Kiinnostus maakuntiin taloudellisina toimijoina on ollut viime vuosina suurta ja alueellisen tiedon merkitys on yleisemminkin kasvanut.

Alueellisilla panos-tuotos-taulukoilla kuvataan maakuntien tuotanto­rakennetta, toimialojen välisiä suhteita sekä maakuntien riippuvuuksia muiden maakuntien ja ulkomaiden tuotevirroista. 

Kuvaus on Tilastokeskuksen tilasto­sisällöstä, jonka aiemmat tiedot olivat varsin pitkän ajan takaa, vuodelta 2002. Tiedot julkaistiin vuonna 2006.

Koko maan tasolla panos-tuotos-taulukoita on julkaistu vuosittain. Niistä löytyy tietoa toimialojen dynamiikasta ja toimialojen välisistä suhteista. Viime joulukuun julkaisusta ilmenee esimerkiksi, että vuonna 2015 miljoonan euron lisäyksen suhteellisesti suurin kokonais­vaikutus koko talouden tuotantoon oli 2,25 miljoonaa euroa toimialalla elintarvike-, juoma- ja tupakka­teollisuus.

Alueelliset panos-tuotos-taulukot mahdollistavat vastaavia laskelmia maakuntien tasolla.

Uudet tiedot on nyt tuotettu osana tutkimusta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Pellervon taloustutkimus ja ETH Zürich -yliopisto ovat tuoreessa selvityksessään analysoineet ja mitanneet maakuntien sisäisiä ja maakuntien välisiä taloudellisia riippuvuuksia.

Tilastokeskus on tukenut ryhmän toimintaa toimittamalla oleellisiin kohtiin tarkentavia tietoja ja osallistumalla vertailuihin koko Suomen osalta. Tiedot julkistettiin vuotta 2014 koskien, joten yli 15 vuoden aikaväli on nyt katettu tuoreemmilla laskelmilla.

Minkä vuoksi Tilastokeskuksessa ei tilastoa ole tässä välissä julkaistu? Olivatko tiedot olemassa, mutta niitä ei julkaistu? Tässä tapauksessa tietoja ei ole ollut. Joskus kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, mutta näiden tietojen osalta osien laskeminen kokonaisuudesta on mittaluokkaa suurempi tehtävä kuin kokonaisuuden laskeminen.

Tilastokeskukselle alueellisen panos-tuotos-laskelman toteuttaminen tarkoitti täsmällisesti suunnattuja tiedonkeruita, estimointia ja paljon ad hoc -laskelmia tukemaan kokonaisuutta. Paikoin myös epävarmuuksia on arvioitu melko suuriksi.

Maakunnittaisten laskelmien edellytyksenä olleet lisä­tiedonkeruut ja uudet analyysi­tarpeet tarkoittivat, että julkaisuun päätyminen vaati paljon resursseja ja kasvatti tiedonanto­rasitetta.

Menetelmällisesti ryhmän julkaisema selvitys ja Tilastokeskuksen aikaisemmin laskema tilasto eivät ole yhteneviä. Menetelmät ovat olleet ryhmän valittavissa ja kuvataan osana selvitystä. Tilastokeskuksella on omaan tilastoonsa myös julkaistut menetelmä­kuvaukset, joten erot voi selvittää kuvauksiin tutustumalla.

Molemmat lähestymistavat ovat edellyttäneet tarkkoja aineistoja, minkä vuoksi tämän­tyyppiset tiedot pystytään usein tuottamaan 4–5 vuoden viiveellä. Nopeakin reagointi tieto­tarpeeseen tarkoittaa enemmänkin tietoja rakenteesta kuin tuoreesta kehityksestä.

Käyttäjien kannalta oleellista on, että tarkkaa maakunnittaista talouden rakenne- ja riippuvuustietoa on taas saatavilla.

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.