tk-icons
Sivuston näkymät

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa rekisteri- ja haastattelupohjaisissa tilastoissa

12.4.2019
Twitterissä: @aura_pasila

Työllisten osuus väestöstä voidaan laskea joko Tilastokeskuksen haastattelu­pohjaisen työvoima­tutkimuksen tai rekistereihin perustuvan työssäkäynti­tilaston pohjalta. Luvut eivät ole samoja, ja viime aikoina julkisuudessa onkin keskusteltu erityisesti eroista ulkomaalais­taustaisten työllisyys­luvuissa.

Keskustelussa on viitattu myös Tilastokeskuksen, THL:n ja Työterveys­laitoksen vuonna 2014 toteuttamaan Ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointi­tutkimukseen (UTH). Tutkimuksessa saatiin haastattelemalla sellaista tietoa, jota ei muuten kerätä ja jota ei ole käytettävissä rekisteri­pohjaisessa työllisyys­tilastoinnissa. Tällaista tietoa on muun muassa maahan­muuton syy.

UTH-tutkimuksen (2015) mukaan 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2014 ulkomaalais­taustaisilla 63,7 prosenttia ja suomalais­taustaisilla 73,7 prosenttia. Ulkomaalais­taustaisten työllisyysaste oli noin 10 prosentti­yksikköä pienempi kuin suomalais­taustaisten työllisyysaste.

Työssäkäyntitilaston mukaan samana vuonna 20–64-vuotiaista ulkomaalais­taustaisista työllisiä oli 51,1 prosenttia ja suomalais­taustaisista 71,0 prosenttia. Ryhmien välinen ero työllisten osuudessa koko väestöstä oli siis 19,9 prosentti­yksikköä, mikä on noin kaksinkertainen luku verrattuna UTH-tutkimuksen vastaaviin tuloksiin.

Tilastojen välisen eron taustalla on useita syitä.

Ensinnäkin työllisen määritelmä on erilainen UTH-tutkimuksessa ja työssäkäynti­tilastossa. UTH-tutkimuksessa noudatetaan ILO:n (International Labour Organization) kansainvälistä työllisen määritelmää, jossa työlliseksi katsotaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään yhden tunnin tai ollut tilapäisesti pois työstään (ks. Pärnänen 2018). Kyse on samasta määritelmästä, johon Tilastokeskuksen työvoima­tutkimuksen tuottama Suomen virallinen työllisyysaste pohjautuu. Työvoima­tutkimus sekä UTH ovat haastatteluihin perustuvia otostutkimuksia.

Rekistereihin perustuvassa työssäkäynti­tilastossa työllisyyden kriteeri on tiukempi. Työssäkäynti­tilastossa edellytetään esimerkiksi palkansaajien kohdalla tilaston viiteajan­kohtana eli vuoden lopussa voimassaolevan työsuhteen lisäksi sitä, että henkilölle on kertynyt palkkatuloja vuoden aikana tai että vuoden tulot ylittävät tietyn raja-arvon. Tästä johtuen muun muassa lyhytkestoinen työskentely ja ylipäänsä kausityö jää osittain tilaston ulkopuolelle.

Ulkomaalaistaustaisista suurempi osa on osa-aikaisissa tai lyhytkestoisissa kausitöissä kuin suomalais­taustaisista (ks. Sutela 2015), joten ero rekisteri­tietoihin on suurempi heidän kohdallaan kuin suomalais­taustaisilla.

Eroa selittävät osittain myös tilastojen eri viiteajankohdat. Työssäkäyntitilasto kuvaa poikkileikkaustilannetta vuoden lopussa. Vuoden lopun työllisyysaste on tyypillisesti matalampi kuin esimerkiksi kesällä (Pyykkönen 2016). UTH-tutkimuksen tiedonkeruu kesti koko vuoden 2014 ajan ja työllisyysaste kuvaa näin vuoden keskiarvoa.

Työvoimatutkimus ja UTH-tutkimus ovat haastattelututkimuksia, joissa työttömien vastausosuus on tyypillisesti heikompi kuin työllisillä. Tämä vaikuttaa lukujen luottamusväliin. Kadon vaikutusta pystytään korjaamaan TE-toimistojen asiakasrekisterin työttömyystiedon avulla, joten työttömien heikompi vastausaste ei täysin selitä tilastojen välistä eroa (ks. myös Larja & Pyykkönen, 2015).

