tk-icons
Sivuston näkymät

Yhdyskuntajätemäärän kasvu ei vie kohti kiertotaloutta – kierrätys jättää toivomisen varaa

17.1.2020
Twitterissä: @HePirto
Kuva: Kari Likonen

Tilastokeskuksen tuore yhdyskuntajätejulkistus (15.1.2020) on häkellyttävää luettavaa. Vuonna 2018 yhdyskuntajätettä käsiteltiin yli kolme miljoonaa tonnia, joka on yli kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Asukasta kohden laskettuna tämä on noin 50 kilogrammaa lisää. Suurinta kasvu oli sekajätteessä, jonka määrä kasvoi yli 20 prosenttia.

Yhdyskuntajätteet eivät käsitä pelkästään asumisesta syntyviä jätteitä. Yhdyskuntajätettä ovat myös muut ominaisuuksiltaan ja määrältään vastaavat kaupan, teollisuuden ja palvelutoiminnan jätteet – esimerkiksi kouluista, sairaaloista, ravintoloista ja toimistoista.

Olemmeko todellakin kuluttaneet enemmän materiaaleja ja tuottaneet siksi aiempaa enemmän jätettä? Emmekö osaakaan kierrättää, kun enemmän jätettä päätyy juuri sekajätteeksi?

On ilmeistä, että kulutusmahdollisuuksien kasvu, talouskasvu, tuotanto sekä teknologinen kehitys, kuten esimerkiksi pakkaussuunnittelu, vaikuttavat syntyvän jätteen määriin. Samoin vaikuttavat ihmisten varallisuus ja halu kuluttaa sekä kulutuspäätökset: millaisia tavaroita tai palveluja kulutamme.

Jätteeksi päätyminen alkaa aina jostain: neitseelliset materiaalit otetaan ensimmäistä kertaa kiertoon ympäristöstä, minkä jälkeen ne kiertävät tuotteina ja palveluina. Syntyviä jätteitä voisi siten pohtia kotimaisen materiaalien kulutuksen kautta: luonnonvarojen kokonaiskäyttö kasvaa tasaista tahtia. Jos materiaalia käytetään, niin jonnekihan se jossakin vaiheessa päätyy.

Materiaalit eivät toki suoraan ole yhteydessä pelkästään yhdyskuntiin vaan ennemmin kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin. Lisäksi materiaalit eivät välttämättä muutu samana tilastovuonna jätteiksi eivätkä ne siten myöskään ohjaudu jätteidenkäsittelyyn, jota kautta ne tilastoidaan.  

EU:ssa vuonna 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin mukaan yhdyskuntajätteestä tulee vuonna 2020 kierrättää 50 prosenttia. Vuoden 2018 tietojen perusteella olemme tästä tavoitteesta vielä todella kaukana, vain 42 prosentissa. Jatkossa kierrätystavoitteet on asetettu vieläkin korkeammalle:

  • vuonna 2025 tulisi kierrättää jo 55 prosenttia
  • vuonna 2030 jo 60 prosenttia
  • vuonna 2035 jo 65 prosenttia.

Lisäksi pakkausjätteiden kierrätystavoitteet nousevat ja kierrätysasteen laskentasäännöt tiukentuvat. Vuonna 2025 kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia, ja vuonna 2035 osuus kasvaa 70 prosenttiin. Osa materiaalikohtaisista kierrätystavoitteista on jo saavutettu, kuten kuitupakkausten ja lasin kohdalla, mutta esimerkiksi muovi- ja puupakkausten tavoitteisiin pääsemisestä on esitetty epäilyjä.

Viimeisen tilastotiedon mukaan puupakkauksien kierrätyksessä ollaan kuitenkin edistytty: vuonna 2018 puupakkauksista kierrätettiin ennätykselliset 25 prosenttia, joten vuoden 2025 kierrätystavoite olisi jo saavutettu. Lisäksi on hyvä huomata, että muovipakkausten kierrätys alkoi vasta vuonna 2016, ja tilastojen mukaan niiden osalta kehitys on ollut nopeaa.

