tk-icons
Sivuston näkymät

Mökkeilijöiden määrä lasketaan miljoonissa – vapaa-ajan asumisen suosio kasvussa

30.6.2020
Kuva: Shutterstock

Suomessa oli vuonna 2019 yli puoli miljoonaa kesämökkiä, joiden lisäksi virallisen tilaston ulkopuolelle jää moni mummonmökki. Pelkkä mökkien määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta mökkeilyn suosiosta.

Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan puolet suomalaisista (49 %) oli ollut edeltävän vuoden aikana omassa käytössä olevalla kesämökillä tai vapaa-ajan asunnolla. Myös maa- ja metsätalousministeriön Mökkibarometri 2016 -selvityksen perusteella melkein joka toinen käyttää mökkiä säännönmukaisesti, yhtä mökkiä kohti oli keskimäärin neljä käyttäjää.

Olettaen jokaisella kesämökillä olevan neljä säännönmukaista käyttäjää on Suomessa arviolta yli kaksi miljoonaa kesämökkeilijää.

Mökkirikkaimmissa maakunnissa Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa on vastaavin oletuksin yli kaksisataa tuhatta mökkeilijää, ja kaikkiaan kahdeksassa maakunnassa yli satatuhatta mökkeilijää.

Omistusmökkien lisäksi Suomessa oli vuonna 2019 pääasiallisesti liiketoiminnalliseen tarkoitukseen käytettäviä lomamökkejä ja vapaa-ajan asuntoja noin 14 000.

Tällaisia vuokrattavia lomamökkejä on erityisesti Lapissa, jossa liiketaloudellisesti vuokrattavia lomamökkejä on yli kolme tuhatta. Myös Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa on runsaasti vuokrattavia mökkejä. (Kuvio 1)  

Kuvio 1. Liiketaloudellisesti vuokrattavat lomamökit maakunnittain vuonna 2019
Kuvio 1. Liiketaloudellisesti vuokrattavat lomamökit maakunnittain vuonna 2019
Lähde: Rakennukset ja kesämökit -tilasto, Tilastokeskus

 

Vaikka Lappi erottuu liiketaloudellisesti vuokrattavien lomamökkien määrässä muista maakunnista, omistusmökkien ja vuokramökkien yhteismäärällä mitattuna eniten mökkejä on kesämökkitilastojen kärkipaikkoja pitävissä Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Niissä vuokrattavien ja omistusmökkien yhteismäärä on molemmissa yli 51 000.

Kunnista omistus- ja vuokramökkien yhteismäärän perusteella erottuvat Kuopio ja Mikkeli noin 11 000 mökillä. Seuraavaksi eniten mökkejä löytyy Paraisilta (9 331), Savonlinnasta (8 968), Hämeenlinnasta (8 589) ja Lohjalta (8 575).

Vuorovaikutteiselta kartalta voit tarkastella kesämökkien ja vuokrattavien lomamökkien yhteismääriä eri kunnissa.  

 

Rakennukset ja kesämökit -tilastossa otetaan ensi vuonna käyttöön uusi ’Rakennusluokitus 2018’, vuoden 2020 tilastosta alkaen. Uudessa rakennusluokituksessa kaikki vapaa-ajan asuinrakennukset luokitellaan samaan rakennusluokkaan 012 (vapaa-ajan asuinrakennukset), eikä niitä erotella enää varsinaisiin vapaa-ajan asuinrakennuksiin ja liiketaloudellisesti vuokrattavin lomamökkeihin.

Kokeellisen vuokramökkitilaston mukaan heinäkuu on toiseksi suosituin vuokramökkikuukausi maaliskuun jälkeen – heinäkuussa 2019 kotimaisia yöpymisiä oli yli 300 000 ja vuokramökkien käyttöaste 0,25. Ulkomaisia yöpymisiä oli 60 000. Nähtäväksi jää, miten paljon kotimainen kysyntä tänä vuonna lopulta paikkaa ulkomaisia yöpymisiä.

Yöpymisten määrällä kuvataan muun muassa matkailun volyymia. Erityisesti omilla mökeillä yöpymiset kasvattavat matkailun volyymia, ja kuukautta kohden omilla mökillä yöpymiset nousevat miljooniin kertoihin.

Lisäksi leirintäalueilla, mökkikylissä ja hiihtokeskuksissa olevilla vuokramökeillä tulee yöpymiskertoja heinäkuun aikana yli miljoona, ja näistä viidesosa oli viime vuonna ulkomaalaisten yöpymisiä. Kun päälle lisätään vielä matkailuautoilla tehdyt matkat, mökkikunnilla riittänee vipinää ja vilskettä tänäkin kesänä.

Työikäisessä väestössä omalla mökillä käyvät eniten 1950-luvulla syntyneet, ja 1980-luvulla syntyneet puolestaan vähiten. Maa- ja metsätalousministeriön nuoret aikuiset mökkeilijöinä 2030 -selvityksen mukaan 84 prosenttia mökin omistajista arvioi vapaa-ajan asumisen kasvattavan suosiotaan tulevaisuudessa.

Nuoret aikuiset arvioivat mökkeilynsä lisääntyvän vuoteen 2030 mennessä. Mökkeilyn positiivisen kehityksen puolesta puhuu kyselyssä muun muassa etätyön kasvu, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantuminen, mökkien korjaaminen ja varustetason nousu.

Poikkeuksellisen kevään jäljiltä kesämökkeilyn suosio on tänä kesänä taatusti huipussaan – aika näyttää, tuleeko jo ennestään hyvinvoivaan mökkeilykulttuuriin uutta nostetta pidemmälläkin aikavälillä.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.

Lähteet:

Maa- ja metsätalousministeriö. Nuoret aikuiset mökkeilijöinä 2030.

Maa- ja metsätalousministeriö. Mökkibarometri 2016.  

Majoitustilasto

Rakennukset ja kesämökit -tilasto

Vapaa-ajan osallistuminen -tilasto

Vuokramökkitilasto

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
3.7.2020
Johannes Kolu

Vuokramökkejä on tarjolla reilusti yli 11 000, ja viime vuonna niissä yövyttiin lähes 2,7 miljoonaa kertaa. Tilasto­keskuksen kokeilemalla verkko­haravoinnilla saadaan jo laadukasta tietoa majoitus­tilastoa täydentämään.

Blogi
15.5.2020
Timo Ruuskanen

Vapaa-aikatutkimuksen perusteella nuorempien ikäluokkien tulisi muuttaa korona-aikana aikaisempia liikuntatottumuksiaan säilyttääkseen aikaisemman harrastamisen volyymin. Vanhempia ikäluokkia korona näyttäisi kohtelevan tässä suhteessa suopeammin.

Artikkeli
19.2.2020
Hannu Pääkkönen

Vaikka valtaosalle suomalaisista arki näyttäytyy yhä mielen­kiintoisena, on arki muuttunut 2000-luvun aikana ikävystyttävämmäksi, raskaammaksi ja kiireisemmäksi, kertoo vapaa-aika­tutkimus. Sekä ansiotyö että sen puute heijastuvat arjen kokemiseen. Lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista ja opiskelijoista pitää arkeaan raskaana. Osuus on enemmän kuin kaksin­kertaistunut 15 vuodessa.

Artikkeli
14.2.2020
Kaisa Saarenmaa

Ikäihmiset ovat jatkaneet lehtitilauksiaan ja radion ja television seuraamista samalla kun nuoremmat, koulutetut ja kieli­taitoiset suomalaiset kuluttavat yhä suuremman osan media­sisällöistä netin välityksellä, käy ilmi Tilasto­keskuksen vapaa-aika­tutkimuksesta. Korkea­koulutetuilla on muita paremmat resurssit niin perinteisen median kuin netti­sisältöjenkin kuluttamiseen. Median käyttö­tapoihin vaikuttavat vastaajan ikä, koulutus ja tulotaso.

Artikkeli
28.11.2019
Riitta Hanifi

Sukulaisia, ystäviä ja naapureita tavataan nyt harvemmin kuin 2000-luvun alussa. Tilastokeskuksen vapaa-aika­tutkimuksen mukaan myös niiden sukulaisten ja ystävien määrä, joihin pidetään säännöllisesti yhteyttä, on pienentynyt. Päivittäinen yhteyden­pito ystäviin puhelimitse tai internetin kautta on lisääntynyt, toden­näköisesti sosiaalisen median vaikutuksesta.  

Artikkeli
28.10.2019
Hannu Pääkkönen

Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat yli puolelle väestöstä myös huvia ja harrastusta. Useimmille miehistä myös kodin korjaustyöt ovat ainakin joskus huvia ja harrastusta. Toisaalta pyykinpesua ja vaatehuoltoa sekä siivousta valtaosa pitää aina rutiinina ja velvollisuutena. Kotityöt estävät edelleen enemmän naisten kuin miesten harrastuksia, vaikka sukupuolittaiset erot ovat kaventuneet.