tk-icons
Sivuston näkymät

Korona on rajoittanut eniten nuorten liikuntaharrastuksia

15.5.2020
Kuva: Tarja Ruuskanen

Koronaviruspandemia on vaikuttanut jokapäiväiseen elämäämme monin tavoin. Erilaiset rajoitukset ovat vaikeuttaneet myös kansalaisten liikunnan ja urheilun harrastamista.

Eilen ulkoliikuntapaikat avattiin uudelleen, mutta niitä käyttävien on yhä huomioitava kokoontumisrajoitukset: Yli kymmenen ihmisen kokoontumiset ovat kiellettyjä 1. kesäkuuta asti, jolloin raja nousee 50 ihmiseen.

Olen kokenut koronarajoitukset hyvin henkilökohtaisesti toimiessani naisten ja tyttöjunioreiden lentopallovalmentajana. Vaikka ryhmäharjoittelu on kiellettyä ja useat suorituspaikat kiinni, niin harjoitella pitäisi.

Miten järjestää voimaharjoittelu, jos kuntosalille ei pääse? Miten pitää pallotuntumaa yllä, kun liikuntahallit ja koulujen palloilusalit ovat kiinni? Miten motivoida joukkueena harjoittelemaan tottuneet urheilijat omaehtoiseen puurtamiseen?

No, hiukan mielikuvitusta kehiin ja teknisten apuvälineiden, kuten kännykkäkameran, käyttöä suoritusten kuvaamiseen, niin kaikesta on selvitty.

Kuntoilijoille tilanne ei liene yhtä haastava kuin kilpaurheilijoille. Osviittaa siihen, miten rajoitukset ovat mahdollisesti vaikuttaneet kansalaisten liikunnan ja urheilun harrastamiseen, saadaan tuoreimman vapaa-aikatutkimuksen (2017) tuloksista.

Vapaa-aikatutkimusten tulosten mukaan voisi päätellä, että kuntoilijoille rajoitusten vaikutukset eivät ehkä olekaan kovinkaan suuret. Kolme suosituinta liikuntamuotoa eli kävelylenkkeily (ml. sauvakävely), kotona tehtävä jumppa tai voimaharjoittelu sekä pyöräily ovat nimittäin kaikki sellaisia, joita voi varsin hyvin harrastaa myös rajoitusten voimassa ollessa.

Kävelylenkkeilyä harrastaa tutkimuksen mukaan kuusi henkeä kymmenestä, kotona tehtävää jumppaa tai voimaharjoittelua joka kolmas ja pyöräilyä joka viides suomalainen.

Näistä kotona tehtävä jumppa ja voimaharjoittelu on lisännyt rutkasti suosiotaan verrattuna vuoden 2002 vapaa-aikatutkimukseen. Kävelylenkkeilyn suosio on pysynyt vakaana, pyöräilyn taas laskenut.

Aivan näin yksiselitteinen asia ei kuitenkaan ole.

Monet liikuntamuodot ovat nimittäin hyvin ikäsidonnaisia. Sauvakävelyn tai kävelylenkkeilyn suosio näyttäisi kasvavan hyvin lineaarisesti ikääntymisen myötä (kuvio 1).

Kun alle 15-vuotiaista lapsista kävelyä liikuntamuotona harrasti ainoastaan yksi viidestä, oli vastaava osuus ikääntyneistä, vähintään 65-vuotiaista, lähes neljä viidestä.

Pyöräily taas on eniten alle 15-vuotiaiden juttu. Heistä pyöräilyä harrastaa kaksi viidestä, muista ikäluokista noin yksi viidestä.

Kuvio 1. Kävelylenkkeilyn (ml. sauvakävely), kotona tehtävän jumpan tai voimaharjoittelun ja pyöräilyn harrastaminen ikäluokittain 2017 (vähintään kerran viikossa ko. lajia harrastavat)
Kuvio 1. Kävelylenkkeilyn (ml. sauvakävely), kotona tehtävän jumpan tai voimaharjoittelun ja pyöräilyn harrastaminen ikäluokittain 2017 (vähintään kerran viikossa ko. lajia harrastavat)
Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus 2017

Kahdessa vanhimmassa ikäluokassa kolme suosituinta liikuntaharrastusta ovat juuri samat – kävely, kotona tehtävä harjoittelu ja pyöräily – kuin koko väestössäkin. Jos näihin ikäluokkiin kuuluvat haluavat korona-aikana säilyttää liikuntaharrastuksensa tason, ei heidän siis tarvitse juurikaan muuttaa liikuntatottumuksiaan.

Tosin 70 vuotta täyttäneille karanteenisuositus varmaankin vaikeutti liikunnan harrastamista, mutta valtioneuvoston tuore, aikaisempaa lievempi linjaus poistanee tämän ongelman.

Sekä 25–44-vuotiailla että 15–24-vuotiailla kolmen suosituimman lajin joukkoon nousee kuntosaliharjoittelu, 15–24-vuotiailla kaikkein suosituimmaksi.

Vaikka osa kuntosaleista onkin ollut koko ajan auki, on koronaviruspandemia varmaankin jossain määrin hankaloittanut ja rajoittanut tätä harrastusta.

Alle 15-vuotiailla taas pyöräilyn jälkeen seuraavaksi suosituin liikuntaharrastus on jalkapallo, jonka harrastamista korona-aika on vaikeuttanut merkittävästi.

Näyttäisi siis siltä, että säilyttääkseen aikaisemman liikuntaharrastamisen volyymin, tulisi nuorempien ikäluokkien muuttaa korona-aikana aikaisempia liikuntatottumuksiaan. Vanhemmilla ikäluokilla tämä ei ole välttämätöntä – heitä korona näyttäisi tässä suhteessa kohtelevan suopeammin.

Saman suuntainen viesti nousee, kun katsotaan, kenen kanssa eri ikäiset suomalaiset liikuntaa harrastavat – tätäkin on vapaa-aikatutkimuksessa kysytty.

Alle 15-vuotiaat nimittäin harrastavat liikuntaa selvästi muita enemmän ystävien ja kavereiden kanssa. Myös valmentajan tai joukkueen kanssa treenaaminen on heillä yleisempää kuin muilla ikäryhmillä. Näihin molempiin harrastamisen tapoihin korona-aika tuo varmasti haasteensa.

Tämä sama pätee myös 15–24-vuotiaisiin, joskin ei yhtä voimakkaana ilmiönä. Sen sijaan vanhimmat ikäluokat (45–64- ja vähintään 65-vuotiaat) harrastavat liikuntaa pääasiassa joko yksin tai puolisonsa kanssa. Tällä tavoin liikunnan harrastaminen onnistuu vallan hyvin myös korona-aikaan. 

Koronapandemia kyllä loppuu ajallaan, ja silloin kaikki pääsevät taas itselleen mieluisimman liikuntaharrastuksen pariin. Osaa rajoituksista ollaan purkamassa kesäkuun alusta alkaen. Tällöin on mahdollista, että pääsemme lentopalloilijoidenkin kanssa jo aloittelemaan joukkueharjoituksia.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Lue myös Timo Ruuskasen vapaa-aikatutkimukseen perustuva artikkeli suomalaisten liikuntaharrastuksista

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
30.4.2020
Anna Pärnänen

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymysten tulokset kertovat varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä koronapandemian seurauksena. Vaikka lomautusta ja työttömäksi jäämistä ennakoivien palkansaajien ja yrittäjien osuudet vastauksissa ovat pieniä, ovat ne määrällisesti huolestuttavan suuria.

Blogi
22.4.2020
Anna Pärnänen

Yrittäjistä 63 prosenttia arvioi koronakriisin vähentäneen ainakin jossain määrin töiden, asiakkaiden tai toimeksiantojen määrää, kertoo kuluttajien luottamus -tutkimus. Iso osa yrittäjistä katsoo silti selviävänsä pandemiasta ilman työttömyyttä. Toisaalta joka kymmenes yrittäjä, mikä vastaa yli 30 000 yrittäjän joukkoa, pitää yritystoimintansa selviytymismahdollisuuksia kriisistä melko tai hyvin epätodennäköisenä.

Artikkeli
19.2.2020
Hannu Pääkkönen

Vaikka valtaosalle suomalaisista arki näyttäytyy yhä mielen­kiintoisena, on arki muuttunut 2000-luvun aikana ikävystyttävämmäksi, raskaammaksi ja kiireisemmäksi, kertoo vapaa-aika­tutkimus. Sekä ansiotyö että sen puute heijastuvat arjen kokemiseen. Lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista ja opiskelijoista pitää arkeaan raskaana. Osuus on enemmän kuin kaksin­kertaistunut 15 vuodessa.

Artikkeli
14.2.2020
Kaisa Saarenmaa

Ikäihmiset ovat jatkaneet lehtitilauksiaan ja radion ja television seuraamista samalla kun nuoremmat, koulutetut ja kieli­taitoiset suomalaiset kuluttavat yhä suuremman osan media­sisällöistä netin välityksellä, käy ilmi Tilasto­keskuksen vapaa-aika­tutkimuksesta. Korkea­koulutetuilla on muita paremmat resurssit niin perinteisen median kuin netti­sisältöjenkin kuluttamiseen. Median käyttö­tapoihin vaikuttavat vastaajan ikä, koulutus ja tulotaso.

Artikkeli
28.11.2019
Riitta Hanifi

Sukulaisia, ystäviä ja naapureita tavataan nyt harvemmin kuin 2000-luvun alussa. Tilastokeskuksen vapaa-aika­tutkimuksen mukaan myös niiden sukulaisten ja ystävien määrä, joihin pidetään säännöllisesti yhteyttä, on pienentynyt. Päivittäinen yhteyden­pito ystäviin puhelimitse tai internetin kautta on lisääntynyt, toden­näköisesti sosiaalisen median vaikutuksesta.