tk-icons
Sivuston näkymät

YK:n tilastokomission kokouksessa lobattiin korkean tason virkaa

2.5.2018
Marjo Bruun
Kuva: Kari Likonen

Tämän vuoden YK:n tilastokomission kokouksessa käytiin aktiivista, tunteitakin nostattavaa keskustelua maailman tilastojohtajan tarpeesta. Kyseessä oli ehdotus ”Chief Statistician” -viran perustamisesta YK:n tilastoyksikköön.

YK:n tilastokomission vuosittainen kokous on tilastoalan korkein kansainvälinen kokous. Kokoukseen osallistuvat useimpien YK:n jäsenmaiden tilastovirastojen ylimmän tason johto ja edustajia eri kansainvälisistä organisaatioista sekä vaihdellen osallistujia kansallisista YK:n edustustoista New Yorkissa.

Asialistalla on laaja kattaus tilastollisia kysymyksiä. Kokouksessa sovitaan eri tilastoalueiden kehittämistoimista, kansainvälisistä luokituksista ja menetelmien kokonaisuudesta, joiden mukaan tilastot pyritään kaikkialla laatimaan. Joidenkin tilastojen osalta luokituksia ja menetelmistöjä kehitetään tilastokomission ulkopuolella esimerkiksi YK:n alaisissa organisaatioissa.

Jo useampana vuotena tilastokomission kokouksen tärkein, eniten keskustelua ja mielenkiintoa herättänyt keskustelunaihe on ollut YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) ja etenkin niihin liittyvät indikaattorit.

Viime vuoden kokouksessa päästiin tiukan keskustelun ja useiden eri ryhmien välisten iltaan jatkuneiden neuvottelujen lopputuloksena sopuun noin 240 indikaattorista, joiden avulla kestävän kehityksen tavoitteita pyritään mittaamaan.

Kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä mittaavat indikaattorit haastavat tilastojen tuotantoa eri maissa ja sen myötä tavoitteiden edistymisen seurantaa. Aihe kirvoitti eri yhteyksissä asiantuntijoiden kesken runsaasti keskustelua ja puheenvuoroja, joilla pyrittiin vaikuttamaan tai ohjaamaan indikaattoreiden valintaa.

Kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä asiakohtia oli tänäkin vuonna kokouksessa useita. Yllättäen yhden asiakohdan sivujuonteena esitettiin tilastojohtajan (Chief Statistician) viran perustamista YK:hon.

Aiheesta oli taustamateriaaliin lisätty selventävä dokumentti, jossa perusteltiin tällaisen korkean viran tarvetta liittyen sekä tilastoinnin että SDG-indikaattorityön koordinointiin ja yhteensovittamiseen.

Tilastotyön koordinointitarvetta on helppo perustella. Kyseessä ovat kaikkia maailman maita koskevat tilastoasiat, joita valmistellaan useassa globaalissa organisaatiossa. Näin laajassa työssä tulee väistämättä eteen päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia, joiden ennakoiminen, torjuminen ja ratkaiseminen edellyttävät hyviä yhteistyötaitoja, diplomatiaa ja resursseja.

Voi kuitenkin kysyä, mitä yhdellä korkean tason YK-viralla voidaan saavuttaa?Ja mitä siihen nimettävä henkilö pystyy tekemään?

Tapa, jolla ehdotus uudesta virasta esiteltiin tilastokomissiolle, oli erikoinen. Kun kokouksen virallinen dokumentaatio oli valmiina jo viikkoja ennen kokousta, tuli tähän liittyvä asiakirja jakoon vain kolme päivää ennen kokouksen alkua. Sitä oli valmisteltu muutaman maan toimesta jo kuukausia aiemmin.

Tämän lisäksi itseäni ihmetytti aktiivinen keskustelu aiheesta ennen kokouksen alkua. Yritinkin selvittää kollegoilta, mistä on kysymys, ja onko asian takana mahdollisesti jotain muuta kuin mitä dokumenttiin oli kirjattu.