EU:n jätedirektiivit ohjaavat lisäämään kierrätystä ja vähentämään jätteen määrää. Suomi haluaakin nousta kiertotalouden kärkimaaksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös kansalaisten osallistumista, ei pelkästään valtionhallintoa, kuntia tai yrityksiä.

Myös Sitra peräänkuuluttaa kiertotaloutta muun muassa juuri julkistetussa Megatrendit 2020 -selvityksessään: tulevaisuuden talousjärjestelmä vaatii uudenlaisia toimintamalleja, joissa jätettä ei synny.

Kaatopaikkasijoitus on onneksi saatu vähenemään radikaalisti orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituksen kiellon myötä, mutta jätehierarkian kannalta materiaalina kierrättäminen olisi energiahyödyntämistä tavoiteltavampi vaihtoehto.

Kiertotaloudessa pitäisi maksimoida tavaroiden käyttöikä, niiden käyttökerrat sekä materiaalien kierrätettävyys. Omistamisen sijaan kuluttajien tulisi siirtyä palveluiden käyttäjiksi ja ehkäistä jätteen syntyä. Kasvanut jätemäärä kuitenkin kertoo erilaista tarinaa.

Kierrätys – sen järjestäminen ja siitä maksaminen – ja toisaalta tuotteiden elinkaarisuunnittelu on moniulotteinen kysymys. Yhdyskuntien kokonaisjätemäärän ja sekajätteen määrän kasvun taustalla on useita eri tekijöitä, jotka eivät toimi suljetussa järjestelmässä vaan vuorovaikutuksessa muuhun yhteiskuntaan ja nykyiseen globaaliin toimintaympäristöömme.

Mahdollisesti vaikuttavat osatekijät voivat liittyä esimerkiksi kuluttajien käyttäytymiseen, yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin, kulutusmahdollisuuksiin, toteutettuun politiikkaan, talouskasvuun ja -järjestelmään.

Merkitystä voi olla esimerkiksi viitseliäisyydellä – mihin kenelläkin on aikaa, jaksamista tai kiinnostusta. Kierrätyksen pitäisikin olla mahdollisimman helppoa, kierrätyspisteiden saavutettavissa, ja esimerkiksi keittiöt suunnitella siten, että jokaisen ei tarvitsisi erikseen miettiä jätteiden oikeaa lajittelutapaa.

Toimintaympäristön ohella jokaisen yksilölliset arvot ja asenteet ohjaavat tekemään päätöksiä ja toimimaan niiden mukaisesti. Lainsäädännöllä ja taloudellisilla ohjauskeinoilla, kuten kierrätysmaksuilla, voidaan johtaa kehitystä oikeaan suuntaan.

On selvää, että kaikkiin edellä mainittuihin tekijöihin yksittäinen ihminen ei voi vaikuttaa. On myös hyvä huomata, että yhtä vuotta koskevat tilastotiedot eivät vielä kerro mistään jatkuvasta trendistä. Kyse voi olla vaikkapa tilastopoikkeamasta.

Tästä huolimatta, ja tämän vuoksi, juuri alkaneella vuodella 2020 on merkitystä. Keskeistä olisi, että erityisesti sekajätettä syntyisi jatkossa vähemmän kuin nyt. Kun tuotteet ja materiaalit saadaan kiertämään mahdollisimman tehokkaasti, niin jätettä syntyy vain vähän. Siispä toiveikkaimmin mielin tähän vuoteen – kierrättämään ja tekemään kiertotaloudesta totta.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina ympäristötilinpidon parissa Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

 

Aiheesta muualla

https://www.sitra.fi/aiheet/kiertotalous/#mista-on-kyse

https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Kiertotalous

https://www.ym.fi/jatesaadospaketti

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Jatetilastot/Tuottajavastuun_tilastot/Pakkausjatetilastot

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.3.2018
Juha Nurmela

Muutosten samankaltaisuus hämmästyttää, kirjoittaa Kulutustutkimuksen vetäjä Juha Nurmela. Kolmen vuosikymmenen trendit kulutuksessa ovat samanlaisia tulojen suuruudesta riippumatta.