Teleoperaattoriperusteinen mobiilipaikannusdata mahdollistaa monipaikkaisen elämän tarkastelun hallinnollisia aineistoja tai usein raskaita kyselytutkimuksia ketterämmin. Tilastokeskus hyödyntääkin jo tilastotuotannossaan verkkovierailuihin perustuvaa tietoa (roaming data) kansainvälisen matkailun volyymien muutosten hahmottamiseen.
Tässä esittelemäni esimerkit liittyvät puolestaan tuoreimpiin kotimaan kausiväestöä koskeviin kokeiluihimme, joiden avulla kartoitamme mahdollisuuksia rikastaa tilastotuotantoa. Kausiluonteiseen väestön vaihteluun on nimittäin käytännössä mahdotonta päästä käsiksi perinteisillä tietovarannoillamme.
Aineistot perustuvat passiiviseen paikannukseen ns. CDR-datasta (teletunnistetiedot) ja ne on aggregoitu kunta- ja postinumeroaluetasolle ennen Tilastokeskukseen toimittamista. Niistä ei voi tunnistaa ketään eikä niitä voi siten yhdistellä henkilötasolla aineistoihimme.
Tarkastelemme seuraavassa ajanjaksoa 30.12.2019–30.6.2020, jonka olemme jakaneet laajempaan virka-aikaan klo 8–17 ja tämän ulkopuoliseen ajanjaksoon päivittäin. Postialue tai kunta on valittu sen mukaan, missä tapahtumia on ollut eniten.
Operaattoreiden markkinaosuudet ovat julkista tietoa mutta alueittaiset osuudet eivät. Oheisissa kuvioissa tiedot on suojattu indeksoimalla aikasarjat perusajankohtanaan 30.12.2019 (indeksi saa arvon 100).
Kun tarkastellaan koko maan liittymien lukumääriä, huomataan koronaepidemian vuoksi ulkomaan matkailun pysähtyminen ja suomalaisten kotiinpaluu.
Huomataan myös, että osa puhelimista on käyttämättöminä (CDR-tietojen näkökulmasta) tai sammutetaan viikonlopuksi. Työ- ja kotikännykän käyttöä emme pysty erottelemaan. Viikonlopun ja pyhien lukumääriä joudutaankin hieman korottamaan.
Korjaustenkin (aikasarjan tasoittaminen) jälkeen nähdään kuviosta 1 vaikkapa Helsingin Punavuoressa selkeä vaihtelu arjen ja viikonlopun välillä. Punavuori on yksi Suomen tiiviimmin asutuista alueista, mutta siellä on silti enemmän työpaikkoja kuin asukkaita.
Koronarajoitusten ja -suositusten lisäksi kuviossa näkyy selvästi myös juhannuspoistuma.
Viikonlopun illanviettäjät keskustan iloissa jaksoivat vielä ennen koronaa juhlia, kuten iltaväestön havainnollistavasta kuviosta 2 nähdään. Kuvaaja kertoo väestömäärän vähenevän voimakkaasti maaliskuussa ja tasoittuvan indeksiluvun 60 tuntumaan. Näin se on siis 40 prosenttia pienempi kuin aikasarjan alussa 30.12.2019.
Entäpä Uudenmaan sulun vaikutus?
Kuviossa 3 nähdään liikehdintä Uudeltamaalta muihin maakuntiin. Se luonnollisesti hidastui koronasulun myötä, mutta juhannus kohosi vuotuiseen ennätykseensä.
Kuviossa 4 on esitetty pohjoisen hiihtokeskuspaikkakunnista muihin maakuntiin poistuvat liittymät. Hiihtokeskuspaikkakuntia ovat tässä Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kolari, Kittilä, Kuusamo, Pelkosenniemi ja Salla.
Kuviosta näkee selkeästi talvilomaviikkojen huiput sekä hiihtokauden ennenaikaisen päättymisen koronan vuoksi maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen muiden maakuntien asukkaita ei Lapissa juuri nähty ennen kesäkuuta.
Työ mobiilipaikannusdatan hyödyntämisen parissa jatkuu. Tilastokeskus neuvottelee kaikkien suurten operaattoreiden kanssa yhteistyöstä tilastotuotannon kehittämiseksi.
Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa.
Poikkeustilanteessa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan tavallista enemmän. EU-maiden kesken on sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille.
Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston tiedot vuodelta 2020 ovat vielä puutteellisia, eikä niistä voida vielä tuottaa luotettavaa tilastoa. Kuolemansyytilasto julkaistaan mahdollisimman nopeasti sen valmistumisen jälkeen.
Kansainvälisissä tehtävissä Marjo Bruun on saanut nähdä, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään. Hänen aikanaan toiminta tilastokokouksissa on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi.
Tilastoviranomaisen merkitys nojaa vahvaan osaamiseen: eri tietolähteiden yhdistämiseen ja ymmärrykseen metatietojen tarpeellisuudesta käytettävyyden kannalta. Tietojen käytön eettisten periaatteiden toteuttamisessa toimimme esimerkkinä muille, muistuttaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun eläköitymisensä kynnyksellä.
Pandemia ei pysäyttänyt muuttoa kunnasta toiseen. Ennakkotiedot kertovat myös liikahduksista suunnissa: muuttovoittoja ja -tappioita tuli yllättäviin paikkoihin.
Suomalaisten mediankäyttö on lisääntynyt ja sosiaalisen median palveluiden käyttö yleistynyt selvästi koronapandemian aikana. Vuonna 2020 some-palveluita käytti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Monet seniorit ovat tehneet digiloikan ja ryhtyneet esimerkiksi käyttämään some-palveluita, lukemaan verkkouutisia ja seuraamaan nettitelevisiota.
Voimakkaasti sukupuolen mukaan jakautuneilla työmarkkinoilla naisten työllisyys on kärsinyt koronakriisistä nopeammin – ja ainakin toistaiseksi myös enemmän kuin miesten työllisyys.
Koronakriisin myötä alan odotukset kohdistuvat nyt kotimaan vapaa-ajanmatkailuun. Heinäkuusta alkaen se on keskittynyt sellaisiin kohteisiin ja alueisiin, joissa turvavälejä on helpompi noudattaa. Vuokramökeissä rikottiin kesällä ennätyksiä – suurten kaupunkien hotellit ovat vaikeuksissa työmatkalaisten ja ulkomaalaisturistien puuttuessa.
