi­merkiksi tietyn koko­luokan yrityksissä.

Tarkempi analyysi voi nostaa esiin merkittäviäkin rakenteellisia muutoksia. Tai sitten yksittäisiltä toimi­aloilta voi löytyä vaikkapa menestys­tarinoita.

 

Kirjoittaja vastaa innovaatiotutkimuksen tekemisestä Tilastokeskuksen tiede- ja teknologiatilastoissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
22.5.2018
Pirkko Nurmela, Mervi Winberg

Yritysten konsernirakenteiden jatkuvat muutokset aiheuttavat haasteita yritysten tietojen toimialoittaiselle, oikeudelliseen yksikköön (y-tunnukseen) perustuvalle tilastoinnille. Yritysyksikön käyttöönotolla varmistetaan, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan ilman hallinnollisten yritysjärjestelyjen aiheuttamia vinoutumia.

Artikkeli
27.2.2018
Pekka Lith

Yritysten generoimat verotulot ja veron­luonteiset maksut olivat Uudella­maalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista vero­tuloista koko maassa, vaikka Uuden­maan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.

Artikkeli
19.2.2018
Henri Luomaranta, Jarkko Niemistö

Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimi­aloista. Niistä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilastotietoa.