Teleoperaattoriperusteinen mobiilipaikannusdata mahdollistaa monipaikkaisen elämän tarkastelun hallinnollisia aineistoja tai usein raskaita kyselytutkimuksia ketterämmin. Tilastokeskus hyödyntääkin jo tilastotuotannossaan verkkovierailuihin perustuvaa tietoa (roaming data) kansainvälisen matkailun volyymien muutosten hahmottamiseen.

Tässä esittelemäni esimerkit liittyvät puolestaan tuoreimpiin kotimaan kausiväestöä koskeviin kokeiluihimme, joiden avulla kartoitamme mahdollisuuksia rikastaa tilastotuotantoa. Kausiluonteiseen väestön vaihteluun on nimittäin käytännössä mahdotonta päästä käsiksi perinteisillä tietovarannoillamme.

Aineistot perustuvat passiiviseen paikannukseen ns. CDR-datasta (teletunnistetiedot) ja ne on aggregoitu kunta- ja postinumeroaluetasolle ennen Tilastokeskukseen toimittamista. Niistä ei voi tunnistaa ketään eikä niitä voi siten yhdistellä henkilötasolla aineistoihimme.

Tarkastelemme seuraavassa ajanjaksoa 30.12.2019–30.6.2020, jonka olemme jakaneet laajempaan virka-aikaan klo 8–17 ja tämän ulkopuoliseen ajanjaksoon päivittäin. Postialue tai kunta on valittu sen mukaan, missä tapahtumia on ollut eniten.

Operaattoreiden markkinaosuudet ovat julkista tietoa mutta alueittaiset osuudet eivät. Oheisissa kuvioissa tiedot on suojattu indeksoimalla aikasarjat perusajankohtanaan 30.12.2019 (indeksi saa arvon 100).

Kun tarkastellaan koko maan liittymien lukumääriä, huomataan koronaepidemian vuoksi ulkomaan matkailun pysähtyminen ja suomalaisten kotiinpaluu.

Huomataan myös, että osa puhelimista on käyttämättöminä (CDR-tietojen näkökulmasta) tai sammutetaan viikonlopuksi. Työ- ja kotikännykän käyttöä emme pysty erottelemaan. Viikonlopun ja pyhien lukumääriä joudutaankin hieman korottamaan.

Korjaustenkin (aikasarjan tasoittaminen) jälkeen nähdään kuviosta 1 vaikkapa Helsingin Punavuoressa selkeä vaihtelu arjen ja viikonlopun välillä. Punavuori on yksi Suomen tiiviimmin asutuista alueista, mutta siellä on silti enemmän työpaikkoja kuin asukkaita.

Koronarajoitusten ja -suositusten lisäksi kuviossa näkyy selvästi myös juhannuspoistuma.

Bileväestön poistuma koronan myötä näkyy selvästi…

Viikonlopun illanviettäjät keskustan iloissa jaksoivat vielä ennen koronaa juhlia, kuten iltaväestön havainnollistavasta kuviosta 2 nähdään. Kuvaaja kertoo väestömäärän vähenevän voimakkaasti maaliskuussa ja tasoittuvan indeksiluvun 60 tuntumaan. Näin se on siis 40 prosenttia pienempi kuin aikasarjan alussa 30.12.2019.

Entäpä Uudenmaan sulun vaikutus?

Kuviossa 3 nähdään liikehdintä Uudeltamaalta muihin maakuntiin. Se luonnollisesti hidastui koronasulun myötä, mutta juhannus kohosi vuotuiseen ennätykseensä.

…samoin hiihtokauden ennenaikainen päättyminen pohjoisen hiihtokeskuksissa

Kuviossa 4 on esitetty pohjoisen hiihtokeskuspaikkakunnista muihin maakuntiin poistuvat liittymät. Hiihtokeskuspaikkakuntia ovat tässä Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kolari, Kittilä, Kuusamo, Pelkosenniemi ja Salla.

Kuviosta näkee selkeästi talvilomaviikkojen huiput sekä hiihtokauden ennenaikaisen päättymisen koronan vuoksi maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen muiden maakuntien asukkaita ei Lapissa juuri nähty ennen kesäkuuta.

Työ mobiilipaikannusdatan hyödyntämisen parissa jatkuu. Tilastokeskus neuvottelee kaikkien suurten operaattoreiden kanssa yhteistyöstä tilastotuotannon kehittämiseksi.

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa.