tk-icons
Sivuston näkymät

Palkkatulot rojahtivat yksityisellä sektorilla touko­kuussa 2020

17.6.2020
Twitterissä: @PehkonenSampo
Kuva: Kari Likonen

Suomi on suunnannut kohti normaalimpaa arkea, mutta COVID-19-viruksen talous­vaikutukset painoivat palkan­saajien veron­alaiset palkkatulot miinukselle toista kuukautta peräkkäin. 

Kansalliseen tulorekisteriin perustuvan ennakko­estimaatin mukaan palkkatulot supistuivat toukokuussa työpäivä­korjattuna edellis­vuoteen nähden 5,0 prosenttia. Mikäli tulojen muutosta tarkastellaan ilman kerta­luonteisesti maksettavia palkaneriä, pudotus oli 5,9 prosenttia.

Palkansaajien veronalaiset palkkatulot olivat toukokuussa noin 7,0 miljardia euroa. Vuoden 2019 toukokuussa vastaava summa oli 360 miljoonaa enemmän. Palkkatulojen lasku kiihtyi hieman huhtikuusta.

Kuntasektorilla maksettu jo lomarahoja

Ennakkoestimaatin mukaan yksityisen sektorin palkan­saajien palkkatulot olivat noin 4,9 miljardia toukokuussa 2020. Tämä oli noin 7,8 prosenttia (410 miljoonaa) vähemmän kuin vuosi sitten.

Julkisella sektorilla palkkasumma puolestaan kasvoi 1,8 prosenttia edellis­vuoteen nähden, ja oli toukokuussa yhteensä noin 2,1 miljardia. Palkka­summan kasvu selittyy sillä, että kunta­sektorilla on maksettu lomarahoja jo toukokuussa. Viime vuonna loma­rahoja maksettiin pääasiassa kesä- ja heinäkuussa.

Julkisen sektorin maksamien palkkatulojen euromäärä ilman kertaeriä (kuten lomarahoja) pysyi viime vuoteen nähden täysin ennallaan.

Yksityinen ja julkinen sektori on määritelty virallisen Sektoriluokituksen 2012 mukaisesti. Yksityisen sektori koostuu alasektoreista S.11 Yritykset, S.12 Rahoitus- ja vakuutus­laitokset, S.14 Kotitaloudet sekä S.15 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.

Julkinen sektori koostuu alasektorista S. 13 Julkisyhteisöt. Muun muassa yliopistot, Yleisradio ja sosiaaliturva­rahastot kuuluvat sektori­luokituksessa valtion budjetti­talouden ja kuntien ohella julkiseen sektoriin.

Palkkatulot supistuivat eniten mikro­yrityksissä

Palkkatulojen ennakoidaan vähentyneen 12,4 prosenttia mikro­yrityksissä ja 2,9 prosenttia suurissa yrityksissä edellis­vuoteen verrattuna. Toukokuussa 2020 mikro­yritykset maksoivat veron­alaisia palkkatuloja noin 670 miljoonaa, ja suuret yritykset 3,9 miljardia.

Mikroyrityksiä ovat 1-9 palkansaajaa työllistävät yritykset, ja suuria yli 250 palkan­saajan yritykset. Myös julkisen sektorin työnantajat sisältyvät yritys­­kohtaisiin tietoihin.

Kuvio 1. Palkansaajien veronalaisten palkkatulojen vuosi­muutos työnantajan koon (htv) mukaan toukokuussa 2020
Kuvio 1. Palkansaajien veronalaisten palkkatulojen vuosi­muutos työnantajan koon (htv) mukaan toukokuussa 2020  Lähde: Tilastokeskus, tulorekisteri
Lähde: Tilastokeskus, tulorekisteri

Mikroyritysten maksamien palkkatulojen supistuminen ei ole yllätys. Mikroyritysten osuus on suuri juuri niillä toimialoilla, jotka ovat kärsineet korona­kriisistä eniten.

Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemus­alalla veronalaiset palkkatulot ilman kertaeriä pienenivät ennakko­estimaatin mukaan 55 prosenttia edellis­vuodesta. Taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialalla vastaava lasku oli 30 prosenttia, ja kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla 20 prosenttia.

Toimialakohtaiset luvut ovat suuntaa antavia, sillä niissä ei ole huomioitu mahdollisten yritys­järjestelyiden vaikutusta palkkasummiin vertailu­ajankohtien välillä. Palkka­tulojen muutosta huhtikuun 2020 osalta ennakoineessa blogitekstissä toimiala­kohtaiset muutosprosentit heittivät enimmillään muutamia prosentti­yksikköjä viime viikolla julkaistun virallisen tilaston palkkasumma­kuvaajien tiedoista.

Vastaavasti estimaatti koko talouden palkkatulo­muutoksista täsmäsi palkkasumma­kuvaajiin hyvin, eroten työpäivä­korjatusta lukemasta 0,3 prosentti­yksikköä.

Helsinki GSE:n tilanne­huoneesta tuoreimmat tiedot

Helsinki Graduate School of Economicsin Covid19-tilannehuone, jossa hyödynnetään muun muassa Tilasto­keskuksen ja tulorekisterin tietoja, tuottaa ripeitä tietoja korona­kriisin talous­vaikutuksista. Tilanne­huoneen tietovarastosta löytyy esimerkiksi tuloksia palkka­summien muutoksista toimialan mukaan.  

GSE:n julkaisemat euromääräiset palkkasummat ovat tässä esitettyjä suurempia. Ero koko talouden osalta oli huhtikuun 2020 tiedoissa noin 450 miljoonaa. Tämä johtuu siitä, että Tilasto­keskuksen tarkastelu­joukkoa on kohdennettu palkansaajiin tiputtamalla pois mm. YEL- ja MYEL-maksujen alaiset tulot sekä ulkomailla työskentelevät tai ilman palvelus­suhdetta olevat henkilöt.

Tässä esitettyjä laskelmia ei julkaista erikseen missään tilastossa. Laskelmat on tuotettu kartoitettaessa tulorekisterin hyödyntämisestä tilasto­tuotannossa.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksen yritystilastot-yksikössä palkkatilastojen parissa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
24.6.2020
Tatu Leskinen

Koronakriisi näkyy erityisesti lomautettujen, alityöllisten ja piilotyöttömien määrän kasvuna. Toistaiseksi vaikutuksia on ollut ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Toukokuussa osa-aikatyötä teki 373 000 työllistä, mikä oli 82 000 edellisvuotta vähemmän. 

Artikkeli
4.6.2020
Riikka Tupala

Julkinen sektori ja koti­taloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten laina­rahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansan­talouden rahoitus­asema oli korona­kriisin alkaessa heikompi kuin finanssi­kriisiin lähdettäessä.

Blogi
28.5.2020
Tuomas Rothovius

Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulo­laskija. Esimerkiksi työttömyys ja koti­talouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoitus­laitosten luotto­tappiot yritysten osalta.