On myös syytä huomata, että työssäkäyntitilasto perustuu Väestörekisteri­keskuksen väestötietoihin, joissa on jonkin verran ylipeittoa: maasta jo pois muuttaneet ulkomaalais­taustaiset henkilöt eivät aina ole tehneet muuttoilmoitusta ja näkyvät siksi rekisterissä edelleen maassa asuvina ei-työllisinä. UTH-tutkimuksen yhteydessä ylipeittoa havaittiin noin yhdeksän prosenttia.

Ylipeitto osaltaan vaikuttaa siihen, että ulkomaalaistaustaisten työllisten osuus näyttää rekisteritietojen perusteella matalammalta kuin mitä esimerkiksi UTH-tutkimuksessa tai työvoima­tutkimuksessa, joissa on pystytty poistamaan otoksesta pois muuttaneita henkilöitä.

Lähteestä riippumatta ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on jonkin verran matalampi kuin suomalaistaustaisilla.

Sekin havainto voidaan tehdä eri lähteistä, että ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on sitä korkeampi, mitä pidempään oleskelu maassa on kestänyt. UTH-tutkimuksen mukaan työ oli ollut tärkein Suomeen muuton syy noin joka viidennellä Suomessa vuonna 2014 asuneella ulkomaalais­taustaisella ja tämän ryhmän työllisyysaste oli erityisen korkea riippumatta maassa olemisen ajasta.


Hanna Sutela on erikoistutkija ja Aura Pasila yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Lähteet:

Larja, Liisa & Pyykkönen, Topias 2015. Työttömyystilastot tilastoivat eri kohderyhmiä. Tieto&trendit - talous- ja hyvinvointikatsaus 4/2015.

Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla (toim.) 2015: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Tilastokeskus.

Sutela, Hanna 2015. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. Teoksessa Nieminen, Sutela & Hannula (toim): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014.

Pyykkönen, Topias 2016. Joulukuu on kuukausista julmin – rekisteritieto synkistää kuvaa työllisyydestä. Tieto&trendit 2016.

Pärnänen, Anna 2018. Tunnin työllä työlliseksi – valetyöllisiäkö tilastoissa?

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
5.12.2019
Marianne Keyriläinen

Perhevapaiden työuravaikutukset koskevat lähinnä naisia, koska he käyttävät suurimman osan perhevapaista. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimukseen vastanneista naisista enemmistö koki, että perhevapaa ei vaikuttanut työuraan. Korkea-asteen suorittaneet kokivat perhevapaan kuitenkin vaikuttaneen kielteisemmin palkkaan ja uramahdollisuuksiin kuin muut naiset. He myös jättivät yleisemmin etenemismahdollisuudet käyttämättä hoivavastuiden vuoksi verrattuna muihin naisiin tai miehiin.  

 

Artikkeli
5.12.2019
Tarja Nieminen

Monet vanhemmat kokevat, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu melko hyvin. Työaikakysymykset ovat kuitenkin keskeisiä  lapsiperheen vanhempien jaksamisen kannalta. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimuksessa selvitettiin lapsiperheiden vanhempien kokemuksia työaikajoustoista.

Artikkeli
12.11.2019
Henri Lukkarinen

Suomen työmarkkinoilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia työllisyydessä. Virtatilastoista käy ilmi, että vuoden 2018 alussa virta työttömyydestä työllisyyteen oli korkeimmillaan ja että vuoden 2018 loppupuolella työllisyyden kasvua ylläpiti ensisijaisesti virta työvoiman ulkopuolelta työllisyyteen. Virta työllisyydestä työttömyyteen on pysynyt suhteellisen vakaana vuosien 2008 ja 2018 välillä.

Blogi
11.10.2019
Antti Katainen

Helsingin kaupungin keskustatunnelista käydyssä keskustelussa esiin noussut "tilastovirhe" on hyvä esimerkki siitä, miten lähdetietojen oikeellisuus vaikuttaa tilastojen laatuun. Tämä korostuu erityisesti pienaluetilastoissa.

Artikkeli
30.8.2019
Reetta Moilanen

Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonanto­rasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.