tk-icons
Sivuston näkymät

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa rekisteri- ja haastattelupohjaisissa tilastoissa

12.4.2019
Aura Pasila, Hanna Sutela

Työllisten osuus väestöstä voidaan laskea joko Tilastokeskuksen haastattelu­pohjaisen työvoima­tutkimuksen tai rekistereihin perustuvan työssäkäynti­tilaston pohjalta. Luvut eivät ole samoja, ja viime aikoina julkisuudessa onkin keskusteltu erityisesti eroista ulkomaalais­taustaisten työllisyys­luvuissa.

Keskustelussa on viitattu myös Tilastokeskuksen, THL:n ja Työterveys­laitoksen vuonna 2014 toteuttamaan Ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointi­tutkimukseen (UTH). Tutkimuksessa saatiin haastattelemalla sellaista tietoa, jota ei muuten kerätä ja jota ei ole käytettävissä rekisteri­pohjaisessa työllisyys­tilastoinnissa. Tällaista tietoa on muun muassa maahan­muuton syy.

UTH-tutkimuksen (2015) mukaan 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2014 ulkomaalais­taustaisilla 63,7 prosenttia ja suomalais­taustaisilla 73,7 prosenttia. Ulkomaalais­taustaisten työllisyysaste oli noin 10 prosentti­yksikköä pienempi kuin suomalais­taustaisten työllisyysaste.

Työssäkäyntitilaston mukaan samana vuonna 20–64-vuotiaista ulkomaalais­taustaisista työllisiä oli 51,1 prosenttia ja suomalais­taustaisista 71,0 prosenttia. Ryhmien välinen ero työllisten osuudessa koko väestöstä oli siis 19,9 prosentti­yksikköä, mikä on noin kaksinkertainen luku verrattuna UTH-tutkimuksen vastaaviin tuloksiin.

Tilastojen välisen eron taustalla on useita syitä.

Ensinnäkin työllisen määritelmä on erilainen UTH-tutkimuksessa ja työssäkäynti­tilastossa. UTH-tutkimuksessa noudatetaan ILO:n (International Labour Organization) kansainvälistä työllisen määritelmää, jossa työlliseksi katsotaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään yhden tunnin tai ollut tilapäisesti pois työstään (ks. Pärnänen 2018). Kyse on samasta määritelmästä, johon Tilastokeskuksen työvoima­tutkimuksen tuottama Suomen virallinen työllisyysaste pohjautuu. Työvoima­tutkimus sekä UTH ovat haastatteluihin perustuvia otostutkimuksia.

Rekistereihin perustuvassa työssäkäynti­tilastossa työllisyyden kriteeri on tiukempi. Työssäkäynti­tilastossa edellytetään esimerkiksi palkansaajien kohdalla tilaston viiteajan­kohtana eli vuoden lopussa voimassaolevan työsuhteen lisäksi sitä, että henkilölle on kertynyt palkkatuloja vuoden aikana tai että vuoden tulot ylittävät tietyn raja-arvon. Tästä johtuen muun muassa lyhytkestoinen työskentely ja ylipäänsä kausityö jää osittain tilaston ulkopuolelle.

Ulkomaalaistaustaisista suurempi osa on osa-aikaisissa tai lyhytkestoisissa kausitöissä kuin suomalais­taustaisista (ks. Sutela 2015), joten ero rekisteri­tietoihin on suurempi heidän kohdallaan kuin suomalais­taustaisilla.

Eroa selittävät osittain myös tilastojen eri viiteajankohdat. Työssäkäyntitilasto kuvaa poikkileikkaustilannetta vuoden lopussa. Vuoden lopun työllisyysaste on tyypillisesti matalampi kuin esimerkiksi kesällä (Pyykkönen 2016). UTH-tutkimuksen tiedonkeruu kesti koko vuoden 2014 ajan ja työllisyysaste kuvaa näin vuoden keskiarvoa.

Työvoimatutkimus ja UTH-tutkimus ovat haastattelututkimuksia, joissa työttömien vastausosuus on tyypillisesti heikompi kuin työllisillä. Tämä vaikuttaa lukujen luottamusväliin. Kadon vaikutusta pystytään korjaamaan TE-toimistojen asiakasrekisterin työttömyystiedon avulla, joten työttömien heikompi vastausaste ei täysin selitä tilastojen välistä eroa (ks. myös Larja & Pyykkönen, 2015).

