tk-icons
Sivuston näkymät

Minuuttipeliä – kotona ja töissä

29.5.2019
Twitterissä: @MetsaMaija
Kuva: Shutterstock

Teinin nenä kännykässä. Huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverinsa insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Valistukseni lukemisen ja ulkoilun tärkeydestä taikka kutsut ruokapöytään kaikuvat kuuroille korville. Pientä ymmärrystä digiarkeemme tuo tieto siitä, että vapaa-aikatutkimuksen mukaan koululaisten mediakäyttö painottuu videoiden ja musiikin seuraamiseen. 

Mobiililaitteiden käytön yleistyessä mediakäyttö on pirstaloitunut entisestään. Etenkin nuoret napsivat päivittäiset some- ja mediasisältönsä sieltä täältä vauhdilla. Yhden median tai sisällön ääreen ei juuri malteta pysähtyä, saati keskittyä pidemmäksi aikaa.

Sisällöntuottajan näkökulmasta kisa nuorten ajasta ja huomiosta on armoton: Videon katsoja päättää ensimmäisen 15 sekunnin kohdalla, aikooko hän katsoa videon vai ei. Törmäsin myös viittaukseen tutkimuksesta, jonka mukaan katsoja herpaantuisi jo kahdeksan sekunnin kohdalla.

Videotulva on loputon. Jo vuonna 2015 YouTubeen ladattiin joka minuutti 400 tuntia videoita.

Tekeillä oli tilastojen hyödyllisyydestä kertova video nuorille koululaisille. Olin videotarinankerronnan opeissani edennyt loppumetreille, tarinan ideoinnista käsikirjoittamiseen, kännykällä kuvaamiseen ja viimein editointiin.  

Tilastoilla harvemmin kisataan paikasta hittivideoiden joukossa. Mutta jos leikkiin ryhtyy, on kaiketi paras olla sukkela.

”Ei sitten minuuttia pidempää”, kuului kouluttajan ohje mielessäni editointivaiheessa. Samaa tuumasivat apulaisina toimivat kotijoukot.

Tässä se nyt sitten kompurointien jälkeen on – valmiina siihen armottomaan 15 sekunnin testiin.

 

Kirjoittaja työskentelee toimittajana Tieto&trendit-sivuston toimituksessa. Kokeellisen videon tekemiseen osallistuivat Okko ja Hertta. Osaamistaan tarjosivat Katriina, Riikka ja Aki Tilastokeskuksen tietopalvelusta ja viestinnästä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.2.2020
Kaisa Saarenmaa

Ikäihmiset ovat jatkaneet lehtitilauksiaan ja radion ja television seuraamista samalla kun nuoremmat, koulutetut ja kieli­taitoiset suomalaiset kuluttavat yhä suuremman osan media­sisällöistä netin välityksellä, käy ilmi Tilasto­keskuksen vapaa-aika­tutkimuksesta. Korkea­koulutetuilla on muita paremmat resurssit niin perinteisen median kuin netti­sisältöjenkin kuluttamiseen. Median käyttö­tapoihin vaikuttavat vastaajan ikä, koulutus ja tulotaso.

Artikkeli
28.11.2019
Riitta Hanifi

Sukulaisia, ystäviä ja naapureita tavataan nyt harvemmin kuin 2000-luvun alussa. Tilastokeskuksen vapaa-aika­tutkimuksen mukaan myös niiden sukulaisten ja ystävien määrä, joihin pidetään säännöllisesti yhteyttä, on pienentynyt. Päivittäinen yhteyden­pito ystäviin puhelimitse tai internetin kautta on lisääntynyt, toden­näköisesti sosiaalisen median vaikutuksesta.  

Blogi
18.10.2019
Marjo Bruun

Katsotaan yhdessä pitkälle ja tehdään Suomesta tiedon eettisen käytön ja hyödyntämisen huippumaa ja edelläkävijä Euroopassa, kirjoittaa pääjohtaja Marjo Bruun käynnistäessään Tilastokeskuksen organisaatio- ja toimintamallien kokonaisvaltaisen uudistuksen.

Artikkeli
23.5.2019
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Lähes kaikki alle 55-vuotiaat käyttävät internetiä, mutta 75 vuotta täyttäneistä jopa joka toinen ei ole koskaan käyttänyt nettiä. Sosiaalinen media houkuttaa nuoria jatkuvaan seuraamiseen ja pikaviestimiseen esimerkiksi suositulla WhatsApp-palvelulla. Vapaa-aikatutkimus selvitti suomalaisten tapoja käyttää nettiä ja etenkin sosiaalista mediaa.

Artikkeli
9.4.2019
Rauli Kohvakka

Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla 12 prosenttia 16–89-vuotiaista haki yhteisöpalveluista tietoa puolueiden ja ehdokkaiden vaaliohjelmista. Suomalaisten suosimat vaalikoneet lisäävät vaalien kiinnostavuutta ja vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin.