Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Jos aika on rahaa ja raha velkaa, mitä nyt tarvitaan?

25.9.2020
Kuva: Shutterstock

Vanhan sanonnan mukaan aika on rahaa.

Raha puolestaan on velkaa, sanovat asiaa pohtineet. Raha on ikään kuin kirjanpitoa kaikkien velkojen vyyhdistä, kirjanpitoa joka vapauttaa meidät vaihtokaupan käymisen vaikeuksista.

Ja niinhän se on. Voin periä tililläni olevan satasen pankilta. Sillä satasella voin sitten periä saataviani muulta maailmalta, ostaa haluamiani tuotteita tai palveluita. Minun ei tarvitse vaihtaa ojankaivamistani vaikkapa bussilippuun, kiitos rahan. Töitä kuitenkin on paiskittava.

Raha on vaihdon väline. Ja koska vaihto tapahtuu luotolla, raha on myös luottamusta.

Sillä hetkellä kun lakkaamme luottamasta rahan arvoon, se menettää arvoaan toimia vaihdon välineenä. Raha alkaa silloin olla kuin velkakirja kaverille, josta tiedämme ettei siltä mitään saa perittyä. Paitsi jos tyhjätaskulle löytyy työtä.

Sanotaan myös, että aika on harhaa. Että aika venyy.

Mitä nyt siis tapahtuu, kun otamme suunnattomia velkoja valtiona selvitäksemme kriisistä? Tilastokeskuksen juuri julkistetut tiedot kertovat julkisyhteisöjen velan nousseen 163,4 miljardiin euroon ja kasvaneen hiuksia nostattavalla 17,7 miljardilla viime vuoden puolivälistä.

Pelaamme nyt aikaa, niin kuin joukkue joka koettaa varjella tulosta taululla. Se on vaikeaa, vaarallistakin.

Yksilön aika loppuu kerran, ja siihen mennessä velat pitäisi olla maksettu. Pankki ainakin toivoo niin.

Toisin kuin ihminen, jonka päivät ovat luetut, valtio voi periaatteessa maksaa aina vanhat velat uusilla. Se mahdollistaa ajan kanssa pelaamisen meille, jotka yhdessä tulevien polvien kanssa muodostamme yhteiskunnan.

Mutta koska aika = rahaa = luottoa, ajan venyttämiselläkin on rajansa jota ei pidä ylittää. Viimeiseen asti on vaalittava luottamusta. Luottamusta siihen että ajan myötä saamme aikaan tuotteita ja palveluita kaikkien näiden velkakirjojemme katteeksi. 

Luottamusta voi horjuttaa soittelemalla turhan päiten hälytys­kelloja tuhoisasta velkaantumisesta. Joko siksi ettei ymmärrä rahan ja ajan ja luoton luonnetta. Tai poliittisista syistä.

Mutta tietenkin luotto voi murentua myös tosiasiallisista syistä. Siksi että aikaa ja velkaa ja sen katteeksi tulevaisuudessa paiskittavaa työtä yhdistävä säie katkeaa. 

Säiettä voi kutsua vaikka uskoksi, jonka Isossa Kirjassa sanotaan olevan "sen todellisuutta mitä toivotaan, sen näkemistä mitä ei nähdä".

Nyt tarvitaan toivoa ja näkökykyä. Jos velkaantumisella voidaan rakentaa tulevaisuuden uskoa, sillä voidaan velka myös hoitaa.

 

Kirjoittaja on Tieto&trendit-sivuston toimittaja.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
23.2.2021
Paula Paavilainen

Asuntorakentaminen voidaan julistaa yhdeksi koronavuoden voittajaksi. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ja uusien aloitettujen asuntohankkeiden hyvä kehitys sekä piristynyt asuntokauppa ennakoivat alalle myös hyvää tulevaisuutta. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen tarjonta myynti-ilmoitusten perusteella sen sijaan laahaa jäljessä vuoden 2019 lukemista.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons