tk-icons
Sivuston näkymät

Kansantalouden tilinpidon julkaisuaikataulut uudistuivat – hyödyt esiin koronakriisin seurannassa

9.6.2020
Kuva: Kari Likonen

Koronakriisi tulee muovaamaan talouden rakenteita niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä, ja ajantasaisten tilastotietojen merkitys korostuu tulkittaessa kriisin kansantaloudellisia vaikutuksia. Kansantalouden tilinpito on merkittävimpiä tilastoja Suomen talouden lukuja analysoitaessa. Tilinpidon uudistuneet julkaisuaikataulut selkeyttävät lukujen päivitysajankohtia ja parantavat tilinpidon eri osa-alueiden lukujen yhtenevyyttä.

Uudistimme julkaisuaikatauluja vuoden 2019 ja alkuvuoden 2020 aikana: vuositilinpidon julkaisut rytmitettiin samoihin ajankohtiin kuin neljännesvuosijulkistukset eli maalis-, kesä-, syys- ja joulukuulle. Aiemmin julkaisimme ennakollisia vuositietoja kolme kertaa vuodessa, tammi-, maalis- ja heinäkuussa.

Edellisen vuoden ja edellisen neljänneksen tietojen julkaisu samoina ajankohtina auttaa tiedon käyttäjiä muodostamaan selkeämmän ja ajantasaisemman kuvan talouden kehityksestä.

Uudistuksen yhteydessä yhdenmukaistimme myös kansantalouden tilinpidon StatFin-taulukoiden luokituksia ja laajensimme neljännesvuosijulkistusten tietosisältöä. Uudistukset vaikuttivat laajasti tilinpidon julkaisuprosesseihin, ja nykyisin analysoimme aineistoa entistä enemmän yhdessä kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen eri osa-alueiden asiantuntijoiden kesken.

Kansantalouden tilinpidossa julkaistaan tietoja kuukausi-, neljännes- ja vuositasolla. Uusimpia Tilastokeskuksen suhdannetilastoja korona-ajalta on esimerkiksi 15.5. ilmestynyt kuukausitilasto tuotannon suhdannekuvaaja, joka kertoi tuotannon supistuneen maaliskuussa. Lukuja tulkitessa on hyvä huomioida, että Suomessa koronarajoitukset astuivat voimaan maaliskuun puolivälin jälkeen.

Neljännesvuositilinpidon ensimmäisen neljänneksen luvut ilmestyivät 29.5. Ne osoittivat bruttokansantuotteen supistuneen 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Talouden käänne alkoi tosin jo ennen nykyistä kriisiä, kun vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä bkt pieneni edellisestä neljänneksestä 0,6 prosenttia.

Suomen kansantalous on siis taantumassa, sillä bruttokansantuote on nyt supistunut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.  

Seuratessa talouden kehitystä tästä eteenpäin mielenkiinnon kohteina tulevat olemaan kesäkuussa ilmestyvät kuukausitilastot: huhtikuuta koskevat luvut maksutaseesta ja ulkomaisesta varallisuusasemasta (12.6.) ja tuotannon suhdannekuvaajasta (16.6.) sekä toukokuun luvut tuotannon muutoksesta kertovasta kokeellisesta pikaestimaatista (18.6.).

Lähdeaineistojen kertyessä erityisen kiinnostavaa on nähdä neljännesvuositilinpidon toisen neljänneksen luvut, jotka ilmestyvät ensin bkt-pikaennakossa 14.8. ja neljännesvuositilinpidon julkaisussa 28.8. Kriisin ensi-iskut Suomen talouteen tulevat tuolloin tarkemmin esiin.

Toisen neljänneksen tiedot tarkentuvat vielä 18.9, kun julkaisemme eri osa-alueiden tilastoja: sektoritilit neljänneksittäin, maksutase ja ulkomainen varallisuusasema sekä tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa.

Edellä mainituista tilastoista saadaan ensimmäisiä arvioita huhti-kesäkuun tapahtumien vaikutuksista tuotantoon, tuontiin, vientiin, investointeihin, kulutukseen, työllisyyteen ja palkkoihin. Lisäksi hyödyllisiä mittareita tarkasteluun ovat kotitalouksien velkaantumisasteen ja yritysten investointiasteen muutokset.

Julkisyhteisöjen tämän vuoden toisen neljänneksen kokonaistulojen ja -menojen muutoksista saamme arvioita 18.9 sekä julkisyhteisöjen velan määrästä 25.9. Tällöin tulee ensimmäistä kertaa merkittävämmin näkymään julkisyhteisöjen lisääntynyt velanotto kriisin vuoksi.

Koko vuoden 2020 vaikutuksia arvioitaessa kansantalouden tilipito julkaisee bkt:n kehityksestä ensimmäisiä tietoja vuoden 2021 helmikuun lopussa neljännesvuositilinpidon viimeisen neljänneksen julkistuksen yhteydessä ja maaliskuun puolivälissä laajempia ennakollisia vuositietoja sektoreista, mm. julkisyhteisöistä ja ulkomaankaupasta.

Korona-aika saattaa tuoda viivästyksiä myös lähdeaineistojen saatavuuteen, jolloin tilastojulkistuksissa voidaan joutua käyttämään suppeampaa lähdeaineistopohjaa. Mahdollisista lähdeaineistohaasteista kerrotaan tilastojulkistusten yhteydessä.

Parhaillaan työstämme mm. tilastovuoden 2019 bkt-kehitystä kuvaavia sekä sektorikohtaisia lukuja. Julkaisemme luvut juhannuksen alla 18.6., jolloin myös uudistetun julkaisuaikataulun mukaan päivitämme vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen lukuja.

Tilastokeskuksen tehtävänä on tuoda luotettava ja ajantasainen tieto asiakkaiden hyödyksi ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kansantalouden tilinpidon julkaisu-uudistuksen myötä pystymme tarjoamaan tiedon käyttäjille myös kriisissä kamppailevasta Suomen taloudesta entistä ajantasaisemman tilannekuvan ja vertailukelpoisempaa tietoaineistoa.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina kansantalouden tilinpidon yksikössä Tilastokeskuksessa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
24.6.2020
Tatu Leskinen

Koronakriisi näkyy erityisesti lomautettujen, alityöllisten ja piilotyöttömien määrän kasvuna. Toistaiseksi vaikutuksia on ollut ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Toukokuussa osa-aikatyötä teki 373 000 työllistä, mikä oli 82 000 edellisvuotta vähemmän. 

Blogi
17.6.2020
Sampo Pehkonen

Palkansaajien palkkatulot supistuivat toukokuussa 5 prosenttia edellis­vuoteen verrattuna Tilasto­keskuksen ennakko­tietojen mukaan. Yksityisellä sektorilla palkka­tulot pienenivät 8 prosenttia. Julkisella sektorilla palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia edellis­vuodesta, sillä lomarahoja maksettiin jo touko­kuussa. 

Artikkeli
4.6.2020
Riikka Tupala

Julkinen sektori ja koti­taloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten laina­rahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansan­talouden rahoitus­asema oli korona­kriisin alkaessa heikompi kuin finanssi­kriisiin lähdettäessä.

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.