Aiheesta käydyssä keskustelussa kuultiin puheenvuoroja, joissa kannatettiin korkean viran perustamista. Tätä perusteltiin koordinoinnin tarpeella. Toisaalta esitettiin epäilyjä ja pohdittiin, olisiko syytä harkita muita keinoja koordinoinnin vahvistamiseksi. Heräsi myös kysymys, millaisen mandaatin YK:n monipolvisessa organisaatiossa tilastojohtaja voisi saada ja mihin koordinointiin se riittäisi.

Myös esityksen poikkeuksellinen valmistelu nousi esiin. Siihen kaivattiin läpinäkyvyyttä. Merkittävää oli, että selkeimmän ja vahvimman kannatuksen ehdotus sai usealta Afrikan maalta. Sen sijaan epäilevämpiä puheenvuoroja kuultiin länsimaiden taholta.

Kokouksen tauolla keskustelin asiasta Suomen YK-edustuston virkamiehen kanssa ja ihmettelin tätä intoa uuden korkean tason viran perustamiseksi tilasto-osastolle. Korkealla viralla on myös korkeat kustannukset, mutta toisaalta merkittävä mahdollisuus vaikuttaa YK:n sisällä.

Keskustelimme mahdollisista taustatekijöistä ja eri maiden mahdollisista intresseistä. Koska YK:n budjettiin on kohdistunut leikkauksia, on toimintaa pyritty tehostamaan mm. vähentämällä joitain korkeita virkoja. Onko tilastojohtajaa koskevan ehdotuksen takana maa tai maita, jotka hamuavat uutta vaikuttavaa positiota YK:ssa? Nähtäväksi jää, onko näillä asioilla yhteyttä toisiinsa.

Tilastokomissiolla ei toki ole mandaattia päättää YK:n virkojen perustamisesta, mutta sen näkemyksillä ja ainakin vahvalla kannatuksella olisi painoarvoa asian edistämiseksi.

Kokouksen viimeisenä päivänä käsiteltiin kokouksen tiivistetty raporttiluonnos, johon kirjataan johtopäätökset kaikista käsitellyistä aiheista keskusteluineen. Raporttiin oli luonnosteltu keskustelussa saatu kannatus tilastojohtajan korkealle viralle.

Suomen edustajana totesin, että keskustelussa ei yksinomaa puollettu esitystä vaan näkemyksiä esitettiin puolesta ja vastaan. Kommentteja esitettiin jälleen suuntaan ja toiseen – ja Suomen näkemys sai useita kannatuspuheenvuoroja. Tiukan kädenväännön jälkeen puheenjohtaja pyysi Argentiinan (tiukasti tilastojohtajan viran kannalla), Surinamin ja Suomen edustajia laatimaan kompromissitekstin raportin osaksi. Teksti laadittiin kiivaan, salin ulkopuolella käydyn keskustelun lopputuloksena.

Tilastokomission kokoontuessa ensi vuonna aiheeseen varmaankin palataan kompromissin pohjalta. Toivottavasti paremmin pohjatiedoin ja myös paremmin valmistellun ja perustellun ehdotuksen äärellä.

Marjo Bruun on Tilastokeskuksen pääjohtaja.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
3.1.2018
Vieraskynä: Jussi Melkas

Virallisen tilaston toiminta­ympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tieto­markkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilasto­informaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.

Blogi
31.7.2015
Reija Helenius

Tilastollinen osaaminen on yhteiskuntataito, jota tilastoalan toimijoiden tulee edistää kaikin tavoin, viestitettiin tänään päättyneessä Kansainvälisen tilastoinstituutin ISIn 60. maailmankongressissa. Rio de Janeirossa pidettyyn kongressiin osallistui tuhansia tilastovaikuttajia ja -osaajia niin yliopistoista kuin kansallisista tilastovirastoista.

Artikkeli
29.4.2015
Pasi Piela

Iso data haastaa monessakin mielessä perinteistä tilastotietoa. Ylivoimaisin se on nopeutensa vuoksi. Perinteisen tilastotiedon vahvuuksia ovat tiedon ajallinen vertailtavuus ja edustavuus. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa molempia tiedontuotannon muotoja hyödyttäviä etuja.