On myös syytä huomata, että työssäkäyntitilasto perustuu Väestörekisteri­keskuksen väestötietoihin, joissa on jonkin verran ylipeittoa: maasta jo pois muuttaneet ulkomaalais­taustaiset henkilöt eivät aina ole tehneet muuttoilmoitusta ja näkyvät siksi rekisterissä edelleen maassa asuvina ei-työllisinä. UTH-tutkimuksen yhteydessä ylipeittoa havaittiin noin yhdeksän prosenttia.

Ylipeitto osaltaan vaikuttaa siihen, että ulkomaalaistaustaisten työllisten osuus näyttää rekisteritietojen perusteella matalammalta kuin mitä esimerkiksi UTH-tutkimuksessa tai työvoima­tutkimuksessa, joissa on pystytty poistamaan otoksesta pois muuttaneita henkilöitä.

Lähteestä riippumatta ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on jonkin verran matalampi kuin suomalaistaustaisilla.

Sekin havainto voidaan tehdä eri lähteistä, että ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on sitä korkeampi, mitä pidempään oleskelu maassa on kestänyt. UTH-tutkimuksen mukaan työ oli ollut tärkein Suomeen muuton syy noin joka viidennellä Suomessa vuonna 2014 asuneella ulkomaalais­taustaisella ja tämän ryhmän työllisyysaste oli erityisen korkea riippumatta maassa olemisen ajasta.


Hanna Sutela on erikoistutkija ja Aura Pasila yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Lähteet:

Larja, Liisa & Pyykkönen, Topias 2015. Työttömyystilastot tilastoivat eri kohderyhmiä. Tieto&trendit - talous- ja hyvinvointikatsaus 4/2015.

Nieminen, Tarja & Sutela, Hanna & Hannula, Ulla (toim.) 2015: Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Tilastokeskus.

Sutela, Hanna 2015. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. Teoksessa Nieminen, Sutela & Hannula (toim): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014.

Pyykkönen, Topias 2016. Joulukuu on kuukausista julmin – rekisteritieto synkistää kuvaa työllisyydestä. Tieto&trendit 2016.

Pärnänen, Anna 2018. Tunnin työllä työlliseksi – valetyöllisiäkö tilastoissa?

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
13.3.2019
Elina Mikkelä

Henkilön työtehtävää kuvaava ammattinimike, toimipaikka tai palkanmuodostuksen erittelyt ovat Tulorekisterissä vapaaehtoisesti toimitettavia tietoja. Jos tiedot puuttuvat, Tilasto­keskus joutuu ylläpitämään yrityksille omia, rinnakkaisia tiedonkeruita.

Artikkeli
31.10.2018
Henri Lukkarinen

Erityisesti parhaassa työiässä olevien suomalaisten vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistynyt, mutta myös eläkeiän ylittäneet tekevät yhä enemmän osa-aikatöitä. Osa-aikatyöstä on muodostunut yleinen työmuoto varsinkin naisille. Osa-aikatyöt ovat vahvasti sidoksissa myös toimialaan.

Blogi
30.10.2018
Pertti Taskinen

Tulevina kuukausina nähdään, onko työllisyysasteen trendin kasvun taittuminen hetkellistä vai osa pidempiaikaista kehitystä. Niin tai näin, tarkastelussa ei kannata takertua yhteen lukuun: työllisyysluvuissa on paljon muitakin tärkeitä indikaattoreita, kuten piilotyöttömät ja alityölliset.

Blogi
5.4.2018
Anna Pärnänen

Työttömien aktiivimalli on herättänyt paljon keskustelua, ja ilahduttavasti myös tilastoista. Ihmettelyä on herättänyt työvoima­tutkimuksen kriteeri määritellä vain tunnin viikossa työtä tekevä työlliseksi – eihän tunnin työllä kukaan tule toimeen!

Vieraskynä
3.8.2017

Suomalaiset 15–34-vuotiaat työttömät ovat yllättävän haluttomia muuttamaan työn perässä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen mukaan työttömistä nuorista naisista miltei 60 prosenttia ja miehistä yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.